Tampereen juna ja ratikka kulkevat ja rakit räksyttävät

Tamperetta on yritetty useasti tuhota sisältä päin

  • Kauniin vanhan keskustan upeat jugend-talot hävitettiin,  kun grynderit pääsivät  päättämään betonilaatikoiden rakentamisesta; mm. Nopat, Auttilat,  Ruolat , Puolimatkat  ja Pöyryt paperien pyörittäjinä.
  • Lielahden kartanon ja tehtaan alue ja Federleyn alue-arkkitehtuuri ja aikaansaannokset on tuhottu lähes jokaista tiiltä myöten kuvottavien betonilaatikoiden alta ja nyt myös keskustassa
  • Tukkitunneli rakennettiin ja kirkko päältä poltettiin
  • Raatihuonekin meinattiin purkaa, yksi ääni valtuustossa pelasti sen
  • Samoin kauppahalli aiottiin purkaa erään siellä kauppaa tehneen merkittävän vaikuttajan ja uuden pormestarin sukulaisen aloitteesta- hylättiin
  • Särkänniemi rakennettiin
  • Näsinneula rakennettiin
  • Tamperetalo rakennettiin
  • Santalahden ranta täytettiin ja Paasikiventie päälle
  • Rantatunneli rakennettiin
  • Ranta-Tampellaa rakennetaan
  • Ratikka päätettiin rakentaa ja kaavoittaa suuret alueet reitin varrelle kasvattamaan Tamperetta

Kaikkia näitä on yhdistänyt valtava kähmiminen ja taustapeli rahasta ja vallasta ja sama jatkuu.

Vääntö uusista suurista linjoista tapahtui noin 5 vuotta sitten läntisen kaupunginosan kaavoituksesta ( Hiedanranta), johon  liittyivät osa edellä mainituista projekteista.

Päävastuu ennen tätä 5-vuotisjaksoa ja noiden toteutuksesta on ollut aseveliakselilla ja voimakkailla päättäjillä kuten Lindfors (Napoleon),  Paavola ja Rantanen. Viimeisimmät vietiin lävitse akselilla, pormestarit Ikonen ja Lyly sekä tukena olleet valtuuston puheenjohtajat Marin ja Ikonen.  Ja päävastustajina rakkilauma perussuomalaiset, Tapu ja Vata . Tunnelipäätöksen voiton ratkaisi 4 demarinaista.

Mitä nyt pitäisi tehdä:

Pitäisi julistaa Tampereen ydinkaupungille, vanhan kaupungin ”lisärakentamis- ja liikennerauha” ja suojella nyt aikaansaannokset hamaan tulevaisuuteen puistoineen ja rantoineen.  Mutta myös jo muutkin lähes historialliset ihmisille rakennetut kauniit alueet ikivanhoine puustoineen. Nyt jo rakennettu kerroksellisuus, malleina ja myös osa rumuuden osaamisesta, säilytetään pelottavana esimerkkinä tuleville polville.

Sellainen rauha, mikä on toteutettu Helsingin Esplanadin etelä-puolelle Kaivopuisto, Kruunuvuori, Ullanlinna, Eira ja Punavuori, jossa ei tuhota mitään eikä rakenneta mitään paitsi ylläpidetään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja kuten useat Suomen rannikon vanhat kaupungit.

Sen sijaan rakentamien pitäisi keskittää täysin uusille alueille uusine infroineen, jotka eivät myöskään hävitä luontoa, kaupunkien tarvitsemaa väljyyttä ja keuhkoja altaan.

Tampereen ytimen tuhoamis- ja rakentamisvimma on jo ylittänyt kaiken kohtuullisuuden ja ihmisten sietämiskynnyksen. Nykyiset infraratkaisut riittävät seuraavaksi 100 vuodeksi uusine teknisine ylläpitoratkaisuineen.

34 vastausta artikkeliin “Tampereen juna ja ratikka kulkevat ja rakit räksyttävät”

  1. Kun näitä Tampereen ratikkajuttuja olen lueskellut, entistä tyytyväisemmäksi olen tullut nykyisiin asuinoloihini. Vaikka kaikenlainen joukkoliikenne puuttuu, betonikolosseja tänne ei ole edes suunnittella, ei valosaastetta, ei liikennemelua … ets.
    Täällä ei puistoon/luontoon tarvitse lähteä, ei edes erämökille, ei kuntosalille; arkiliikunta pitää aika hyvin kehon kunnossa.
    Mirrikin pystyy elämään turvallista elämäänsä kun vilkkaita tekitä ei ole lähimainkaan. Omat kanat tuottavat laadukkaita munia, järvistämme saa tuoretta kalaa. Mitä purnattavaa tässä olisi; ihmisen muuten tulee sopeutua, ollakseen tyytyväinen.

  2. Erikoinen avaus. Ensin kerrotaan, kuinka on paljon tuhottu ja turmeltu. Sitten kehutaan että paljon on uutta saatu aikaiseksi.

    Nuo molemmat prosessit, niin tuhoaminen kuin rakentaminenkin, on samojen päättäjien tai ainakin samojen puolueiden aikaansaannosta. Usein nämä prosessit myös tapahtuvat samoilla paikoilla. Ensin tuhotaan ja sitten rakennetaan.

    Jos katselee uudis- ja täydennysrakentamisen tuotoksia viime vuosilta, niin aika masentavaa laatikkorakentamista ne ovat valtaosin. Ei niistä mitään rakentamistaiteen helmiä löydy.

    Täällä hihkutaan onnesta, kun saadaan rakentaa kannen päälle Daniel Libeskindin moneen kertaan monistettua kaupunkiarkkitehtuuria.

    Edistyksellisimmissä kaupungeissa haettaisiin ehkä hieman omaperäisempää tyyliä. Ei mitään ”sinikopio” -kaupunginosaa.

  3. Jotenkin minulle tulee mieleen, että tamperelaiset eivät kotikaupunkiaan oikein arvosta. Verrataan usein Helsinkiin, joka kaupunkikehityksessään mielestäni mikään mallikaupunki ei liene.
    Minä mielelläni esittelisin kotikuntani vahvuuksia ja niitä kyllä löytyy.

  4. Kähmintää on ollut kautta aikojen ja sama peli jatkuu.
    Olin 80-luvun alkupuolen Lielahdessa Serlachiuksen tehtaan voimalaitoksella, ns. Rontolla lämmittäjänä, kun iltavuoron aikana sinne soitettiin ja kerrottiin, että polttoon tuodaan pakettiautollinen paperia, jotka pitää sekoittaa hakkeen sekaan, etteivät tuki hakemyllyä.
    Laatikoittain tuotiin illan hämärässä papereita, jotka kauhakuormaaja sekoitti valtavaan hakekasaan.
    Samoihin aikoihin Kaupungin johtaja Pekka Paavola oli hukassa ”euroopassa”.
    Kävi ilmi, että kyseiset paperit olivat rakennusliike Noppa Oy:n kirjanpitoa.
    Mahtoivatkohan sen aikaiset ”källäykset” olla mitenkään tämänpäivän tasoa?
    Rahalla saa ja hevosella pääsee!

  5. Kyllä me jotka olemme asuneet koko ikämme Tampereella arvostamme kotikaupunkiamme
    Sitten on näitä jotka eivät ole asuneet vaan ovat junan tuomia savolaisa taikka ruotsinkielisiä muualla asuneita
    Joskin toiset jopa syntyneet Tampereella ja eivät hyväksy esim Hämeenkadun talojen uusintaa tuossa 1970 vaihteessa
    Ne nyt oli vaan pakko purkaa kun eivät olleet kun vaaraksi kadulla liikkuville eikä niistä olisi turvallista edes saanut kukaan
    Nyt meillä toimii juna ja ratikka tosin en tiedä missä junaa voisin käyttää sama peli on Ratikalla
    Menevät liian kaukana asunnostani mutta kumpikin on hyviä einiitä mollata tarvitse terv tepivaari

    1. Tepi sanoi, että ”Ne nyt oli vaan pakko purkaa kun eivät olleet kun vaaraksi kadulla liikkuville eikä niistä olisi turvallista edes saanut kukaan”

      Tuo on täyttä puuta heinää. Ne arvorakennukset olivat kaikki pääosin erinomaisessa kunnossa, joskin muutama oli päästetty rapistumaan niin kuin on kaupungilla tapa hoitaa asioita, että saataisiin tarkoituksellisesti hävittää.
      Ne jugend-rakennukset olivat/ ovat niin lujasti rakennettua, etteivät ne pienestä hetkahda, ellei anneta tarkoituksellisesti valua vettä sisään.

      1. Ei ollut puuta heinää mutta mitäpä sinä niistä tiedät kunasuit mualla porvoossa mitä niistä tippui kadulle kun irtosivat
        Sieltä tippui sun jugen taloista mm tiilikiviä ja vähintään rappausta teki kipeää osuessaan
        Nyt vaan asiaa on turha messuta enää ne on purettu ja se pitää vaan hyväksyä olisko niistä enää saatu kunnon remontilla edes taloja terv tepivaari

        1. Minä olen ollut Tampereen kanssa tekemisissä jatkuvasti huolimatta siitä, että olen asunut silloin Helsingissä, kun tämä hölmöys täällä toteutui.
          Jos se on syy purkaa joku kokonainen talo, että joku rappaus seinästä on tippunut saisivat purkaa nyt puolet Tampereesta.

          Todellinen syy tuhota arvorakennukset oli grynderien ja kaupungin vimma rakentaa kalliille asuinkiinteistöjen paikoille monikerroksisia liikerakennuksia kuten jokainen tuhottu jugendtalo Hämeenkadulla jne..Ja siitä ei kannata enempää kinata.

  6. Niin Helsingillä kuin Tampereellakin ovat olleet nämä omituiset poliittiset kähminnät.
    Tampereella Pekka Paavola ja Helsingissä ”metro” Valtonen ja monia muita kummassakin kaupungissa.
    Iso kaupunki; isot ongelmat, pieni kunta, pienet ongelmat.

    1. Unto Valtasen metro-projektia suhteessa lehden kirjoitteluun hänestä, olin kuultavana poliisilaitoksella.

      Pekka Paavola taas kertoi meille lehtitalon kollegoille, miten hän asiat junaili Tampereella siihen pisteeseen, mitä täällä rakennettiin jne.

  7. Noinkin voi sanoa olen tuosta isoista onkelmista sanonut ettei niitä oikeasti ole vain isoilla
    Ne kun on kunnan kantokyvyn mukaan otettavia asioita kyllä ne pienet onkelmat on pikku paikkakunnalle isoja kun katsoo kanto kyvyn mukaan
    Oikeastaan Tampereella on onkelmat olleet jo keisari Linroosin ajoilta Ja kahtia jako kapinan ajoilta asti
    Eikä se ole paljonkaan muuttunut nykypäivänä terv tepivaari

  8. Tärkeintä on todeta, mitä on saatu aikaiseksi ja miten. Ja pysähtyä miettimään, miten kasvu ja kehittyminen junaillaan. Mutta myös se, ettei hävitetä jo hyvää.
    Nyt on menneillään valtava ja levoton härdelli lähes kaikkialla ja päällekkäin. Erityisesti se koskee vanhaa infraa, jota pitää uusia, että uutta voi syntyä.

  9. Mitäpä noista muutamasta talosta joita meni huonon kuntonsa vuoksi
    Mutta samaan aikaan tuossa 1970 1980 välissä purettiin kahta kaupunkin osaa Amuria ja Tammelaa ja ei ollut asuntoja ihmislle
    Ei varmaan ihmisiä kiinnostanut nuot huono kuntoiset talot Hämeenkadulla kun ei ollut asuntoa mihin mennä työpäivän jälkeen
    Meni pitkä aika ennen kuin kaikilla oli siedettävä asunto muualla mutta aina voi arvostella
    Ja ne asiat ei muuksi muutu jospa voiskin säästää mutteipa se ole järkipohjaista aina terv tepivaari

    1. Amuri ja Tammela puutaloineen ovat eri asia. Niitäkin on jonkin verran museoitu. Puolet noista nykyisistä Tammelan ja Amurin, Viron Mustamäen mallisista taloista voisi purkaa saman tien.
      Amurin alue puistoineen on hieno alue ja sen rakennuskorkeutta ei saisi lisätä kuin korkeintaan nykyisen pohja + 3 krs, yksi kerrros lisää.
      Sen sijaan Tammelan 60-70 luvun rötisköt matalaksi ja jaunista tilalle.
      Mutta, huilataan ensin.

      1. Tammelaa rakennetaan jos et ole käynyt torilla et varmaan ole nähnyt mutta talo kerrallaan menee uusiksi
        Tammelaa ja Amuria pitää rakentaa uusiksi kumpaakin ja isoimmille asukas määrille terv tepivaari

        1. Tammelaan rakenetaan samanlaisia torsoja betonilaatikoita kuin aikaisemminkin, tylsiä kantti x kantti.
          Amurin Varman kortteliin voi odottaa ihan samaa alennustilaa.
          Arkkitehtuuri on kuollut !

          1. Heikki on tuota mieltä ja yhdestä talosta ei koko aluetta voi tyrmätä Arkkitehtuuri ei ole kuollut päin vastoin terv tepivaari

  10. Tätä kun lukee niin ihmetyttää kuinka tamperelaiset tulevat toimeen keskenään, joka asiassa on eripuraa…? Olenko ymmärtänyt oikein…

    1. Ei, vaan aseveliakseli ( kok. sos.dem. vas. vihr. ) ovat poliittisesti tulleet hyvin keskenään toimeen. Mutta siihen ei ole kuulunut myöhempinä aikoina persut Vata ja Tapu jatkuvan luottamuspulan vuoksi.
      Ja yksi täällä esiintyvä lähes kaikista asioista kinaava.

      1. Eli jos Tampereelle tulisi nyt vaikka joku ”Luonnon suojelupuolue” siis kuvitteellisesta kerron niin teillä alkaisi välittömästi tappelu sitä vastaan…koska se ei ole sos, dem yms.

        Jännä paikka tuo Tampere…😅

        1. On meillä muitakin kun vanhat puolueet uutena jopa perusuomalaiset eikä mun tarvii heidän kanssa tapella terv tepivaari

            1. No sitä se kuitenkin on ja vain Tamperelainen sen ymmärtää aina sitä ei ymmärrä muualta tulleet terv tepivaari

      2. HK on siis sitä mieltä, että siat ja sontiaiset pelkäävät, että rakit purisivat. Eivät siis luota.

        1. Kaikkeen ei pidä sokeesti luottaa kenenkän ja politiikkoon kaikkein vähiten terv tepivaari

    2. Marko se on taitolaji jota ei muualla Suomessa käytetä voi olla että riitelymme jidenkin mielestä on kovaa aina siinä on mukana myös huumori
      Jota ei muualla ymmäretä terv tepivaari

  11. Minulta aika moni tänne muuttanut mitenkä pääsis Tampereelle sisälle oon sanonut että se on helppoa ensin pitää syntyä Tampereella
    Muita vaihtoehtoja ei ole terv tepivaari

  12. Korjaus edelliseen
    Minulta on moni muualta muuttanut kysynyt mitenkä Tampereelle pääsee sisälle oon sanonut että se on helppoa ensin pitää syntyä Tampereella
    Muita vaihtoehtoja ei ole terv tepivaari

    1. Ei kukaan muu ole niin sisälle lämpiävä kuin tämä Tepi. Tuon kun turisti kuulee, ottaa lätkät eikä takaisin tule, ettei vaan kukaan jälkeläsistä tänne Tepin Tamperelaiseksi syntyisi.

  13. En ole lainkaan sisään lämpiävä jotenka kerro lisää satujasi joita voi verrata seiska lehden kirjoituksiin
    Ja kaikki yleensä henkilö tasoon meneviä terv tepivaari

  14. Ratikka on hyväksi Tampereelle ja tulevassa lähiseudulle mutta kyllä se tulee aivan tarpeeseen terv tepivaari

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *