Jenny Matikainen: Usko tai älä, vuosi 2020 on ollut myös hyvä
Kerrankin täysin positiivinen kolumni tältä aamulta. Olisikohan meidän tämän sivuston blogisteilla jotain oppimista, asennoitumista.
Olen yrittänyt varsin paljon vältellä kriittisiä avauksia, negatiivisia asioita ja yrittänyt keskittyä elämisen hyviinkin asioihin.
Sodat (harjoitukset), olen sotinut, omista kriiseistäni selviytynyt, kohtuullisesti vaimoni kanssa tulemme toimeen ja yllättävän hyvin tuo terveyskin on säilynyt.
Positiivisuutta arvon blogistiystävät.
Ihan hyvä ja hauskakin tuo kolumni oli, mutta tulipa mieleeni kun eräässä sairaanhoitopiirissä saatiin idea positiivisesta työilmapiiristä jopa niin positiivisesta, että oltiin positiivisia ihan väkisin.
No parin viikon kokeilun jälkeen eräsa naispuolinen kollega totesi minulle, että jos tätä perkeleen pakkohymyä vielä pitkään jatkuu niin kotona tulee avioero, kun siellä hän kiukuttelee koko ajan.
Just näin !
Meillä yhdellä työpaikalla oli joitakin rouvasihmisiä, jotka vastaan tullessaan vetivät narusta suunsa ikään kuin hammashymyyn, mutta silmät ”itkivät”, ääni kuin lampaan määkiminen hääiiih (= hei ).
Sitten oli heitä, joilla oli se oikea vilpitön hymy silmineen ja eleineen ja äänineen.
Liian pitkä oli tuo Jennin oppikurssi, mutta vähemmälläkin näkee auringon pilvien takaa. Jos on kaiken saanut liian nuorena, he ei pienestä löydä mitään hyvää tällaisina aikoina.
Toista se on meikäläisillä, kun hyttysen pieraisukin jo naurattaa ja nuo Arvin puoluepolkaisut.
https://yle.fi/uutiset/3-11675367
Oli vuosi miten huono hyvänsä niin aina on heitä jotka siitä ovat hyötyneet.
Vakaa eläke on säilynyt tästä vuodesta huolimata
toki riskiryhmäläisen riski onollut mukana
?