Päiväkirja 20.1

Kyllä minun kelpaa, kun kaverina on pieni Vilma – kisu. Illalla nukkumaan mennessä työntyy kaulaan kiinni, nuolee ja kehrää. Makeasti pääsee uneen. Aamulla sama homma, herättelee taas nuolemalla kovaäänisin kehräyksin. Yhdessä lähdemme sitten huussireissulle. Minä reijälle ja Vilma hangelle. Naurattaa kuinka kiire hänelle tulee tarpeensa peitellä, että pääsee samalla oven avauksella takaisin lämpimään torppaan.

Huvitti eilen kun kaupassa katsoin toisen iltapäivälehden lööppiä. Siinä kerrottiin kesämökkejä vietävän ihan käsistä. Pirut mielessä ajattelin heti, miltä järvien rannat näyttävätkään kun mökit on raijattu pois rannoilta.

Tällä iällä alkaa elämän rajallisuus tulla usein mieleen, varsinkin kun lähes päivittäin saamme lukea meidän ikäisten poistuneen keskuudestamme. Aikomukseni on kuitenkin elää niin kauan, että näen tuleeko Paavo Väyrysestä koskaan presidenttiä. Hänen isä eli yli satavuotiaaksi, joten vaatii sinnittelyä elää siihen asti, ellei Paavo yllätä jo seuraavissa vaaleissa.

Rapakon takana presidentti vaihtuu tänään. Jokohan oma pressamme Sauli on jättänyt Bidenille soittopyynnön, jotta hän pääsee latelemaan suoria sanoja ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteista, samoin kuin tekee naapurimaamme ykkösmiehelle Putinille?

Korona osio:

– vielä lykättiin kuukaudella vesijumpan ja muiden harrastusten aloittamista. Ihan hyvä päätös, vaikka olisi jo mukava päästä altaaseen polskimaan ja tapaamaan kavereita.

-toissapäivänä rikoin korona sääntöjä, tunnustan sen. Halattiin erään ystävän kanssa, jolla oli todella vaikea vaihe, murheita ja vastoinkäymisiä vaikka muille jakaa. Murheiden ja vaikeuksien jakaminen ystävän kanssa ei vaan tunne koronoita eikä viruksia, niin se on.

-oletteko miettineet kuinka riehaanumme kun pääsemme eroon koronasta? Mökötämmekö bussissa kengänkärkiä tuijottaen, kuten ennenkin. Vai tuumaammeko kuten edesmennyt kirjailija Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo. Aika näyttää kuinka suomalaiset villiintyvät.

Huomiselle lupasivat lumisateita. Helsinkiläiset ne vaan kippaa lumet saasteineen päivineen mereen. Mitäs pienistä, kun vain pidetään huoli, ettei yhtään koirankakkaa näy polkujen varsilla. Meille maalaisille myös sataa neuvoja tuon tuosta kuinka meidän kuuluisi elää ja olla. Älä tee kuten me teemme, vaan tehkää kuten me sanomme, on viesti pääkaupungista maaseudulla eläville.

Kevennys:

Katselin tässä eräänä päivänä päälakeani ja muistin lapsuudenaikaisen toiveeni. Kun isä tukisti minua, toivoin olevani kalju ja vihdoin viimein se on toteutumassa.

5 vastausta artikkeliin “Päiväkirja 20.1”

  1. Kyllä se niin vain on kun tuossa Vilmasta kertoilit. Aamusella poikkesin tuolla maalikylässä; Pikkumirri ei tullut lähellekkään autoa.
    Kun palasin, avasin autonoven ja Pikkumirrihän oli passissa ja loikkasi autoon sisään; auto, jota se kammoksuu mutta kun istuin siellä sisällä, totesi kait sitten; ei tuo ehkä niin vaarallinen olekkaan. Kiipesi sitten olkapäälleni ja alkoi nuolla korvaani. Ei kait noin vahvaa kiintymyksenosoitusta torjuakkaan voine.
    Kyllä se vain niin on, että eläin osoittaa kiintymyksensä täysin pyyteettömästi; Pikkumirri ei edes odota mitään herkkupaloja vaan lienee vilpitön.

    Minua eivät nyt oikeastaan, ei Trump jos ei Putinkaan kovinkaan paljon kiinnosta. Niin kaukaisia minusta ovat, että se ei ylitä omia pieniä ympyröitäni; niissäkin lienee tekemistä. Uutisointia tosin kyllä seurailen tuolta Amerikan ihmemaastakin; tärkeämpää mielestäni olisi tuo itänaapuri ja yli 1300km yhteistä rajaa. Ihmisiä siellä itärajankin takana elää, hallinnot kuitenkin sitten aivan erillään.

    1. Noin minäkin ajattelen venäläisistä, ei pitäisi haastaa riitaa, vaan tehdä yhteistyötä. Pitää muistaa kuinka erilainen kulttuuri heillä on ja sitä kautta ymmärtää slaavilaisuutta.

      Vai tuli pikkumirri autoon vastaanottamaan sinua. Oli tietty ikävä jo ja iloissaan tuli pitämään hyvänä.

      1. Mainitsit tuon slaavilaisuuden; hyvä ilmaisu.
        Näillä sivustoilla aivan tihkuu viha venäläisiin; sitä vastoin ymmärretään ukrainalaisia, georgialaisia, ets.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Slaavit
        Ylläolevasta linkistä ilmenee, miten slaavilaisuus ja slaavilainen rikas kulttuuri pitäisi käsittää.
        Voisinpa jopa kysäistä, Jugoslavia, slaavilainen jos mikä, elääkö nykyinen entinen jugoslavialainen yhtään parempaa aikaa kuin Titon kommunistivallan aikana?
        Minulla on paljonkin kosketuspintaa esim jugoslaaveihin vuosien varrelta, joten kansaa koskevana jotain ainakin käsitän.
        Ties monennenko kerran; kansa ja hallinto, kaksi ehkä täysin eri asiaa.

  2. Jos Suomi ajautuu ajopuuna eu-liittovaltioon, niin PS turpoaa valtapuolueeksi, jos on vapaat vaalit.

    Vapaiden vaalien olosuhteissa Vänästä tulee Suomen kuvernööri. Mutta fasistisissa olosuhteissa eeuu määrää Suomelle kenraalikuvernöörin Junckerin suvusta.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *