Kontro jauhaa rantaruotsalaispotaskaa ja ajaa pakkoruotsia muutaman oolantilaisen takia

https://yle.fi/uutiset/3-12219140

”Lauri Kontron kolumni: Pakkoruotsi takaisin!

Olemme puolikielisiä, jos emme osaa suomea tai ruotsia kelvollisesti. Meillä ei ole varaa siihen, että kotimaisten kielten osaaminen rapistuu, kirjoittaa Kontro.”

Olemme joka tapauksessa puolikielisiä, jos miniaalinen vähemmistö saa sanella, mitä pääosa kansalaisista saa tehdä tai joutuu pakosta teemään.

Pääosa suomalaisista ei tarvitse rantaruotsia koskaan elämässään.

Pääosalle suomalaisista englanti, saksa, ranska, espanja jne.  olisivat elämässä paljon tarpeellisempia kuin muutaman rantaruotsalaisen ikivanha murre.

Väitteet siitä, että rantaruotsin opiskelu helpottaisi muiden kielten oppimista, eivät pidä paikkaansa.

Pakkoruotsi ei ole koskaan kyennyt tuottamaan käyttökelpoista kielitaitoa.

Jos oolantilaiset haluavat turisteja, opetelkoot turistien kieltä – ei suomalaisia voi pakottaa pakkoruotsiin siksi, että oolantilaiset saisivat käyttää omaa murrettaan.

22 vastausta artikkeliin “Kontro jauhaa rantaruotsalaispotaskaa ja ajaa pakkoruotsia muutaman oolantilaisen takia”

  1. Juhak tuon murteen Ahvenanmaalle vaati meiltä joskus aikanaan kansanyhteisö nykyinen YYKOO
    Mutta jos pysyvät saarellaan saavat mun puolesta puhua vaikka siansaksaa jota tuo murre lähinnä muistuttaa
    Ei ole pakolisuus tarpeen terv tepivaari

  2. Itse artikkeli oli fiksumpi kuin otsikko.

    Ruotsin kieli tässä maassa on pitkät kalsarit päässä: väärä tuote väärässä paikassa ja saa sinut näyttämään idiootilta.

  3. Se on ihan sama, mitä lukupuolille kielistä kouluissa opetetaan, kun niiden nykykieltäkään ei kukaan edes ymmärrä.
    Vartiainen on tietenkin hyvä esimerkli , ”kielistubb”, kuusine kielineen.
    Englanti on ihan turha kun sinne ei edes pääse.
    Saksa ja ruotsi ovat hyvin toistensa sukukieliä.
    Venäjä erinomainen tarvekieli.
    Eli kaikkia noita, että jotenkuten pärjää.

    1. Saksa ja ruotsi ovat historialisesti sukulaiskieliä, mutta ruotsin lukeminen ei todellakaan auta saksan oppimiseen jo sanaston, mutta erityisesti kieliopin täydellisen erilaisuuden vuoksi.

        1. Brexit ei kyllä ole mikään este Englantiin pääsylle ja koronan kohdalla vähän joka maassa tilanne elää, mutta tällä hetkellä sekään ei estä Englantiin pääsyä.

    1. Muutama päivä sitten kävin hammastarkastuksessa. Lääkäri oli täysin suomea puhuva hieman venäläismurtaen puhuva Nadja …Kiitin häntä nimellään venäjäksi ja sanoin myös venäjäksi; en puhu venäjää: spasiba, njie kavarjiu pa ruskij”. Pienikin huomaaviusuus omalla kielellä saa iloiseksi. Häneltä alkoi tulemaan vuolaasti tarinaa, luullen kuitenkin, että minä ymmärrän hyvin venäjää.

      … ruotsi, taas kerran, on historiallinen kansalliskielemme samoin kuin venäjä. Sietäisi ne hallita jollakin tasolla ja oppivelvollisuutena vaikka historian vuoksi.

  4. Eestissä pätee aivan sama lainalaisuus, kun edes yrität muutaman lauseen eestiläisen kanssa puhua, tulet paljon paremmin juttuun.
    Nyt vaan tällä haavaa ei Eestiin ole mitään asia; tarttuvuusluku Suomen lukuun nähden kolminkertainen.
    Niin vastuuton en ole, että sinne lähtisin edes lyhyelle reissulle. Siellä on todella paha tilanne koronan kanssa ja kun meilläkin tuota koronaa riittää, en ainakaan minä lähde lisäviruksia hakemaan.

  5. Jos osaat puhua kiinaa, espanjaa, englantia, arabiaa, hindiä, saksaa, ranskaa, venäjää ja japania.

    Pärjäät maailmalla parhaiten.

    Ja tottakai Suomessa suomea, ruotsin kieli on maailman mittakaavassa ei mitään siksi se ei merkkaa maailmanmatkaajalle ja kansainvälisesti yhtään mitään.

      1. Niin, maailmanlaajuisesti tämä ruotsin kieli on vain paska kaatopaikalla.

        Minulla on paljon tuttavia Ruotsissa, eivät ymmärrä miksi Suomessa tuputetaan heidän kielen osaamista suomalaisille. Pitävät tärkeämpänä näitä edellä mainitsemiani valtakileliä.

        Itse olen harjoittanut mm läntisen Englannin Birminghamin murretta (Brummie) ja North Staffordshiren murretta(Potteries). Ne kuulostaa erilaisilta kuin perinteinen englanti ja nettikeskusteluissa puhuessani jotkin ovat kysyneet mistä päin Englantia olen…vaikka olen suomalainen Suomessa.

        Rikkaus yhdessä kielessä voi olla jo iso asia. Ja kielessä jolla pärjää.

        1. Onko mitään uutta, tuo tiedetään jo sataan kertaan täällä jauhettuna tautologiana.

          Englanti:
          Väitän, että hyvin harva pärjää briteissä Suomessa opitulla tai tv- englannilla, koska paikallisten murteiden lisäksi kielen erityispiirre ovat erilaiset lukemattomat sanonnat, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä suoraan lauseopin kanssa.
          Toinen asia on puhuminen puhelimessa jonkun paikallisen kanssa.

          Ruotsi:
          Suomessa pärjää kouluruotsilla pääasiassa kirjoitettuna, mutta siinäkin ovat ranikkoalueen eri mureteet haasteina puheessa, jotka poikkeavat paljon toisistaan.
          Ja aivan toinen juttu on mennä Ruotsin eri alueille kouluruotsilla ellei sitä myös osaa myös puhua tai lausua.

          Mutta, niin kuin Kalle ja minä sanoin, kunhan edes matkailukielen jotenkin osaa, sillä saa jo ovet auki.

          1. Se tuo frekvenssisanasto ja ilmaisut ovat aivan oma maailmansa. Saksankielessä varsinkin nämä sanonnat näyttelevät melkoista osaa.

          2. Ruotsia on helppo ymmärtää ja puhua, koko kieli on minulle jonninjoutava, en ole riippuvainen sen käyttämisestä toisin kuin englannin kielen käyttämisestä. End of story.

  6. Mikäli saavutetuilla tuloksilla suhteessa asetettuihin panoksiin olisi jotain merkitystä niin pakkoruotsi olisi lakkautettu jo kauan sitten.

          1. Niin ikävä kyllä tuloksilla ei ole merkitystä kun puhutaan kivakohteista.

  7. Noin yleisemminkin voi pohtia mikä on hyvän kielitaidon mitta?

    Onko se, että pärjää arkiaskareissa ja asioinnissa hyvää kielitaitoa vai vaatiiko se hieman enemmän kuten vaikkapa oman ammattinsa harjoittamisen sujuvasti ?

Vastaa käyttäjälle Heikki Karjalainen Peruuta vastaus