Tippiä?

Tippaatko? Veikkaisin, että monikin saattaa vastata kielteisesti; toisaalta, kyseessä on varsin vanha, Suomessa parin vuosikymmenen aikana lähes hävinnyt mutta nykyisin taas virinnyt uudestaan hyvänä käyttäytymiskulttuurina.

Usein vedotaan siihen, että laskuunhan sisältyy palvelumaksu?

Tippikulttuuri on tänäkin päivänä melkoisen selkeä kulttuuri-ilmiö, varsinkin Venäjällä, Pohjois-Amerikassa, Keski-Euroopassa, Etelä-Euroopassa. Ei yleensä Aasialaisissa yhteiskunnissa.

Tippikulttuuri jakautuu kahteen osaan; laskun pyöristäminen ylöspäin ja selkeän käteisen antamisena, jompi kumpi, ei molempia.

Myöntää täytyy, että viimeisen parinkymmenen vuoden osalta se on jäänyt vähäiseksi Suomessa; eipä ole ravintoloita, joissa kävisin mutta esim tuolla Balttian maissa käydessäni se kuuluu hyvään käytökseen. Tarjoilija, huonesiivooja, parturi, taksi … jne, jos palvelu on asiallista, hyvään käytökseen kuuluu n 10% tippi.

Muistaa pitänee, esim tuolla Balttian-maissa ravintolatarjoilijan tuntiansio on 3-4€ ja jos palvelu toimii, mielellään tippaan.

Tosin tämä baarityyppisten itsepalvelu, se ei varsinaisesti mielestäni ole tipin paikka, eihän siinä palveluakaan yleensä saa.

Asia tuli esille aivan vahingossa tuolla netissä, aivan asia-artikkelina sekä varsin jopa kärjekkäänäkin keskusteluna.

 

6 Replies to “Tippiä?”

  1. Niitähän tippejä oli -on erilaisista palveluista. Portsarit, tarjoilijat, huonepalvelijat. Joillakin oli se idea, että kaikki tipit kerätään yhteiseen kassaan ja jaetaan tasan. Tipeistä tuli näin verollista tuloa.

  2. Tuo on muuten aika yleinen käytäntö ainakin Suomessa.
    Etelänaapurissa kun käyn parturissa, leikkaus maksetaan ”madamelle” ja tipit minä annan tytölle ja pääsääntöisesti leikkaavat hyvin.
    Taksissa jätän tippiä (ylös pyöristyksen), jos palvelu pelaa ja ajetaan nopeinta ja yleensä suorinta reittiä (Tunnen melko hyvin Tallinnan ja lähialueineet). Käytän aina saman yrityksen autoja, Kroonetakso mutta pikkuvilppiä sielläkin joskus esiintyy.

  3. Suomalainen tipitön kulttuuri on omalla tavallaan reilu. Tunnen tätä kulttuuria etenkin ravintolapuolelta esim. USA:sta. Käytännössä tippejä saa siitä miten hyvännäköinen on. Suomessa tarjoilija saa saman palkan vaikka olisi naama ku petolinnun… noh, kunhan hän tekee työnsä hyvin.

    1. Suomessa muuten ei ole mitään tipitöntä kulttuuria. Mm niissä ruokaravintoloissa, missä on tarjoilu, ei mikään buffet, niissä esim laskussakin lukee palvelumaksu ja nykyään monessakin maksupäätteessä voi erikseen näppäillä tipin, siis ihan Suomessakin.

    2. Kyuu, itse 12 vuotta USAssa eläneenä en jaa näkemystäsi. Tarjoilijoiden palkkataso on sellainen, että heidän edellytetään saavan väh.15% tipin (, jos palvelee hyvin aina 20+ % saakka): Kaikki paikalliset tietävät tämän, eikä se ole heille ongelma. Ymmärrän, että suomalaiselle tämän mieltäminen on vaikeaa.

  4. Tavallaan oikein, tavallaan aivan väärin.
    Tuo tipitön kulttuuri johtaa vääjäämättömästi tuohon burgerkulttuuriin.
    Jenkkien tippikulttuuria en henkilökohtaisesti tunne, vain Balttiasta, Kreikasta, Italiasta, Saksasta, entisestä Jugoslaviasta ja muista silloisista ns Itä-blogin maista, pl Itä-Saksa.
    Ihan nykypäivään, esim Eestissä syön ravintolassa vakipaikoissani, n kolme. Olen seuraillut miten Neuvosto-Eestin ajoista palvelukulttuuri on kehittynyt, osin Suomen tasolle ehkä tapauskohtaisesti ohikin. Näissä paikoissa saan aina ehdottoman hyvää palvelua.
    Tipitön kulttuuri minun mielestäni on itsekeskeistä ja jopa hieman huonoakin käytöstä.
    Jos saan hyvää palvelua, toki sen muistan aina laskun yhteydessä, oli sitten kyseessä ravintolahenkilökunta, huonesiivooja, taksi … jne, siis palveluhenkilöstö.
    Kyllä hyvin muistan esim Neuvosto-Eestin hymyttömän palvelukulttuurin.
    Tuttavapiiriini kuuluu kolmekin Vanhassa kaupungissa työskentelevää tarjoilijaa; huonoimpia tippaajia ovat suomalaiset ja aasialaiset heidän aivan yhteneväinen mielipiteensä.

Kommentoi