Apinaa koijataan?

Katselin parin vuoden takaisia tietoja valtionyhtiöiden johtajien palkoista. Ne ylittävät selvästi poliittisten henkilöiden palkkiot. Esimerkiksi Fortumin johtajan pakkiot ovat olleet yli miljoonakertaiset verrattuna esimerkiksi presidenttien, Trump ja Kennedy, palkkioihin. Ylen johtaja on saanut liksaa paljon enemmän kuin Angela Merkel jne.

Näin Suomen valtionyhtiöiden johtajat:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/670fbb78-a7cc-42b4-8db7-b8757f7169cc

Muutamien poliitikkojen ja yritysjohtajien palkkoja:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001954036.html

16 vastausta artikkeliin “Apinaa koijataan?”

  1. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto ja eläkekatto eräissä maissa (2018)

    Maa Eläkepalkkakatto €/kk Eläkekatto €/kk
    Belgia 4 640 2 470
    Espanja 3 600 3 010 *
    Italia 8 360 –
    Itävalta 5 130 –
    Kreikka 5 860 2 470
    Luxemburg 9 990 8 230
    Ranska 3 310 1 660
    ARRCO: 9 930 –
    AGIRC: 26 490 –
    Ruotsi 4 130 –
    Saksa 6 500 (vanhat osavaltiot) –
    5 800 (uudet osavaltiot) –
    Norja 6 140 / 10 380 (OTP) –
    Sveitsi 6 340 (BVG) 2 030 (AHV)
    USA 9 470 2 470
    Kanada 3 180 770
    —————————————–
    Lähde on Eläketurvakeskus.

    Minusta Suomi ei ole oikeusvaltio, koska Lipposen hallituksen aikaansaama ns. taitettu indeksi on syönyt työeläkkeiden ostovoimaa jo 25 vuotta.
    Vuonna 2019 perusuomalainen kansanedustaja Ville Tavio kysyi Antti Rinteen hallitukselta, milloin se aikoo korjata taitetun indeksin. Hallituspuolueiden edustajat purskahtivat nauruun. Kun nauruntyrske oli laantunut, Rinne selitti kärsivällisesti Ville Tavi
    olle kuin lapselle, ettei hallitus aio korjata taitettua indeksiä.

    Minusta Suomi ei ole oikeusvaltio, koska maassa ei ole eläke- eikä eläkepalkkakattoa. Tiedän että akavalaiset ja monet monet muut ovat kanssani eri mieltä, mutta olkoon; sitä mieltä olen.

    Ehkä Suomi on maailman onnellisin maa juuri siksi, koska se ei ole oikeusvaltio vaan ”höystön” tunteva EU:n mallioppilas.

    1. Eläke- ja elökepalkkakatto tarkoittaa myös, että elemaksuille on samanlainen suhteellinen katto nykyisen prosentuaalisen maksun sijaan.
      Silloin lopun eläkevakuutuksiin nyt menevän rahan voi käyttää tai sijottaa itse lisäeläkkeeseen.
      Tämä puolestaan ei taitane sopia tasapalkkaideologiaan ja progression kiristysmalliin.
      Jos tuollainen kattosysteemi otettaisiin käyttöön, se voisi koskea vain siitä eteenpäin kertyviä eläkkeitä ja sitä ennen maksetuista eläkevakuutusmaksuista tulisi se eläke maksaa siltä osin vanhan säännöstön mukaan.

      1. Sinänsä demujen ideologian mukaan eläkeläisiltä voi varastaa vapaasti, ettei rahaa jäisi perittäväksi.

    2. Jos taitettu indeksi on syönyt ostovoimaa alkuperäisestä, on kuluindeksi väärin laskettu. Taitettu indeksihän ottaa aiempaa paremmin elinkustannusindeksin.

      Euron kurssi on nyt liian korkea Suomelle. Työttömyys vaivaa jakaen kansaa menestyjiin ja ja syrjäytyneihin.

      Jos Suomi syystä tai toisesta itsenäistyisi eurosta, niin kelluva markka devalvoituisi. Tämä aiheuttaisi inflaatiota. Taitettu indeksi lisäisi markkoja eläkkeeseen.
      Koska paikoissa ei ole indeksiehtoa, niin palkkojen kilpailukyky säilyisi. Eläkkeidenkin ostokyky alenisi tältä osin.
      Kun kotimaisen tuotannon ja viennin kilpailukyky paranisi, niin työttömyys vähenisi, jolloin verotusta voitaisiin alentaa.

      ——-

      Eläkekaton määräämisestä tulisi ehkä sellainen seuraus, että työntekijän sosiaalimaksut alenisivat, kun tarvittavat eläkemaksut olisi kerätty. Tämä lisäisi vanhempien työntekijöiden kilpailukykyä markkinoilla, joka heikentäisi lapsiperheiden kilpailukykyä.

      ——-

      Mielestäni paras keino olisi se, että eläkettä leikkaavan elinaikakertoimen yhteyttä syntymävuoteen hekennettäisiin ja kerroin määräytyisi enemmän eläketason ja sukupuolen mukaan, joiden merkitys elinikään on suurempi kuin syntymävuodella.

      Miespuolisen pieneläkeläisen elinaikakerroin kohoaisi ehkä lukemaan 1.3 sukupuolikorjattu naisen kerroin ehkä lukemaan 1.15.

      Keskieläkkeissä kerroin olisi miehen kerroin n. 1 ja sukupuolikorjattu naisen eläke vähän alle 1:n.

      Ylimmässä eläkeluokassa kerroin voisi olla vaikka 0.7 ja sukupuolikorjattu naisen eläke hiukan alle tämän.

      Isojen eläkkeiden ”raippaverosta” voitaisiin luopua. Näin Suomeen jäävien ja veroparatiisiin pakenevien tulosuhde tasapainottuisi.

      Grankullassakin lymyilee joukko suureläkeläisiä, jotka pitkäikäisinä kuittaavat nuorena kuolleiden eläkeläisten eläkesäästöjä. Maksavat Grankullan pientä kuntaveroa. Isoilla rahoilla rälläävät ympäri Tellusta pilaten ilmastoa intohimoisesti Pielaveden vaarin kituutellessa pienellä eläkkeellään kunnes kuukahtaa ja eläkeyhtiö siirtää hänen loput eläkesäästönsä rälläävien porhojen huvittelukassaan.

      Ugh! (Olen puhunut)

  2. Uudella hallituksella olisi nyt erinomainen mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta kuitenkaan veroja. Poistamalla taitettu indeksi – jolloin työeläkkeet palaisivat 1995 rakenteeseen – ja tekemällä työeläkkeisiin keskimäärin kahdeksan prosentin tasokorotus. Tämä toisi eläkkeensaajille lisätuloja 2,5 miljardia euroa ja valtion kirstuun lisää verotuloja miljardi euroa.
    Samalla voitaisiin kunnolla korottaa myös kansan- ja takuueläkkeitä sekä oikaista indeksin rakennetta niin, että palkkaindeksisidonnaista osuutta korotettaisiin 15 prosenttia.

    Toimet lieventäisivät osaltaan sitä katkeruutta, minkä valtio aiheutti kaataessaan 1990-luvun alussa noin 65 000 yritystä, jonka kriisin hoidossa keinovalikoimaan otettiin taitettu palkkaindeksi. Se markkinoitiin väliaikaisratkaisuna, joka puretaan 3–4 vuoden kuluessa eli heti kun ”ajat paranevat”.

    Väliaikaisratkaisu on ollut nyt voimassa jo 24 vuotta ja purkulupauksesta on jäljellä vain se, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan 1995 vuoden 36 miljardista nykyiseen 200 miljardiin. Vastaavana ajankohtana ansiotasoindeksi on puolestaan kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 96,7 prosenttia, mutta eläkeindeksi vain 48,8 prosenttia.

    Taitetun indeksin seurauksena 80 vuotta täyttäneiden tai sitä vanhempien työeläke on jäänyt ansiotasokehityksestä 32 prosenttia ja on nyt vajaa 1 200 euroa per kuukausi.

    On äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksei ensiaskeleitaan ottavassa hallitusohjelmassa ole kirjausta taitetun indeksin poistamisesta. Sillä eihän eläkejärjestelmällämme ole tarkoitus kasvattaa kansallisvarallisuuttamme – vieläpä sijoitettuna 75 prosenttisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille – vaan huolehtia pääoman tuotolla sen sukupolven, joka nosti köyhän Suomen yhdeksi maailman vauraimmista maista, vanhuudenpäivistä.

    ”Taitetun indeksin seurauksena 80 vuotta täyttäneiden tai sitä vanhempien työeläke on jäänyt ansiotasokehityksestä 32 prosenttia ja on nyt vajaa 1 200 euroa per kuukausi.”

    Eläkeyhtiöiden johdon ylimielisyyttä kuvaa se, että he lobbareineen syöttävät mieliimme 2,5 ja 3,5 prosentin uhkakuvaisia sijoitustuottoja, kun esimerkiksi Helsingin pörssissä 31 markkina-arvoltaan suurimpien yritysten keskimääräiset vuosituotot ovat olleet viimeiset kolme vuotta 12,3 prosenttia.

    Eläkeläisten painolastina ei valitettavasti ole yksinomaan heitä jatkuvasti köyhdyttävä taitettu indeksi, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset siten, että eläkeläisten on maksettava lisäverona työttömyys- ja työeläkemaksua vastaava summa.

    Käytännössä tämä merkitsee sitä, että eläkeläisten verotaulukko verottaa heiltä yli kymmenen prosenttia korkeampaa veroa kuin vastaavaa palkkatuloa ansaitsevilta. Niinpä keskiverto 1 500 euroa kuussa eläkettä saava maksaa eläkkeestään 14,5 prosenttia veroja, kun vastaavasti 1 500 euron kuukausipalkkalaisen veroprosentti on 4,5.

    Ja mikäli olet osa-aikatyössä ja kuukausitilisi on alle 1 400 euroa, veroprosenttisi on nolla, mutta vielä 1 000 euron eläkkeestäkin on maksettava veroa useita prosentteja. Tämä on perustuslain 2 luvun 6 §:n vastaista. Tuossa pykälässähän todetaan, että kansalaisia ei saa asettaa erilaiseen asemaan muun muassa iän perusteella.

    Heikki Elonheimo, eläkeläinen, Jyväskylä.
    Lähde: Kaleva, mielipidekirjoitus 11.6.2019.

    1. Jos Heikki E menisi vielä töihin, niin tuskin verottaja hänen palkastaan likkoja riistäisi hänen ikänsä perusteella.

  3. Jos eläke alenisi vanhemmiten, olisi se sikäli oikeudenmukaista, että kuitattuaan eläkettään normivuotensa on eläkeläinen saanut hyväkseen eläkesäästönsä ja joutuu myöhemmin elämään nuorempana kuolleiden siivellä. Eläkkeen maksua ei pidä kuitenkaan lopettaa heti oman säästöosuuden loputtua, vaikka tällöin toteutuisi väite, että eläke on myöhennettyä palkkaa.

    Oma ehdotukseni on sellainen, jossa tilastoihin perustuva elinaikaodotuskerroin laskettaisiin nykyistä tarkemmin.

    Oikeudenmukaisempi eläkejärjestelmä aiheuttaisi tietysti porua ja karkeaa kiroilua etenkin Grankullassa. Mutta kyllä siihen parin vuoden aikana totuttaisiin.

    Siirtymää voitaisiin alkaa toteuttaa siten, ettei alle tonnin eläkkeisiin sovellettaisi lainkaan leikkausta elinaikakertoimen avulla. Ja siitä ylös päin leikkausta korotettaisiin liukuvasti nykyiselle tasolle, joka v. 1956 syntyneillä on viitisen prosenttia, aiemmin syntyneillä vähemmän.
    Myöhemmin nuorena kuolevien köyhien eläkekerroin voitaisiin nostaa 0.95:stä 1.3:een. Näin köyhäkin voisi saada mahdollisuuden ”myöhennettyyn palkkaansa”.

  4. ”Jos eläke alenisi vanhemmiten, olisi se sikäli oikeudenmukaista, että kuitattuaan eläkettään normivuotensa on eläkeläinen saanut hyväkseen eläkesäästönsä ..”
    .
    Onko olemassa laskelmia kuinka pitkään esim. 1950 syntyneet elivät/tulevat elämään ja kuinka pitkään heidän työuransa aikana maksamansa eläkemaksut riittävät?

    **************************************************************************************
    Tänä vuonna syntyneiden elinajanodotteet ovat pidempiä kuin vuosikymmeniä sitten syntyneiden.
    .
    https://yle.fi/uutiset/3-11032819
    .
    Viime vuonna syntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,3 vuotta ja poikien vastaavasti 78,9 vuotta. Ero vastasyntyneiden elinajanodotteissa on 5,4 vuotta. Tyttöjen luku parantui viime vuodesta 0,1 ja poikien 0,2 vuotta.

    1. Joskus hätäisesti hiljaisin laskutapoja, millä tilastotietojen perusteella määritetään kunkin vuosiluokan elinaikaodote. Matemaattisen tarkka laskutapa joutuu vähän naurettavaan valoon, kun elinajan odotteen perusta on vähemmän merkittävä. Syntymävuotta tarkemman tuloksen ennusteen laadinnassa antaisivat eläkkeen taso ja sukupuoli. Näitten perusteiden nojalla voitaisiin määritellä yksilöllisempi ennuste

      Eläkkeitä on leikattu pienenevällä kertoimella v. 1948 alkaen. Kerroin lasketaan etukäteen tilastotieteen menetelmin ja kerroin säilyy samana eliniän. Kertoimen käytön tavoitteena lienee, että henkilökohtaiset eläkesummat pysyisivät samoina, vaikka elinaika kasvaa.

      Mutta tilastojen perusteella voidaan nähdä, ettei pieneläkeläinen ei tule saamaan ”myöhennettyä paikkaansa” ja pitkäinen porho tulee saamaan ”palkkaa” tekemättömästä työstä.

  5. Kun omat eläke säästöt on kuitattu normaali eläke laitoksesta on aivan eri juttu kun eläke tulee eläkesäätiöltä
    Siellä ne sinun rahat ovatkin edelleen ja eläke säätiön käytössä joka lainaa niistä varoista vaikkapa asuntoon
    Ja kun asuntoonsa saanut maksaa hän samalla maksaa siitä korkoja joilla esim meidän eläkesäätiö makselee eläkkeet
    Varsinaiseen ns pääomaan ei eläkeessä kosketa oikeasti lainkaan mutta ne onkin aivan eri kun kunnan eläke laitos ja keva mukaan lukien terv tepivaari

  6. On se toisaalta hyväkin, kun yli 1.5 miljoonan eläkeläistä kuritetaan taitetulla indeksillä ja eläkerahastojen varat sen kun lisääntyvät. Sen nopeammin suuret ikäluokat poistuvat täältä kuleksimasta ja kuluttamasta. Niin kuin tarkoitus onkin.

  7. Mitäs kuritusta se on, jos elinkustannusindeksiä soveltamalla pyritään säilyttämään elintaso ennallaan?

    Työttömät kärsivät euron takia. Lakkokenraalit yrittävät ulosmitata kasvun edellytykset, kun valuutan arvon vaihtelu ei ole asiaa korjaamassa.

    Jos nyt tulisi merkittävä inflaatio valuutan arvon alennuksen myötä, niin eläkeläiset saisivat hyvitystä, mutta palkolliset eivät välttämättä, jos olisi tarkoitus ylläpitää työllisyyttä.
    Ruotsissa käsittääkseni tähdätään 1-2:n prosentin inflaatioon rahapoliittisin keinoin.

  8. ”Breshnevi on hyvä jätkä!”, papukaija sanoi.
    ”Miten sinä nyt noin sanot?”, papukaijan omistaja sanoi.
    ”Siperia opettaa!” papukaija sanoi.

  9. Minä ole iloinen veromaksaja huolimatta suhteellisen korkeasta veroprosentista. Netolla pärjää. Pitäisi olla ensin töitä, mitä verottaa tai jopa laillisesti melkein verotontakin, että elää.
    Sopisi moraalikoodia korjata pääomaverotuksen ja ”laillisen”= veronkierron ( suunnittelun) osalta. Sitä on turha puolustella ja selitellä.
    Vanha sananlasku pätee edelleen: ”rikas ei anna paljostakaan, köyhä vähästäänkin ”.

Kommentoi