Millainen yhteys tulevaisuudessa on luontoon?

 

Kaupungistuminen jatkuu, maailmanlaajuisesti. Yhä korkeampia pilvenpiirtäjiä rakenntetaan kaupunkien keskustoihin. Ihmiset ahdetaan tiiviisti ja kaikki palvelut halutaan kävelymatkan päähän. Tällaista yhdyskuntarakentamista on nähtävissä meidänkin isoissa kaupungeissa.

Kysyä voi, millainen yhteys kuvatunlaisella yhteiskunnalla, sen ihmisillä tulee olemaan elävään elämään, luonnon monimuotoisuuden havainnoimiseen, sen osaa mielenterveyteen sekä kokonaisvaltaiseen ihmisten hyvinvointiin?

Ovatko tulevaisuuden ihmiset pelkkiä robotteja, jotka laskeutuvat hisseillä alas tornitaloistaan töihin, hakemaan palveluita ja jonka jälkeen linnoittautuvat asuntoihinsa tietoteknisten laitteiden pariin. Osa käy teattereissa, täyden palveluiden kirjastoissa, kuntosaleilla jne. Kaikki tapahtuu lähellä, mutta neljän seinän sisällä.

Kuntavaalit ovat ovella. Nyt on aika nostaa ihan oikeasti ja vakavasti esille, minkälaista yhteiskuntaa me suomalaiset haluamme kehittää? Ei riitä, että joka ainoa puolue lupaa pitää maaseudun asuttuna. Se on lupaus, josta on helppo livetä tarpeen tullen, vetoamalla kuinka ”tämä nyt on yleismaailmallinen trendi ja siinä meidän on oltava mukana”.

Suomi voisi olla kerrankin edelläkävijä suunnan muuttamisessa. Kun aikoinaan kykenimme suorittamaan muuttovirtauksen maalta kaupunkeihin, mikä ongelma nyt tietoteknisellä aikakaudella on kääntää muuttovirtaus toisinpäin?

On päivän selvää ilmastonmuutoksen torjunnassa, että luonnosta pidetään hyvää huolta. Kuka pitää paremmin siitä huolta kuin maaseudun ihmiset? Maaseudulla osataan hoitaa maapallon keuhkoja metsiä, muokata maata oikeaoppisesti, olla tärvelemättä kallisarvoisia asuinympäristöjämme, kunnioittaa ja arvostaa sitä sekä elää sopusoinnussa sen kanssa.

Mistä me saamme parhaiten voimaa kohdata ihmiselämän vaikeudut? Sammalmetsistä, pienistä puroista, sienestämisistä, marjoja poimimalla, kuunnella lintujen lauluja, soudella järvellä tervehtien sorsapariskuntaa, kalastaa.

Jos emme ymmärrä luonnon ja ihmisen suhdetta, vaan kuljemme rahan kuvat ja pörssikurssit silmiemme edessä, pahoinvointi, mielenterveysongelmat ym. tulevat armotta olemaan jokapäiväistä elämää, kuten nyt sen saamme havaita.

On aika kääntää kelkka niin talouspolitiikassa, ihmisten ajattelussa sekä koko poliittisessa kulttuurissa. Maaseudun ja kaupunkilaisten on vihdoin aika alkaa puhaltamaan yhteiseen hiileen, toinen toisiamme tukien ja ymmärtäen kumpienkin merkityksen yhteiskunnan ja maapallon säilymisen kannalta.

19 vastausta artikkeliin “Millainen yhteys tulevaisuudessa on luontoon?”

  1. Mailma muuttuu eskoseni ja on turhaa yrittää kehityksen pyörää pysäyttää ja on hyvä vaan että city vihreät rakentavat kaupunkikuvansa omanlaisekseen asua ja elää ja kaikki jotka sitä haluavat niin saakoon sen, mutta pitököön sitten myös näppinsä erossa meidän hajaasutus ja maaseudun asukkaiden tavasta elää ja olla osana luonnon moninaisuutta, ei siihen oppikirjajuppien mailmanpelastus fundamentteja kaivata.

  2. Olipas Hannulla hyvä avaus. Meidän suhtautumisemme luontoon; no pari päivää sitten julkaisin nuoren ilveksen ilmaantumisen pihapiiriimme, samoin tuo varpuslintujen vähentyminen, tiettyjen kalalajien vähentyminen, jne.
    Kuinkahan moni kaupunkiasuja lainkaan kiinnittää huomiota moiseen?
    Täällä maalla luonto on aina läsnä, sen monimääräisyys taikka köyhtyminen; maalla asuja sen parhaiten huomioi.
    Petoeläinten uhka lienee historiaan perustuvaa, jos ei aina niinkään totta.
    Tuo meidän pihailveksemme oli ja meni; en pystynyt edes Mirrin puolesta panikoitumaan, eikä sitten syytä edes ollut.

  3. Kyllä tuo luonto on ollut itselle melkoisen tärkeä asia eikä se uhdemuutu kunjosen enääkyken meneen mutta se aika ei vielä ole kohdalla
    No en asu torniss vaikkaon tokikusiaiselle varmaan torni asun kaksi kerroksisessa pienkerrostalossa
    En asu ihan keskustorilla mutta eipä tästä sinne ole kun n neljä viis km jotenka ei se kaukana ole
    Mutta eipä siellä tule paljonkaan käytyä varsinkin nyt mutta aika hyvällä matkoilla täällä pääsee ruoka kauppaan Niitä on enempi kun Hämeenkadun varressa
    terv tepivaari

  4. Korjaus edelliseen uhdemutu kunjoen enääkyken =suhde ei muutu kun jos en enää kykene meneen terv tepivaari

  5. Minulla nyt aina on tuo Mirrin ja minun aamulenkki ollut päivän kohokohta.
    Siinä neljän pintaan kun ulos tulen, Mirri jo siinä ovensuussa. Sitten sinne postipolulle. Tänä aamuna Mirri sai hepulin; kiipesi läheiseen koivuun n kolmen metrin korkeudelle, sujuvasti palasi alas.
    Toinen Mirrin bravuuri, keho kaarella, häntä kysymysmerkillä ja pukkihyppelyä sivuttain ties mitä kohdetta kohden. No sehän on vain meidän Mirri; ei varsinaista luontoa, tai jos sittenkin?

    1. Eläimet voivat olla myös musikaalisia. Hauskoissa kotivideoissa oli äsken tästä todiste.

      Likka pimputteli pianoa yksisormitekniikalla. Valkoinen rotta tuli vilkkaasti näppäimistölle ja nousi tutkimaan nuottiviivastoa. Puraisi sitten likkaa sormeen merkitsevästi ja poistui paikalta.

  6. Kun seuraa esim. hesan cityvirheiden puuhastelua, on siinä tuo luonto ja yhteys siihen aika heikoissa kantimissa.
    Asukkaille tärkeää keskuspuistoakin ollaan rakentamassa, vaikka rakentamatonta maata on törkeillä pakkotoimilla hankittu Sipoosta hesalle.

    1. Eikös tuo espa ole Helsinkiläiselle sankka metsä jonne voi eksyä terv tepivaari

  7. Toisaalta tuosta Mirristä; se ei ole ihmisen ”jalostama” vaan tavallaan luonnon lakien mukainen tuote, selviytyjä.
    Minulle tuo Mirri tuo valtavasti hyvää, sen ehdoton kiintymys minuun. Aina kun avaan oven, kipittää Mirri heti paikalle.
    Voiko joku luontokappale olla ihmisen mieleen enemmin?

    1. Voi että Kalle, olen mielissäni kun Mirri antaa sinulle noin mukavasti huomioo. Ei voi oikein sanoin kuvailla kun paljon tuollainen pieni olento tuo mielihyvää omaan elämään.

  8. Sanoppas Hannu muuta. Kun vielä on kyseessä eläin, joka on sitoutunut sinuun, vapaaehtoisesti, ei opetetusti; olen ihan ylpeä, että Mirri on valinnut minut.

  9. Suomalaisen luontorakkaus on sitä että ”miljoona” autoa lähtee Juhannuksena kaupungeista mökeilleen oleilemaan muutamaksi viikoksi. Siellä on tuplavarustus elää ja kuluttaa luontoa.
    Perämoottorilla putkaan, mopolla puuhun ja kännissä kaljat kesäkaupasta – sellaista se on.
    Ei siellä kukaan luonnosta mitään tiedä, kunhan roskaavat ja örveltävät.
    Sitten mökit ovat tyhjillään, vaikka niitä voisi antaa käyttöön ison osan valikoiduille huolehtiville senioreille ja järjestöille.

    Me olemme valinneet elämäntilanteeseen sopivan hybridimallin, jossa kulttuuri ym. harrastukset ovat lähellä ml. terveyspalvelut jne.. vaikka niitä emme ole tarvinneet juurikaan – vielä.
    Samoin viljely ja luonto vesineen ovat vieressä. Mutta, monta kertaa koettua työleiriä emme halua enää.
    110 vuotta vanha ja kokonaan uudistettu talo tekniikoineen ydinkaupungin väljässä, mutta välittömässä kupeessa ja eri-ikäisine naapureineen on mukavaa ja jopa turvallista asumista.

        1. Älä nyt menetä nuottikorvaasi. Kyllähän PS tässäkin nimenomaan vastustaa nimittäin Malmin kentän hävittämistä.

          PS on konservatiivinen puolue, joka tahtoisi säilyttää kaiken hyväksi havaitun.

Vastaa käyttäjälle Mage Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *