Valtiot ja rajat.

On muuten hämmästyttävää kuinka monella on sitkeä käsitys esim oman kotimaansa, itsenäisen valtion, rajoista.

Kyllä ymmärrän varsin hyvin esim synnyinseudun, se ei voi muuttua; kotimaa, kotiseutu, … yms, ne voivat elämän aikana muuttua moneenkin kertaan.

Pelkästään Euroopassa on lukuisia valtioita, joiden rajoja on muuteltu niinkin radikaalisti, että koko valtio on siirtynyt, joko länteen, itään, etelään tai pohjoiseen. Puola ja Venäjä esim oivallisia esimerkkejä. Puola on aiemman alueensa rajoilta siirretty lännemmäs lähes kokonaan, Venäjä, alkujaan Kiovan Rus, on siirtynyt n nykyisen Ukrainan alueelta reilusti koilliseen. Entisen Neuvostoliiton rajat olivat nykyiseen Venäjään verrattuna, melkoisesti laajemmat. Itävalta-Unkari, nykyään Unkari ja Itävalta.  Nämä vain esimerkkeinä.

Suomen nykyisiä rajoja eivät suomalaiset ole itse määritelleet, ne ovat määriteltyjä muiden toimesta.

Suomessa asuu suomalaisia, syntyperäisiä tai maahanmuuttajia. Etnistä somalaista ei edes ole. Olemme monesta kansasta, rodusta ja laajemmasta kansanryhmästä ja kulttuurista koostuneita. Näin on myöskin lähestulkoon esim Euroopan jokaisessa maassa.

Kulttuurillisesti suomalaiset eivät suinkaan ole yhtenäinen ryhmä; maan sisälläkin jakaannumme monenlaisiin kulttuurillisiin ryhmiin ja niiden yhteensulautumiin.

Kielellisetihän olemme virallisesti kaksikielinen mutta täällä asuu paljon västöä, jotka eivät toisen suomalaisen puhumaa kieltä edes ymmärä. Laitappa vaan samaan porukkaan raumalainen ja savolainen; ei tule riitaa kun eivät toistensa puheesta mitään selvää saa. Molemmat kuitenkin puhuvat suomenkieltä.

Yllä kirjoittamani on varsin laaja alue mutta näin lyhykäisyydessään teinpä avaukseni näin.

 

 

 

11 Replies to “Valtiot ja rajat.”

  1. Kuka olen tai mistä olen kotoisin selviäisi, hyvin pitkälle virallisesta geenitutkimusesta. Siinä vaan pitää olla varovainen, mille laitokselle sylkinäytteensä toimittaa.
    Nyt on tietoa, että olisin ns. pirkkalais-karjalaista juurta, mutta entä siitä taaksepäin n. 1500- luvusta aikaisemmin?

  2. Tässäpä Heikki se ongelma piileekin. Kun aletaan selvittämään asujamiston lähtökohtia, lähtöalueita, sukulaisuussuteita; mongoolitkaan eivät ole kaukana itämerensuomalaisten perimistä.

  3. Kyllä minä koen olevani etninen suomalainen. Minua määrittää ensinnäkin suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluva suomen kieli.

    Toisekseen minua määrittää se kulttuurinen tausta, joka on vuosituhansien aikana täällä asuneiden myötä muodostunut.

    Myös Suomen maantieteellinen alue on osa minun identiteettiäni. En olisi se mikä olen, jos olisin syntynyt esim. Välimeren alueelle tai vaikkapa Afrikkaan.

    Se, että suomalaiset ovat ”sekoitus” erilaisista geeniperimistä, ei muuta asiaa millään tavalla.

    1. Mikan linkki oli oikein hyvä mutta samalla torppaa ainakin osittain JuhaU:n kommentin.
      Kieliryhmä on varsin liikkuvainen argumentti, Kulttuurillinen vieläkin ohuempi.
      Kyllä meillä ihan nykysuomessakin löytyy esim itä-suomalainen kulttuuri, ruotsinsuomalaisten kulttuuri, pohjois-suomalainen kulttuuri. Onhan näitä.
      Maantieteellisyys taas on jotain aivan muuta kuin kieli, kulttuuri; ensisijaisesti alueellista.

      1. Juha U
        4.3.2020 10:05

        Kun lukee Juhan tekstin huolellisesti, niin huomaa, ettei sen sisältöä voi kukaan mitenkään torpata.

        ”Kyllä minä koen olevani etninen suomalainen. ”
        ”Toisekseen minua määrittää se kulttuurinen tausta”
        ”Myös Suomen maantieteellinen alue on osa minun identiteettiäni.”

        *
        Miten Juha tai kuka tahansa tuntee, on jokaisen oma asia – eikä näitä tuntemuksia voi kukaan torpata.

        Minunkin tuntemukseni omasta itsestäni vastaa jotakuinkin Juha U: ajatuksia,

        1. Kielen (kieliryhmän) perusteella etninen suomalaisuus lienee melkoisen häilyvä. Suomen kieli kuuluu itämeren suomalaiseen kieliryhmään, esim inkerinsuomalaiset ovat kyllä etisesti suomensukuisia mutta suomalaiseksi heidät tekee vasta Suomen kansalaisuus. Sama pätee moniin muihinkin kansallisuusryhmiin esim nykyisen itärajan takana.
          Se, mitä kukin sisimmässään tuntee, on yhdistelmää, kotimaa, synnyinmaa, syntymäseutu, nämä esimerkkeinä.
          Jopa sellaisetkin seikat kuin sodat, valloitussodat, kansainvaellukset, suuret muuttoliikkeet jne, vaikuttavat vääjäämättömästi etniseen perimäämme.
          Maan sisäinen kulttuuri ja sen mahdollinen erilaisuusvaikutus ihmisen käyttäytymiskulttuuriin, vaikuttanee sekin, ainakin jonkin verran. Sulautumista toki tapahtuu kaiken aikaa.
          Mielestäni nämä asiat ovat yksioikoisia, jos ne niin omaksuu mutta … ?

  4. Tuo Mikan linkittämä uutinen sai aikanaan myös kritiikkiä osakseen. Uutisointia moitittiin asiavirheistä ja epätarkkuuksista.

    Kriitikoiden mukaan mikään Nature-tiedelehden artikkelissa ei osoita sitä, että eurooppalaiset voitaisiin jakaa suomalaisiin ja ”ei-suomalaisiin”

    ” Mitään tällaista tulosta Naturen artikkelista ei löydy. Sen sijaan vanhastaan tiedetään, että jos tarkastellaan yhtaikaa eurooppalaisia, aasialaisia ja afrikkalaisia, suomalaiset ryhmittyvät tiiviisti eurooppalaisten joukkoon ja että suomalaisten geenit ovat pääosin eurooppalaista alkuperää.”

    Kriitikot moittivat myös sitä, että uutisoinnissa on luotu mielikuva, että suomalaiset eivät olisi eurooppalaisia lainkaan.

    ”Geenit eivät kuitenkaan tuota eivätkä määrää ihmisen kansallista, etnistä tai kulttuurista identiteettiä. Eurooppalaisuus puolestaan on maantieteellinen, (geo)poliittinen ja kulttuurinen käsite, ei geneettinen.”

    Lainaukset:https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kommentti-uutiseen-suomalaisten-geeniperimasta/f31f9da2-8b2a-36f9-9e65-03fc3a35a982

    Kuten tuossa viimeisessä lainauksessa määritellään eurooppalaisuus, niin samalla tavalla minä määrittelen oman suomalaisuuteni.

  5. Rajat ovat liikkuneet, ovat muodostuneet pöhkösti ja elävät vastakin.

    Mutta on sentäs onni että meillä rajat ovat selkeitä ja määriteltyjä. Rajat eivät koskaan ole ideaaleja – ovathan ne ihmisen tuotoksia – mutta ne ovat silti hyödyllisiä.

Kommentoi