https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/797c0bde-52d2-4619-bf61-05e159499ac7
”– Tasapainoista käsitystä elämästä ja maailmasta nuorille ei tarjoa ajattelu, jossa esimerkiksi harrastusten jatkumisen katsotaan olevan tärkeämpää kuin toisten terveys, hengestä puhumattakaan. Nehän ovat harrastuksia.”
Valitettavasti tämä näkyy kaikenlaisten vouhottajien esiintuloissa, missä nämä harrastukset ovat kaikkein tärkeintä muista ja muiden terveydestä välittämättä.
Mielenkiintoisia ovat myös jotkut etiikka.fi -sivustolla olevat kommentit, joissa vedotaan kaikenlaisiin asioihin sen osoittamiseksi, että kyllä nuo harrastukset ovat niin ehdottoman tärkeitä ja ei ole nuorten asia välittää riskiryhmäläisistä.
Ihan mukava kulma asiaan.
En sano että hän on väärässä, mutta ei oikeassakaan. Tämä on yksi kulma. Todellinen toinen kulma kuitenkin on että nuorten lukitseminen koteihinsa voi tulla yhteiskunnalle hyvin kalliiksi pitkässä juoksussa.
Totuus on monta tarinaa, eikä niiden tarvitse olla vastakkain.
Erittäin hyvä kannanotto Pihlströmiltä. Lainaan vielä lisää lyhyesti:
”Mutta Pihlström kysyy, miksi maailman pitäisi olla suuri hyvinvointikeskus. Minäkeskeisen tunnehutun tilalle hän peräänkuuluttaa vastuuta ja velvollisuutta.”
Meidän yhteiskuntamme on mennyt yksilönvapauksien korostamisessa muutenkin jo niin pitkälle että ne uhkaavat toisten oikeuksia. Kuitenkin perusajatus pitäisi minusta olla, että voit tehdä mitä haluat jos et vahingoita muita. Toisekseen, on opittava kestämään myös pettymyksiä. Nyt annetaan sellaista kuvaa että elämä menee pilalle jos ei pääse judo-harjoituksiin tai tanssitunneille. On sitä pahempiakin vastoinkäymisiä ihmisillä ollut ja suuressa osassa maailmaa ihmiset joutuvat sopeutumaan paljon niukempiin resursseihin.