Kaikki tämä etätyö pyörii tietokoneilla

Pahoittelen jos otsikko sisälsi tietoa, joka mullisti jonkun elämän. Niin se vaan on että kun on kotona ja tehdään etätöitä, luetaan blogeja ja pelataan nettipelejä, niin jossain sen kaiken tekniikan laskenta on tehtävä. Tilanne on asettanut uusia haasteita konesaleille, laitetoimittajille ja sinne sun tänne tietotekniikan alaa. Avaan tässä hieman konepeltiä kiinnostuneille.

Samoja ja erilaisia osia

Oli palvelu sitten laskutusmuodoltaan pilvipalvelu tai perinteinen ATK-huoneessa pyörivä palvelin, taustalla on aivan samanlaisia komponentteja: prosessoreja, keskusmuistia, tallennustilaa, verkkosovittimia, koottuna yhteen emolevyillä, koteloilla ja virtalähteillä. Prosessoreista pääosan tekee Intel, AMD:n ja muutaman pienemmän haastaessa sivulta. Perusmodernin kotiläppärin prosessori perustuu samaan tekniseen runkoon ja usein tulevat samalta tehtaaltakin. Palvelimissa on isompia siruja, isompia tehoja jotka jakaantuvat useampiin samanaikaisin tehtäviin ja on myös isompi virrankulutus, kun taas kotikoneissa keskitytään virransäästöön ja pienempään määrään samanaikaisia tehtäviä. Kotitietokoneiden kysyntä on jo romahtanut, palvelinten kasvanut ja tuotantolinja ei aivan yön yli muutu. Valmistajat ovat luvanneet kestävänsä muuttuneen tilanteen ja kehuvat toimitusaikojen yhä pitävän, mutta haaste on selvä ja toimituksissa on jo vaikeuksia.

Sitten meillä on verkkoliikenne. Sitä voi ihan oikeasti kutsua putkiksi. Vertaus käy vaikkapa vesiputkeen, jolla on tietty halkaisija ja siten läpi pääsee tietty määrä litroja vettä sekunnissa. Jos kysyntä on kovempaa kuin putken läpäisykyky, paine laskee loppupäässä ja sama metafora pätee Internet-kapasiteettiin. Valitettavasti maailmassa on harvoja maita, Suomi mukaanlukien, jossa Internet-kapasiteetti kestää yllätyksiä hyvin. On kuitenkin sellaisia Internetin kehitysmaita kuten Saksa ja Ranska, joissa runkoverkot ovat huonossa hapessa, mobiiliverkot huonommassa. Langaton yhteyskin on langaton vain lähimmälle tukiasemalle asti, siitä eteenpäin se jatkuu valokuituna. Miljoonat videopuhelut vaativat osansa myös verkosta, kuten myös kymmenien miljoonien kotiin jääneiden ihmisten halu katsella TV-sarjoja ja elokuvia verkossa. Tämä mielessä, kaikki merkittävimmät verkkovideotarjoajat (Netflix, Apple, Amazon, Youtube, ym.) ovat jo Euroopassa tiputtaneet kuvanlaatua, jotta Keski-Euroopan nettiputket eivät täysin hajoa tuskaansa. Olisi ikävää jos elintarvikekaupan tilaussanomat eivät mahtuisi nettiin, koska saippuasarjojen katselijat varasivat koko kapasiteetin. Varotoimenpiteet näyttävät toistaiseksi riittävän.

Mainitsin äsken valokuidun. Se on mitä mainioin teknologia tiedonsiirtoon ja nykyään sangen edullinen. Hyvin ohuessa kaapelissa saa kulkemaan uskomattomia määriä tietoa, erittäin nopeasti, erittäin pitkälle. Valokuitukaapelin molemmissa päissä on lähetin, useimmiten pikkuriikkinen palikka. Riippuen halutusta nopeudesta ja kuidun pituudesta, lähettimen hinta on mitä tahansa parista kympistä tuhansiin euroihin. Homman juju on, että maailman valokuitulähettimistä melkoinen osa valmistetaan Kiinan Hubeissa, eli alueella josta koronavirusepidemia sai alkunsa. Toimitusajoissa on siten ollut hieman haasteita, joskin Kiina on määrätietoisesti lähtenyt korjaamaan ongelmaa. Itse odottelin lähettimiä kolme kuukautta.

Omia kokemuksia

Koska tosiaan kaupan alan tekniikkaa koitan pitää kasassa, on laitetarpeita jonkin verran tullut. Tällä hetkellä ajan aika monilla rattailla ja koitan tilata tarvittavia komponentteja rinnakkain monesta suunnasta pieniä eriä. Odottelen tavaroita niin Pirkkalasta kuin Puolasta – ja jopa Suomen Turusta (!), katsotaan kuka ehtii ensin. Olenpa jopa kodin tietokoneista joutunut ryöstämään komponentteja lainaan palvelinkäyttöä varten. Pirkan blogien alustajärjestelmästäkin on pitänyt lainata yksi vikasietoisuuspalikka hetkellisesti. Tilanne on vain melkoisen jännä.

Tietojärjestelmät ovat myllerryksessä siinä missä muukin yhteiskunta ja tilanteeseen pitää sopeutua. Uutiset eivät kuitenkaan ole vain surkeimmasta päästä. Hajautetun laskennan projekti Folding@Home päihittää jo maailman seitsemän tehokkainta supertietokonetta laskentatehossa. Tässä projektissa kuka tahansa tietokoneen omistaja voi lahjoittaa laskentatehoa koronavirustutkimukseen ja vapaaehtoisista ei ole ollut pulaa. Lopulta siis käydään täysi kierros: supertietokone voikin rakentua aivan tavallisista kodin tietotekniikan osista, kun vain vähän kikkaillaan.

P.S. Joku kuitenkin on utelias. Tuo Folding@Home laskentaprojektin huipputeho oli 470 petaflopsia. Numeron 470 perässä on 15 nollaa ja mittayksikkö on liukulukulaskua sekunnissa. Teholla on jo saatu mullistavia oppeja viruksen toiminnasta ja tavoista hyökätä sitä vastaan, teho kun riittää viruksen tutkimiseen atomitasolla.

16 Replies to “Kaikki tämä etätyö pyörii tietokoneilla”

  1. Meikä hoitaa lukuisilla sähköisillä ohjelmilla etätyöissä hommiaan. Lukuisten ohjelmien moniajo on minun spesiaalialaa. Ei ongelmia. Verkko kestää hyvin.

  2. Niilo, käytännössä niin tuo Netflixin, Googlen ym. säätö tekee. Se vähentää kuormaa merkittävästi. Suomessa ei totta puhuen ole mitään syytä lähteä erityisiin toimiin datankäytön osalta.

    Tässä on myös toki toinen puoli: samat pilvipalveluntarjoajat jotka tarjoavat videoneuvotteluita, pyörittävät myös matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden palveluita, ja ne ovat aika vähällä käytöllä nyt.

  3. Kyuu: ”Mainitsin äsken valokuidun. Se on mitä mainioin teknologia tiedonsiirtoon ja nykyään sangen edullinen. Hyvin ohuessa kaapelissa saa kulkemaan uskomattomia määriä tietoa, erittäin nopeasti, erittäin pitkälle.”

    Rauhan aikana, ellei kukaan hyökkää sitä vastaan, se on varsin hyvä teknologia.

    Valitettavasti valokuituverkoissa on olemassa kriittisiä solmupisteitä, joihin ei tarvita kummoista räjähdettä, niin ne hienot nopeat yhteydet ovat kanttuvei varsin pitkän aikaa.

    Esimerkiksi imperialistisen roistovaltion Venäjän sotilastiedustelun GRU porukat tietävät mainiosti missä on sellaisia solmupisteitä ja sitten vaan toimeksi juuri ennen ilmahyökkäyksiä, maahanlaskuja, maihinnousuja ja massiivista maahyökkäystä. Ja ollaan ihan perusteellisesti kusessa.

  4. Juhani, olet kyllä oikeassa. Strategisesti katseltuna väitän silti valokuidun paremmaksi optioksi kuin kuparit, koska se on erittäin vikasietoinen sähköistä häirintää vastaan.

    Mutta, Internet, ja vastaavat muut modernit verkot, on rakennettu toimimaan erittäin vikasietoisesti. Jopa ihan yksinkertaiset pienen yrityksen verkot voidaan nykyään rakentaa kahdennetuiksi ilman mainittavia kuluja. Strategisesti ajatellen voi olla useampia, aivan eri reittejä meneviä kaapeleita, sekä myös useita langattomia varayhteyksiä rinnalla.

    Mutta jos puhutaan nyt kaupallisesta, ei sotilaallisesta verkosta niin on totta, että kolmeen osoitteeseen hyökkäämällä saisi ison osan kaupallista verkkoa lamaantumaan: Ficix1 Espoossa, Ficix2 Helsingissä ja Ficix3 Oulussa. Lisäksi on pienempiä solmukohtia, kuten Trex Tampereella.

    Vastaavat solmukohdat löydät jokaisesta maasta, ne eivät ole salaisia, koska aivan rutiinikaupallista toimintaa. Tältä Wikipedia-sivulta saa listan.

  5. Valitettavasti puolustusvoimat ja myös viranomaisverkot ovat riippuvaisia kaupallisista verkoista ja valtakunnanverkosta saatavasta sähköstä.

    Vaikkapa Virve toimii aikansa oman mastonsa alueella melko hyvin, mutta jos tarvitaan valtakunnallista yhteydenpitoa ja datan siirtoa, niin …

    Ihan oikeassa suursodassa ei toimi kunnolla kuin kombinaatio lyijykynä, paperi ja lähetti. Lähetillä pitää vielä olla paperikartta, eikä GPS.

  6. Minä nyt en vaan yksinkertaisesti viitsi, en myöskään jaksa ajatella verkkojen sotilaallista merkitystä. Meillä on syrjäseudusta huolimatta, valokaapeliverkko ja se riittää minulle.
    Minua paljon pätevämmät ja osaavammat sotilaat tekevät suunnitelmansa huomattavasti paremmalla tietotaidolla kuin vanhalla sotilaalla konsanaan on.
    Minulle riittää kun aamulla avaan netin, kaikki toimii; mitäs muuta tarvitsen?

  7. Teoriassahan näitä haaroituspisteitä voi tehdä vaikka äärettömästi. Nyt on siis kolme solmupistettä Suomessa, ei se ole kuin rahasta kiinni etteikö niitä voisi olla vaikka kolmesataa. Teknologia venyy sinänsä hyvin. Nykyajan protokollat ja laitteet tukevat monen reitin käyttöä mitä erinomaisimmin.

    1. Maksaisi pikkusta vaille pirusti vetää ympäri Suomea valokaapeleita sinne sun tänne – ne yleensä kaivetaan maahan. Niinpä se on rauhanajan lelu, no on siitä toki hyötyäkin.

      Minun aloitteestani Viroon alettiin rakentaa neljännesvuosisata sitten Suojeluskunnalle ja Puolustusvoimille omaa täysin riippumatonta viestiverkkoa. Ei yhtään tärkeää pistettä, jonka tuhoaminen estäisi verkon käyttämisen.

  8. Totta puhut, Juhani, kyllä näitä voisi hajauttaa enemmänkin.

    Sinänsä, operaattorien omat verkot menevät jo paljolti eri reittejä eli sinänsä yllättävän paljon verkoista saisi toimimaan vaikka FICIXit menisi rikki, ajamalla yhdysliikenne esim. STHIX:n (Tukholma) kautta.

    1. Se nettisysteemi on IP-pohjainen, joten siinä on aina tiettyjä kriittisiä pisteitä jotka sulkemalla koko roska lopettaa toimintansa varsin pian. Teoriassa voisi toki yrittää rakentaa Suomelle ikioman riippumattoman Suominetin, mutta siihenkin jää väistämättä kriittisiä pisteitä.

      No, joka tapauksessa näin rauhan aikana netti yleensä toimii hyvin. Sen toimivuuteen kuitenkin luotetaan aivan liian paljon – turvallisuusriski.

  9. En mitenkään malta olla vieläkin kommentoimatta. Meillä pidetään jotenkin itsestäänselvyytenä, että netti toimii ”aina”.

    Vuonna 2008 juuri ennen kuin Venäjä hyökkäsi aseellisesti Georgian kimppuun, niin Venäjä teki Georgian kimppuun massiivisen kyberhyökkäysten sarjan. Juuri mikään ei toiminut ennen kuin Virosta tuli päteviä IT-kavereita apuun. Se oli silloin. Oletan, että Venäjä on tänään paljon kyvykkäämpi siinäkin suhteessa kuin oli 2008.

  10. Venäjällä todellakin on melkoista kybersotateollisuutta, kuten Kiinalla ja USA:llakin.

    Loppuviimeksi verkon vikasietoisuus on vahvimpia aseita. Lopulta tietyn osoitteen voi aina pommittaa, mutta kun osoitteita alkaa olemaan paljon, alkaa olemaan epätodennäköistä saada kaikkia pois pelistä – helpompi alkaa jo olla sähköverkkojen tuhoaminen.

    1. Toki Venäjä tulee hyökkäämään myös sähköverkkoja vastaan, mutta minun mielestäni Sinäkin Kyuu olet aivan liian optimistinen tietoverkkojen toimimisen suhteen. Venäjä ei ole VIELÄ opettanut suomalaisia siinä suhteessa.

      Venäjä teki Viron kimppuun massiivisen kyberhyökkäyksen vuonna 2007 – se ”Siperia” opetti virolaisia. Nyt Virossa sijaitsee NATOn kyberpuolustuskeskus ja jatkuvasti järjestetään laajoja kybersotaharjoituksia.

      Viron Suojeluskunnallakin on oma kybersotajoukkonsa.

  11. Juhani, minä ymmärrän tietoverkot, tiedän miten niissä toimii redundanssi. Minä pohdin työkseni miten rakennetaan vikasietoisuutta eri ongelmien varalle.

    Mutta minä en tiedä Venäjää, minä en tiedä sotilaallisia puolia. Ne ongelmat mitä minä spekuloin eivät ole sotilaallisia, vaan teknisiä, inhimillisiä ja infrastruktuurin pohjalta tulevia.

    Onneksi yhteiskunnassa on meitä molempia.

Kommentoi