Tampere ja monet isot kaupungit ovat tehneet aina kuntavaalien jälkeen puolueiden välisiä sopimuksia, niin sanottuja koalitioita. On neuvoteltu koko vaalikauden kestäviä ohjelmia tai raameja jonka mukaan kuntapolitiikkaa toteutetaan. Samaan tapaan kuin tehdään valtakunnan hallitusta muodostettaessa hallitusohjelma.
Eivätkö ihmiset varsinkin kuntavaaleissa äänestä nimenomaan omaa tuttua ehdokasta, jonka uskotaan ajavan juuri heidän asiaa? Miten se toteutuu, jos koalition myötä valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa ovat olemattomat valtuustokaudella? Yksittäisten valtuutettujen tekemät valtuustoaloitteet eivät kyllä korvaa koalitioiden myötä tulevia demokratiavajeita.
Entä tulevat Hyvinvointialueiden vaalit ja uudet valtuustot? Kiinnostaisi tietää, tekevätkö isot puolueet koalitioita, joiden tahdissa marssitaan? Sidotaanko pienten kuntien mahdollisia läpimenevien valtuutettujen käsiä, vastoin tahtoa tekemään oman kunnan osalta ikäviä päätöksiä valtuustosopimuksilla?
Olen lupautunut ehdokkaaksi aluevaaleihin. Pidän kiinni siitä, että jos tulen valituksi, ajan totta kai koko hyvinvointialueen kehittämistä ja palveluiden entistä parempaa toimivuutta. Olen kuitenkin oman alueeni äänitorvi ja puolestapuhuja, sekä lähipalveluidemme turvaamisen ajaja. Enkä hyväksy pelkästään koalition pillin mukaan toimimista. Se taas ei tarkoita sanotumista irti yhteistyöstä. Näen tärkeänä yli puoluerajojen kasvukeskusten ulkopuolisten kuntien edustajien yhteistoiminnan palveluidemme turvaamisina.
Olemme ottamassa sosiaali – ja terveyspalveluissa ison askeleen ja siinä demokratian täytyy toimia, etteivät isojen puolueiden pienet klikit pääse kävelemään muiden päättäjien ja alueiden asukkaiden yli.
Hannu Tiainen
Kihniö
Tämä koalitio on melkein sama asia kuin ryhmäkuri/puoluekuri äänestyksissä. Tietyllä tapaa hyvä asia pysyä sovituissa raameissa.
Yksittäisten edustajien äänet hukkuvat ellei ole todella kova ääni.
Hannulla taas oli hyvä ja pohdittu avaus.
Olen myöskin ollut näiden koalitioiden vastustaja ja varsinkin kuntavaaleissa tuntuu siltä, että demokratia ei toimi, tai jos jotenkin toimisi, lähinnä huonosti.
Mitä yhteyttä on, jos on koalitioilla ja lehmänkaupoilla?
Olen sitä koulukuntaa joka haluaa että ehdokkaani valituksi tullessaan toimii juuri niinkuin on puhunut eli miksi olen häntä äänestänyt
Mielestäni nämä koalitiot ovat vielä pahempaa kuin menneiden vuosien ”poliittiset lehmäkaupat”, ne aivan oikeasti romuttavat demokratiaa. Nähtiin viime kuntavaalien jälkeen niin Forssassa kuin Tammelassakin. Sen pidemmäs ei kiinnostukseni jaksa yltää. Pahaa jälkeä kuitenkin.
Äänestäjän näkökulmasta koalitiot eivät ainoastaan nakerra demokratiaa vaan ovat suorastaan demokratian vastaisia.
Saattaa muutoin olla aika ohut mahdollisuus päästä Kihniöstä aluevaltuustoon.
Demogratia on siitä huono että se ajaa asioita enemmistön näkökulmasta ja vähemmistö saanee vain murusia. Ryhmäkuri vaientaa ryhmässä heikoimmat. Lehmänkaupat ovat sekoittamassa vaalien tulosta eli onko meillä liikaa puolueita?
Tampereella persuja ei hyväksytty koalitioon niiden epäluotettavuuden vuoksi !
Vasurit hylkäsivät osan koalition tavoitteista suhteessa omaan ohjelmaansa.
Demokratia voi olla konsensusta ja koalitioita. Silloin se näyttää lehmänkaupoilta ja äänestäjä saattaa ajatella ettei äänestämisellä ole väliä. Huonona puolena on myös polittisen rälssin synty joka ajaa omaa etuaan ja käyttää verorahoja puolueiden hyväksi sulle-mulle -periaattella. Toisaalta asiat etenevät tasaisesti ja jotain saadaan tehtyä. Toinen ääripää on sitten jyrkkä kahtiajako kuten vaikka USA:ssa jossa toista osapuolta kampitetaan joka asiassa.
Mitään ei saa aikaan vain yksin ja omin aattein, kaikki on politiikasassa kompromisseja muiden kanssa.
Kyllähän kompromisseja voidaan tehdä mutta ei se ole mielestäni samaa kuin ns koalitiot. Totta sinällään, ei yksin mitään aikaiseksi voi saada.
Kompromisseihin ei riitä yksittäisten edustajien kannat tai yhden puolueen kanta. Päätöksiin tarvitaan aina enemmistö, koalitiot= puolueiden yhteenliittymät ja tai puolueet yhdessä ellei panna pöydälle tai jarrutetaan kaikin muin keinoin.
Demokratiaa edustaa valitsemamme edustajat, jokaisesta päätöksestä ei voi tehdä kansan huutoäänestystä.