Osakeyhtiön tarkoitus

Tässä on nyt se selitys osakeyhtiöistä, joka suurelle osalle meistä on hyvinkin epäselvää. Aika usein kuulee täälläkin ”meidän viisaiden” joukossa sanottavan, että osakkeenomistajat ovat pelkkiä rosvoja, jotka vielä kehtaavat vaatia ja nostaa yhtiöiden osinkoja.

Suoraan Finlexin sivulta lainattua, koskien osakeyhtiölakia.
5 §
Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
6 §

Tästä on hyvänä esimerkkinä Kaipolan paperitehdas, vaikka sitä ei okein tahdota ymmärtää, ei varsinkaan pääministeri Sanna Marin ymmärrä. Hyvin on asioiden ulkopuolella koko vasemmistolainen komentojärjestelmä.

Kaipolahan kuuluu UPM Kymmene OY konserniin, jonka osakkeita omistetaan yli 30 maassa. Ei varmaankaan ole kovin helppoa ajaa suurta tehdasta tappiolla, kun otetaan huomioon talousnäkymät. Samalla periaatteella toimivat yhtiöt, joilla on yksityisiä osakkeenomistajia (joita Suomessa on yli 800 000) sekä erilaiset muut yritykset ja säätiöt, sekä valtio.

Minä en voi tietää, mutta olen melko varma, että tämänkin tehtaan omistajina on koko joukko oman tehtaan työntekijöistä. Siis niitä kitupiikkejä, kurjia osinkojen vaatijoita.

36 Replies to “Osakeyhtiön tarkoitus”

  1. Tuon osakeyhtiölain ymmärtäminen on varmasti pääministerin ja ko. hallituksen ministerien hallinnassa. Mutta Suomi on ollut sanan mukaisesti aivan metsässä pitkään, eikä se ole ollut aikaisemmissa hallituksissa hallinnassa, koska puusta ei osattu tehdä muuta kuin lautaa ja paperia vientiin.

    Yhteiskuntavastuu ja sen tulkinta on UPM:ltä hukassa, koska yt-neuvottelujen alkaessa siemeninäkään ei ole edes muruja.

    Tässä on se, mitä siitä seuraa, kun vain tämän lain tarkoituksena on: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille” lisättynä sana ”vain”, jota UPM toteuttaa Nallen komennossa.

    Kannattaa lukea tästä asiasta:

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006622890.html

    PS. Minäkin ymmärrän, kun olen ollut pääosakas omassa osakeyhtiössäni, hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varajäsen Kärkimedia OY:ssä, hall. jäsen As. oy:n hallituksissa, isännöitsijänä, parin suuren yrityksen johtajistoissa, joiden pääraaka-aine on aikakauslehtipaperi ja sanomalehtipaperi jne.. Vieraillut UPM:ssä, Kaipolassa, Veitsiluodossa, ollut töissä Serlachiuksella jne..

    1. Heikki, kai olet perillä siitä, että paljon vasemmistolaisempaa taloustoimittajaa kuin Samuli Niinivuo on todella hankala löytää?

      En suoraan sanoen ymmärrä mitä tarkoitat ” Yhteiskuntavastuu ja sen tulkinta on UPM:ltä hukassa, koska yt-neuvottelujen alkaessa siemeninäkään ei ole edes muruja.” ?

      Mitä tulee siihen ettei puusta tehdä kuin paperia ja lautaa, niin se on kyllä aikansa elänyt väite, esim. UPM kehittää parhaillaan vaikka mitä ja siitä sellustakin kehitellään vaikka mitä.

      1. Tiedän, mutta tuoteaihiot eivät riitä korvaamaan pitkään aikaan bulkkiviennin menetyksiä. Niin kuin aikaisemmin mainitsin, minullakin on sormeni mukana tässä pelissä uuden suurehkon tuotteen osalta, mutta ei UPM:n kanssa.

