Täällä on paljonkin viitattu halventavasti Suomen 6.4.48 solmimaan YYA-sopimukseen.
Hyvin monet kirjoittajat viittaavat papukaijanomaisesti tähän termiin sekä saksalaiseen ilmaisuun; finnlandisierung. YYA-sopimus päättyi 20.1.92.
Kuinkahan moni, jos silloisia päättäjiä olisivat olleet, olisi menetellyt toisin. Kekkosen ihailija en ole ollut koskaan, toisaalta, kyllä ymmärrän hänen toimintansa, jopa ehkä valtiomiesmäisen viisautensakkin.
Kärjekkäämmät täällä kirjoittajat tuskin omaavat juurikaan minkäänlaista kosketuspintaa sen ajan olosuhteisiin.
Historiaa on helppo arvostella, nykyisiä päättäjiä paljon helpompi; tulevaisuutta ei kukaan osanne ennustaa.
Täällähän mölyävät sellaiset ”totuuden puhujat”, että olisi pitänyt ja olisi ja olisi ja olisi……..
Sen sijaan, heillä ei ole mitään järkevää yleisesti hyväksyttävää mallia, mitä nyt pitää tehdä ja saada sen taakse muitakin kannattajia kuin omat huutosakkinsa.
Lisäksi kaikki muut ihmiset ovat kommunisteja paitsi he- persut !
Minä olen mielelläni vaikkapa kommunisti, vaikka en mihinkään puolueeseen ole liittynyt koskaan.
Jos minun mielipiteeni ovat vasemmistolaisia; sittenhän ovat. En tyrkytä kenellekkään, en uskonnollisia, en myöskään yhteiskuntapoliittisia ajatuksiani; kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.
YYA oli niin nerokas oivallus, etteivät sen perusteita ole hitaimmat vieläkään ymmärtäneet.
Stalinin oivallus saada lähinaapurinsa sallimaan neuvostojoukkojen marssiminen niihin niin halutessaan, tekosyynä ”lännen uhka”. Stalinilta kyllä oivallus, ei mikään nerokas kylläkään, ihan tavallista diktaattorin valtapolitiikkaa. Stalin oli ääliö joka rakensi imperiumia joka sitten luhistui.
No, jos koskaan, lienen kanssasi samaa mieltä.
Suomelle tarjottiin karjalaa ”kultalautasella” takaisin, mutta Kovisto kieltäytyi fundeemasta koko asiaa.
Onhan kai selvää että YYA oli turva Venäjän mahdollisia sotilaallisia agressiota vastaan ja se oli tietysti hyvä. Mutta mitä muuta hyvää siitä meille oli? No edisti vientä Venäjälle?
YYA -sopimus tehtiin pakkotilanteessa. Stalin ehdotti sitä ja Paasikiven olisi ollut vaikea torjua ehdotus suoraan. Neuvostoliitto oli tehnyt vastaavia sopimuksia alistamiensa Itä-Euroopan maiden kanssa. Suomella oli kovat paineet sopimukseen mutta verrattuna Itä-Euroopan maihin Suomen sopimukseen saatiin tärkeä ero: Neuvostoliitto ei voinut lähettää joukkojaan Suomeen automaattisesti vaan siitä piti ensin sopia Suomen kanssa. Oli selvää että Neuvostoliitto voi käyttää sopimista Suomen uhkailemiseen ja niin se tekikin ainakin noottikriisin aikana. Sopimua oli naru Suomi-neidon kaulassa mutta muutakaan ei silloin mahdettu kun oltiin yksin ilman tukea.
Neuvostoliitto kutsui presidentti Paasikiven valtionpäämiehenä neuvottelemaan sopimuksen solmimisesta Moskovaan. NL ehdotti saman sisältöistä sopimusta kuin se oli solminut ns, kansandemokratioiden kanssa. Paasikiven hermot pitivät. Hän ei itse lähtenyt Moskovaan vaan lähetti valtuuskunnan. Paasikivi kirjoitti itse koko sopimustekstin jokseenkin kokonaan uudeksi, jolloin siitä tuli aivan erilainen kuin kansandemokratioiden sopimuksista – se oli todellakin kahdenvälinen aito sopimus. Stalin hyväksyi Paasikiven tekstin sellaisenaan – hänelle oli tärkeää että sopimus vain saatiin aikaan. Allekirjoittamisen jälkeen maljoja nosteltaessa Stalin kysyi suomalaisilta että mitä he nyt pitivät solmitusta sopimuksesta. Kekkonen, joka ei ollut edes valtuuskunnan puheenjohtaja heitti tähän nopeasti: ”Sanotteko tätä sopimukseksi, tämähän on Paasikiven diktaatti”. Syntyi hetkeksi jäätävä hiljaisuus joka rikkoutui kun Stalin räjähti nauramaan ja tunnelma vapautui. Sekä Paasikiven että Kekkosen arvovalta Kremlissä näin kasvoivat Suomen hyödyksi. Sopimuksen solmimista ei olisi ollut mahdollista hylätä, mutta siitä onnistuttiin tekemään Suomen kannalta niissä olosuhteissa paras mahdollinen.
YYA sitoi Suomen pois 90 luvulle asti läntisestä maailmasta. Tälläisen Pohjolat olisi ajaneet Suomen osaksi Neuvostoliittoa, ei tässä muuta.
Kyllähän minä omat ajatukseni tiedän mutta Sinä Marko tuskin tiedät, miltä pohjalta ajatuksiani kirjoittelen.
En ole ollut koskaan Neuvostoliiton jos en Venäjänkään hallinnon ihailija mutta Sinun käsityskykysi ja silminnähtävä russofobiasi tulppaavat järkevän ymmärtämyksesi; se ilmiselvästi madaltaa kykyä ymmärtää ja käsitellä erilaisia asioita.