Emil Aaltonen, häkellyttävän monialainen teollisuusmies

Yksi köyhä mies aloitti suutarin opinnot Hattulan pienessä torpassa 1800- luvun loppupuolella. Hänen mottonsa oli; ”kun tehdään jotain, tehdään se kunnolla”. Ja niin hän tekikin. Siitä työstä hän oppi mitä moninaisimmat eri ammattialueet puutöistä metalliin, nahkoihin, lankoihin alkeellisiin koneisiin jne., jne.. Puhumattakaan maataloudesta viljelyineen ja eläinten hoitoineen, mikä oli hänen elämänsä päätavoite, ei kenkäteollisuus, joka oli vain väline päästä maataloutta harjoittamaan.

Ja hän oppi tekemällä ensin kaikki itse, tarkasti ja huolellisesti perehtyen yksityiskohtiin.

Mutta se, että hänen osaamisensa kautta ovat syntyneet ja menestyneet Aaltosen kenkätehtaat, Sarvis, Lokomo, Nanso jne., ja jatkavat elämäänsä osittain toisilla nimillä yrityskauppojen johdosta.

Hän loi työpaikat tuhansille ihmisille, huolehti heistä rakentamalla heille talot, terveydenhuollon. Pula-aikana sisällissodan aikoihin, osti Yliskylän kartanon, että sai itse tuotettua työntekijöilleen ruokaa.

Patruuna vailla vertaa, niin kuin oli muutamalla muullakin teollisuuspatruunalla tapana.

Siihen aikaan ei ollut työttömiä. Kaikille löytyi oma hommansa, mihin kyvyt riittivät.

Raaka-aineet, mitä ikinä tarvittiin, tuotettiin pääasiassa Suomesta. Kotimainen teollisuus kukoisti ja Suomi vaurastui.

Kannattaa käydä ihmettelemässä Emi Aaltosen aikaanasaannoksia. Kauniisti uudistettu Pyynkinlinna on avautunut, joka on ollut Emil Aaltosen koti. Menneillään on Nanson näyttely. Nähtävillä myös maailman hienoimpia kenkiä, Sarvis/ Orthexin muovituotteita ja filmiesityksiä Emil Aaltosen elämästä. Häkellyttävää.

http://www.pyynikinlinna.fi/

14 vastausta artikkeliin “Emil Aaltonen, häkellyttävän monialainen teollisuusmies”

  1. No tuo Tampella on Ruotsin kielisten alulle laittama mm Wasasjerna yhtenä
    Mutta Heikki varmaan tarkoitti Lokomoa jossa E Aaltonen oli alulle laittaja terv tepivaari

      1. Noin se oli mutta suuri teollisuus mies E Aaltonen oli aikanaan monessa mukana terv tepivaari

  2. Tampellan alulle laittoi Johan Idman ja Carl August Ramsay v 1844 masuunina he eivät olleet pitkä ikäisiä tampellan aikana
    No siitä alkoi kuitenkin kehittyä tampereen rauta ja pellava konserni joka kaatui rahoittaja pankin myötä 1990 luvulla
    Mutta ei ole ollut Eemil Aaltosen alkama firma koskaan terv tepivaari

    1. Tuo on ihan selvä asia.

      Jatketaan Aaltosesta.
      Linnan remontti valmistui muutama viikko sitten. Sen saneerasi ja entisöi pääasissa virolaiset ammattimiehet kuparikattoineen, ornamentteineen ja sisätöineen.

  3. Eikös tuo Aaltosen linnake sijaitse aika lähellä piispan taloa muistaakseni pitää käydä katsomassa kunhan kiireiltään kerkiää terv tepivaari

  4. No noin itsekkin sen sijoitin ei ole vielä emmentaali iskenyt terv tepivaari

  5. Hän oli syntyisin Sääksmäeltä, joko Kärjrnniemestä (kuten minäkin) tai naapurista metsäkansasta jonne rakennutti kirkon. Hän aloitti suutarin opinnot ja varsin itsenäisen elämän jo täällä ja siirtyi sitten hattulaan venäläisen varuskunnan naapuriin suutarinkisälliksi. Hänen isänsä oli varakkaksi luultu suurieleinen yrittäjä, joka teki kuitenkin konkan pojan ollessa noin 9-10-vuotias. Kukaan ei huomaannut tarkistaa rahan päälle ymmärtävän suutarinkisällin perstaskua… Rahaa hänellä piisasi pienestä pitäen. Hänen tultuaan Hattulaan ja saatuaan kisällin työpaikan mestrin verstaan nurkasta tuli kerran venäläinen upseeri maksamaan niin suurella setelillä, että suutarimestearilla ei ollut rahaa antaa siitä takaisin. Silloin oppipoika kaivoi lompsan taskustaan ja sanoi, että ”minä voin rikkoa”.

    1. Katsos vaan. Oliko isä piilottanut ”suuria” setelitä pojan lompsaan ?
      No, ei se vähennä Emilin kykyä tai veriperintöä siitä, mitä hän sai aikaan, päinvastoin.
      Mistäs tuon kuulit ?

      1. No se on vähän omaa arvioo. Hänen yransa alku, että kymmenen ikävuoden korvilla ammattioppiin (ns. klopiksi) oli aivan tavallinen monissa ammateissa maaseudulla kten suutareilla, sepillä, räätäleillä, soittajilla, ei talollisilla hevosmiehillä (mustalaisilla ja muilla) jne. Sääntöihin kuului, että jos vaikka 12-vuotias osasi sen hommansa jo, hän tä kohdeltiin sosiallisesti tasavertaisena ja maksettiin miehen, esimerkiki kisällin palkkaa.

        1. Muka ”identtinen kommentti” jo – mutta sitä ei näy missään!

          Åalsta höperehtii?

  6. Aikansa patruuna.
    – Muistan ajan mukulana jolloin sodan jälkeen oli pula jalkineistakin.

    1. Niitä oman kylän Aaltosia oli, kun suutari tekin ihan omat monot, joita pidettiin arjet ja juhlat. Sitten ne kestivät vielä nuoremmille sisaruksille. Joskus nahkapohjia uusittiin kun oli niin monet siteiden reiät pohjissa. Sen ajan kengät olivat lujia.
      Niistä monista on vanhoja upeita malleja Aaltosen Pyynikinlinnassa.

Kommentoi