    2. ” ..olen ollut pääosakas omassa osakeyhtiössäni, hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varajäsen Kärkimedia OY:ssä, hall. jäsen As. oy:n hallituksissa, isännöitsijänä, parin suuren yrityksen johtajistoissa, joiden pääraaka-aine on aikakauslehtipaperi ja sanomalehtipaperi jne.. Vieraillut UPM:ssä, Kaipolassa, Veitsiluodossa, ollut töissä Serlachiuksella jne..”
      .
      Listasta puuttua työskentely Seura-lehden toimituksessa (päätoimittajana?), toimiminen Turun Saippuassa , työskentely IT – asiantuntijana sekä ura keksijänä.
      .
      ’Vieraillut UPM:ssä, Kaipolassa, Veitsiluodossa,* [ Ohhoh ..]

        1. Erityisesti nämä listassasi teki minuun syvän vaikutuksen:

          ’Vieraillut UPM:ssä, Kaipolassa, Veitsiluodossa,

          Käy kateeksi ..

            1. Ja että oikein maasutivat sinua.

              On sanottu että kylmä leipä ja lämmin olut ei ole lahjontaa, mitta lämmin leipä ja kylmä olut jo on sitä.

  2. Joo, minäkin olen olut työssä (kolmivuorotyö) Billerud Ab i Slottsbron’n sellutehtaassa Värmlandissa.
    .
    Lisäksi olen käynyt tutustumassa asiantuntijan johdolla Uimaharjun sellutehtaaseen.

    Kiirunan rautamalmikaivoksessa olen käynyt.

    Ja ..

      1. CV, niinkö tajusit? Minun CV ei pöllölle kuulu.

        Naureskele vain sinä minulle, minäkin naureskelen sinun itsekeskeisyyttäsi.

        Ketä voi kiinnostaa: ”Vieraillut UPM:ssä, Kaipolassa, Veitsiluodossa, j.ne.

          1. Heikki Karjalainen pilkkaa toista bloggaajaa : ”Naurettava CV- ulos !”

            [ Huom! , Lista , jonka esitin on totta, mutta ei ole mikään CV – imitoin Heikki Karjalaista ]

  3. … jatkan vielä; huomatkaa kuitenkin, etten ole minkään sortin sosialisti, vaan vastuullisen markkinatalouden kannattaja, enkä missään tapauksessa munaisjäänteeksi jääneen kokoomuksen kannattaja (enää).

    Yritysten ja työn on oltava ihmistä varten eikä ihmisten yrityksiä ja, vain työtä varten. Yhteiskunnan tehtävä on ruokkia molempia tasapuolisesti.

    Yhteiskuntavastuu toteutui Yhtyneissä Kuvalehdissä sekä Mediatalo Esassa mallikkaasti silti erinomaisesti voittoa tuottaen osakkaille. Tuotevastuu toteutui luotettavassa ja riippumattomassa tiedonvälityksestä ja vastuu henkilöstöstä osaamisen ja ammattitaidon perusteella.
    Esassa alkoi osavastuu lipsumaan pääomistajan kuoltua ja ammattijohtajien astuessa remmiin niin, että se nykyinen tapa, vanhemmat ulos alkoi toteutumaan jopa niin, että yritys sai n. 1 milj. sakot työtuomioistuimessa.
    Osakkaat yrityksissä olivat pääasiassa kotimaisia. Yhtyneiden ( nyk, OtavaMedia) omistajat Otava ja WSOY olivat pörssissä.

  4. Minkä tahansa yrityksen on tuotettava voittoa tai päästävä ainakin pitkällä tähtäimellä omilleen, muuten se menee konkurssiin. Mutta Sanna marin sanoi Kaipolan olleen voittoa tuottava yritys. UPM:n Pesonen taas ei suotunut vastaamaan kysymykseen oliko. Pentti ilmeisesti tietää Kaipolan olleen tappiollinen, mielellään lukisin, mihin perustuen?

    Suuren kansainvälisen pörssiiin listautuneen osakeyhtiön on tuotettava voittoa mutta osakkeen arvon pitää myös nousta. Siksi ei mikä tahansa voitto riitäkään jos suurempi on saatavilla. Omistajat voivat olla vaikka amerikkalaisia eläkeläisiä. Jos yritys Suomessa tuottaa voittoa mutta Kiinassa tuottaisi vielä enemmän ja osakekurssi siksi nousisi, on toimitusjohtajan siirrettävä tuotanto Kiinaan. Saadessaan yhtiön osakkeen arvon nousuun toimitusjohtaja saa itse hulppean palkkion, esimerkiksi optioina. Jos taas osakekurssi mataa vaikka firma tuottaisi voittoa niin yhtiökokous voi antaa toimitusjohatajalle potkut. Niinpä vaikka suomalainen tehdas tuottaisi voittoa se ei välttämättä riitä mihinkään, onhan se nähty aiemminkin. Edes palkoista tinkiminen ei pealsta sillä maailmasta löytyy kehitysmaita joissa hommat tehdään murto-osalla siitä palkasta mitä Suomessa maksetaan. Suomessa sillä palkalla kuolisi nälkään.

    UPM taisi hiljattain rakentaa paperitehtaan Uruguayhin. Pesosen puheet ovat vain psyykkausta jolla yritetään pohjustaa matalampia palkkoja ja huonompia työehtoja muihin UPM:n tehtaisiin Suomessa ja heikentää ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden vaikutusta.

    1. Suomi ei tule enää koskaan pärjäämään paperibulkkitollisuudessa halpatyövoiman ja raaka-aineiden kanssa. Loputkin pannaan kiinni ellei tuotevarmuus astu kuviuoihin. Meidän jalostusketjumme puusta on liian matala.

      1. Kyllä minäkin joudun nojautumaan erilaisiin julkisiin tiedonantoihin ja pörssitilanteeseen, kuten täällä kaikki muutkin. Pääosin kysymys olikin osakeyhtiöistä ja niiden rakenteesta.

    2. ”Minkä tahansa yrityksen on tuotettava voittoa tai päästävä ainakin pitkällä tähtäimellä omilleen, muuten se menee konkurssiin. Mutta Sanna marin sanoi Kaipolan olleen voittoa tuottava yritys. UPM:n Pesonen taas ei suotunut vastaamaan kysymykseen oliko. Pentti ilmeisesti tietää Kaipolan olleen tappiollinen, mielellään lukisin, mihin perustuen?”

      Ei kai Pentin pidä tietää onko Kaipola kannattava vaiko ei ? Sitä tietoa ei kyllä pidä olla myöskään Marinilla tai jos on niin se on vuodettu ja hän käytti luottamuksellista tietoa julkisuudessa tai vaihtoehtoisesti valehteli useaan kertaan suorassa tv-haastattelussa.

      Pesonen kylläkin vastasi kysymykseen ja hän varmasti myös tietää asian, mutta onneksi hän sentään ymmärtää, ettei luottamuksellista tietoa voi suoraan käyttää julkisuudessa tai on äkkiä entinen johtaja.

      1. Millä tavalla olisi ”luottamuksellista tietoa” sanoa onko tehdas tuottava ja julkaisevathan nuo pörssiyhtiöt joka tapauksessa tilinpäätöksensä. Pesonen ”vastasi” juuri sillä tavalla kun vastataan kun ei haluta myöntää toisen olleen oikeassa. Kiertelemällä ja jättämällä vastaamatta itse kysymykseen. Siitä voi jo päätellä paljon. Ja jos Penttihän antaa ymmärtää tehtaan olleen tappiollinen joten kai se jollakinn tavalla pitäisi perustella koska se on varsin oleellinen asia koko blogin aloitukselle. Joten aika turha kysymys tuo ”ei kai Pentin pidä tietää”? Kyllä pitää jollakin perusteella tietää jos niin väittää.

  5. Meillä Suomessa on monenlaisia yrityksiä, kuten osakeyhtiö ja vaikkapa kommandiittiyhtiö.

    Hyvin pieni yritys, joka ei tarvitse merkittävää pääomaa voi olla oikeastaan mitä hyvänsä yritysmuotoa.

    Jos yritys kuitenkin tarvitsee merkittäviä investointeja, esimerkiksi koneisiin, mittalaitteisiin, jne., niin silloin osakeyhtiö on oikea ratkaisu. Osakeyhtiössä osakas vastaa yrityksen tappiosta, konkurssista, tms. korkeintaan sijoittamallaan osakepääomalla. Se sijoitus voi mennä huonossa tapauksessa joko osittain tai kokonaan, mutta enempää ei voi mennä. Se siten suojaa osakasta, ettei osakas ihan huomaamatta menetä kaikkea omaisuuttaan.

    Tässä kyseisessä Kaipolan tapauksessa on nähdäkseni kysymys siitä, että Kaipolan tehtailla ei ole positiivisia tulevaisuudennäkymiä, joten omistajan on parempi lakkauttaa se kuin jatkaa. Olisihan aivan järjenvastaista pyörittää tehdasta, joka tuottaa vain tappiota.

  6. Pienessä osakeyhtiössä osakkeen kurssilla ei ole niin väliä koska niitä ei osteta ja myydä sijoitusmielessä pörssissä. Siksi riittää, että yritys on voitollinen ja voi maksaa palkat, investoida jne. Pörssiosakeyhtiöissä on osnkojen lisäksi osakkeen kurssi saatava nousemaan. Kaipola oli todennäköisesti voitollinen ja olisi ehkä jatkossakin voinut olla, kenpä tietää, mutta kun painopaperin menekki maailmalla on koko ajan laskenut ja korona sitä vielä pahensi, niin tuotannon leikkaaminen oli edessä. Tarjonnan vähentäminen nostaa tuotteen hintaa ja lisää voittoa ja voihan tuotantoa lisätä jossain halpamaassa. Kylmää matematiikkaa, ”kasvotonta kapitalismia” kuten sanotaan.

    Niin tai näin, syyttely lienee turhaa puolin ja toisin. UPM teki niin kuin teki koska niin pörssiin listatut suuret yhtiöt toimivat, maksimoivat voitot ja pyrkivät saamaan osakekurssinsa nousuun. Toisaalta työntekijöiden palkoilla tai veroilla ei myöskään voi olettaa olleen sen suurempaa merkitystä koska todellinen syy on painopaperin kysynnän aleneminen maailmalla. Lisäksi nykyinen hallitus oli juuroi alentamassa teollisuudelle tärkeää sähköveroa minimiin (edelllinen hallitus nosti sitä) ja myös Ruotsissa suljetaan suuri painopaperitehdas vaikka Pesosen puheissa siellä on 30 prosenttia pienemmät palkat kuin Suomessa.

    Mitä voitaisiin tehdä olisi metsäteollisuuden tuotekehitys, uusia tuotteita paperin tilalle ja vastaavasti sopivat veroratkaisut ja riittävien hakkuiden salliminen jos halutaan metsäteollisuutta Suomessa pitää, Kaipola taisi kyllä käyttää paljon kierrätysmateriaalia.

  7. Tässä olen Heikin kanssa samaa mieltä:
    ”Yhteiskuntavastuu ja sen tulkinta on UPM:ltä hukassa, koska yt-neuvottelujen alkaessa siemeninäkään ei ole edes muruja.”

    ***************************************************************************************************
    Toisaalta, miten paljon kansainväliset suuryhtiöt ovat osoittaneet yhteiskuntavastuullisuutta?

    Nokia kantoi vastuuta TV-tehtaan lopettamisesta Saksassa

    https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074274095/Nokia+maksaa+Bochumin+tehtaan+lopettamisesta+200+miljoonaa

    9.4.2008

    Nokia maksaa Bochumin tehtaan lopettamisesta 200 miljoonaa
    Nokia sulkee kesäkuun loppuun mennessä 2 300 omaa ja 1 000 vuokratyöntekijää työllistävän Bochumin tehtaansa. Suurin osa sen tuotannosta siirtyy Romanian uuteen tehtaaseen.

    200 miljoonan summa käytetään työntekijöiden erorahoihin, jatko- ja uudelleenkoulutukseen sekä toimiin korvaavien työpaikkojen saamiseksi Bochumiin.

  8. Kantoiko Nokia/ Microsoft yhteiskuntavastuuta vuonna?

    ***************************************************************************************
    https://kotimikro.fi/puhelin/windows-puhelin/lumian-taru-paattyy-nokia-kanny-palaa

    27. toukokuuta 2016

    Microsoft päätti lopettaa Microsoft Mobile Oy:n toiminnan, mikä tarkoittaa sitä, että Suomessa ei enää tehdä Lumia-puhelimia. Tampereen tuotekehitysyksikön toiminta lopetetaan, ja Microsoftin tiedotteen mukaan yhtiö ”- – suunnittelee säilyttävänsä joitakin tuotekehitystiimejä Espoossa”.

    Mobiiliyksikön lopettamisen seurauksena vähennetään enintään 1350 työpaikkaa Microsoft Mobile Oy:stä Suomessa sekä enintään 500 työpaikkaa globaalisti.

  9. Se ei ole tyhmä joka kysyy, kuuluu vanha kansan viisaus ja mielestäni olen jo pari kertaa yrittänyt kysyä, mihin perustuu väite sitä, että UPM ei kanna yhteiskuntavastuuta? Millaista yhteiskuntavastuuta UPM:n pitäisi kantaa ja millä tavoin ?

    On myös viitattu yhteiskuntavastuuseen ja ennen kaikkea sen puuttumiseen Kaipolan mahdollisen sulkemisen seurauksena, joten tämähän tarkoittaa sitä, että kommentoijilla on jo tieto siitä millaisiin ratkaisuihin YT-menettylyissä päädytään?

    No hyvä niin.

    Toisaalta on kirottu pörssiyhtiöitä ja niiden kasvottomia omistajia…

    Ymmärrän mainitun oikein hyvin, vaikkakin ”kasvottomissa omistajissa” on monia suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä peruspilareita yheiskuntavastuuttomina sijoittajina.

    On myös tavallaan epäloogista se miten samat henkilöt arvostelevat pörssiyhtiöiden pönkittämistä, mutta eivät juurikaan siedä arvostelua EU:sta ja ihan uteliaisuudesta kysynkin, että jos pitäisi nimetä yksi merkittävin eurooppalainen pörssikursseihin ilmaa puhaltanut, niin löydättekö EKP:tä merkittävämpää toimijaa ?

  10. https://yle.fi/uutiset/3-11256852

    1.4.2020

    PASO DE LOS TOROS / MONTEVIDEO

    Jättitehdas pursuaa superlatiiveja: Maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomalaisen metsäteollisuuden suurin investointi, 2,4 miljardia euroa. Uruguayn suurin ulkomainen sijoitus.

    Tehdas alkaa nousta maan pinnalle lähikuukausina, UPM:stä kerrotaan. Nyt hankkeessa työskentelee noin tuhat ihmistä. Tehdastyömaan lisäksi osa kasaa rakentajille parakkiasuntoja tehtaan lähikaupunkeihin, ja osa rakentaa satamaterminaalia pääkaupunki Montevideoon.

    Rakennustyöt ovat yhtiön mukaan kiivaimmillaan ensi vuonna, jolloin työntekijöitä on 6 000.

  11. Kansainvälisen suuryhtiön pakottaminen yhteiskuntavastuuseen on käytännössä jokseenkin mahdotonta.

    Yhtiön johto on vastuussa sijoittajille. Jos kansainvälisen suuryhtiön johto tekee yhteiskunnallisesti hempeitä päätöksiä sijoittajien kustannuksella, niin johto saa melko varmasi huomata olevansa yhtiön entinen johto.

    ***************************************************************************************

    Tässä harvinainen poikkeus, jonka toin esille aikaisemmin.
    .
    Nokia kantoi vastuuta TV-tehtaan lopettamisesta Saksassa

    https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074274095/Nokia+maksaa+Bochumin+tehtaan+lopettamisesta+200+miljoonaa

    9.4.2008

    Nokia maksaa Bochumin tehtaan lopettamisesta 200 miljoonaa
    Nokia sulkee kesäkuun loppuun mennessä 2 300 omaa ja 1 000 vuokratyöntekijää työllistävän Bochumin tehtaansa. Suurin osa sen tuotannosta siirtyy Romanian uuteen tehtaaseen.
    .
    200 miljoonan summa käytetään työntekijöiden erorahoihin, jatko- ja uudelleenkoulutukseen sekä toimiin korvaavien työpaikkojen saamiseksi Bochumiin.

  12. Näin se menee, kylmästi. Marinin heitto kannattavan tehtaan sulkemisesta Kaipolan suuntaan oli kai lähinnä vastaveto sille että Pesonen ja Orpo syyttivät hallitusta Kaipolan lopettamisesta. Yhtä tyhjää puhetta lienevät kummatkin.

    Jotenkin outoa on mielestäni se, että kuitenkin metsäjätit haluavat rakentaa Suomeen suuria sellutehtaita.

  13. Osakeomistusta liimaa yhteen se, että menetyksistä kerrotaan mielihyvin, tappioista vältellään.
    Nyt ollaan saman kaltaisessa tilanteessa kuin 90- luvun lama, jossa Nokia-miljonäärit putosivat maan päälle. Joku ehti tekemään tilin osatessaan haistaa, mitä tuleman pitää, mutta useimmilta suli miljoonat ja käteen jäi vain osakkeiden ostoon otettu velka pankille ja köysi ladon orrelle roikkumaan.

    Sama on nyt. Tappioita peitellään. Puhutaan pitkänajan sijoituksista. Mutta kukaan ei uskalla puhua pysyvästä erittäin pitkäaikaisesta lamasta ja siitä, että mikään ei palaa ennalleen. Jokunen ”Hannu Hanhi” selviää, mutta pääosa ei.
    Joku ”viisas” sanoo, että nyt on halpaa ja kannattaa ostaa.
    Elämä on paljon kevyempää, kun salkussa on 0 €. Ei tarvitse yötä päivää vahtia pörssien avautumista jne…

    Katsotaan miten käy.

  14. Niinhän se usein käy. Anopillani ilmeni näitä Nokian ”kumisaapasosakkeita” silloin arvioitiin n 1 000 000 mk potiksi. Esitin anopille; eikö kannattaisi myycdä. Ei arvo kasvaa oli anopin vastaus.
    Kun anoppi kuoli, osakkeiden arvoksi ilmeni n 300€.
    Näinhän tuo usein menee.

  15. Pakko kertoa yksi tapahtuma siitä -90 luvun lamasta. Minä silloin vuosikymmenen loppupuolella menin pankkiin, silloin oli vielä olemassa KOP- pankki. Sanoin siinä tiskillä virkailijarouvalle, joka oli hyvä tuttu vuosien takaa, että ostaisin tämän pankin, tai edes osan siitä. Et kai sentään sanoi rouva, kun tämä huomenna, tai ainakin lähipäivinä menee valtion haltuun. Ostan silti ja juuri ihan nyt, eli tänään ja tietyn määrän, sitä en enää muista.

    Arvatkaa harmittiko, kun silloin en uskaltanut ostaa enempää, maksoivat markan, tai markka kymmenen penniä kappale. Aina ei osaa- uskalla olla viisas.

Kommentoi