13 vastausta artikkeliin “Uusi kissa pihassamme.”

  1. Onhan niitä meillä liikkuu kettu ja keskustorille ei ole kun vartin matka pyörällä kulkien terv tepivaari

  2. Kalle,- sana on näemmä kiirinyt, kuinka hyvän kohtelun mirrit teillä saavat, joten pian on sinulla muikun miukujia piha täynnä.

  3. Kappas vaan, tuo oli kyllä tosiaan juniori.

    Olisiko havainnut ruokailun mahdollisuuden jo aiemmin ?

    Meillä täällä liikkuu myös ilves jonkin matkan päässä, mutta myös ”susiraja” lähestyy ja on nyt hiljan ollut tuossa vajaan 10 kilometrin päässä.

    Jos hoksaa kääntyä reitiltään toiseen suuntaan niin johan on ruokatori edessä.

  4. Huhu kiertänyt, että Kalle tykkää kissoista.

    Nyt ilvekset ja ketut voivat olla nälissään paksun lumipeitteen ja pakkasten takia.
    Susien luulisi kerääntyvän Vesilahden seutuville, koska siellä valkohäntäkauriita riittää.
    Koska paksussa lumessa on vaikea taittaa taivalta, niin suuren reviirin omistajina sudet tunkevat siirtyessään teille ja muille kovapohjaisille urille.

    Sudet ovat pikkuhiljaa siirtyneet etelää ja länttä kohden, jossa on vähemmän lunta ja enemmän saalista. Nyt susia hatuttaa raskaasti, kun Vantaallakin alkaa olla puoli metriä lunta.

    Ensi kesänä on runsaasti myyriä runsaan lumipeitteen takia. Toissapäivänä näin epätoivoiselta vaikuttavan huuhkajan.

    Pian on monella pöllöllä soidinaika. Toivottavasti pöllöt säilyvät hengissä tuottaakseen runsaasti poikasia myyriä metsästämään.

    Kettujen kiimahuudot yön pimeydessä ovat suorastaan karmivia. Niitä ei vielä kuulu, mutta Niihaman metsissä Tampereella on tullut usein kuunneltua. Jos ilvekset mouruavat kotikissojen tapaan, niin kyllä siitäkin ääntä lähtee.

    1. Alle 30cm näkyy tuo lumensyvyys olevan ja ihan Helsinkiin asti. Lumi on pehmeätä ja tuommoinen lumensyvyys on mielestäni melko vähäinen. Hyvän suojan antaa kyllä metsäkanalinnuille, sekä tosiaan myös jyrsijöille.

  5. Tuo on useamman viikon oleskellut pihapiirimme lähistöllä, lumijäljistä olen havainnut. Kerran sen Mirri ajoi pihasta aamusella kun lehtilaatikolla kävimme.
    Ei se meidän Mirri paljonkaan kunnioita tuota isompaa kissaa, olisikohan tuo ”kotikenttäetu” noin vahva?
    Susiahan meidän nurkillamme on useampikin, vaan haittaahan noista ei meille ole.

  6. Koira kyllä sudelle kelpaa, kissoista en muista kuulleeni.
    Koirasudet saattavat olla vaaraksi ihmisille, jos ovat esimerkiksi suden ja susikoiran risteymiä.
    Koirasuden käytöstaipumukset riippuvat koiraosapuolen perinnöllisista ominaisuuksista.

    1. Oikeastaan jos koiraeläimen käyttäytymisestä puhutaan; perintötekijät ovat vain pieni osa käyttäytymismallissa. Perimä kyllä säätelee oppimiskykyä, joka muuten kissalla ja koiralla on täysin erilainen. Käyttäytyminen perustuu suurimmalta osin koiraeläimen mekanismiin; näin tein, tätä seurasi. Kissalla tuo ei toimi noin; kissa oppii, jos se saavuttaa haluamansa esim palkkion, välittömästi suorituksen jälkeen, puhutaan sekunneista.

  7. Kyllä olen lehdessä nähnyt kuvan jossa ilves pellolla käveli kissa suussaan, kuvatekstissä toimittaja vitsikkäästi muka kertoi ilveksen katin välipalakseen ottaneen. Että kyllä Kalle minä sinuna nyt vähän huolestunut kissan puolesta olisin.

    1. Minä muistelen nähneeni kuvan sudesta kissa suussaan.

      Kissoilla elää loinen, joka tekee sellaisen rotan pelottomaksi, joka saa loisen kissan ulosteesta. Kissan syönyt susikin saattaa menettää luontaisen arkuutensa ja tulla vaaralliseksi.

    2. Tottakait ainakin hieman huoletuttaa; toisaalta, riistakamerani kertoo, että Mirri ei liiku yöaikaan, menee yöpuulle siinä kahdeksan maissa ja heräilee vasta 03 – 04 välissä.
      Ilves taasen saalistaa täysin yöaikaan.
      Olen myöskin lumijäljistä havainnut, Mirri kyllä puolustaa reviiriään vaikka pienehkö uros onkin.
      Mirrin reviirinpuolustus on esimerkki meille suomalaisille maanpuolustajille, maataan kannattaa pienenkin puolustaa.

      1. Olen melko vakuuttunut siitä, että Mirri puolustustaa sinua Kalle, kun se tunkeutujat häätää pihapiiristänne.

  8. Juu, kyllähän se on aikaansaanut senkin, että vanha Mirri ei enää uskaltaudu pihallemme. Harmi, se oli tosi mukava kissa, kenen sitten lieneekään ollut.

Vastaa käyttäjälle Markku Savikivi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *