Turismi tuo taudit ja luteet

Turismi tuo tuberkuloosit, malariat ja muut loistaudit, hivit, kupat, tippurit, rokot, torakat, turkiskuoriaiset ja luteet ja kaiken lisäksi henkilökohtaiset velkaantumiset. Kannattaako tuollainen ilmastoakin pilaava harrastelu?

Tällä kertaa luteista, joiden hävittäminen voi tulla varsin kalliiksi myrkytyksineen ja irtaimen omaisuuden hävittämisineen.

Yksi vähäinen ja ehkä vähämerkityksinen tekninen keino voisi tepsiä:

Lude tiemmä suunnistaa uhrinsa luo samoin kuin hyttynen eli hengityksestä kertyvän hiilidioksidin ohjaamana. Eli luteelle voitaisiin rakentaa hiilidioksidiin perustuva ansa:

Hyttysansa rakennetaan niin, että muovipullo katkaistaan ja yläosa liitetään suppiloksi alaosan päälle. pohjalle laitetaan vettä, sokeria ja hiivaa muodostamaan hiilidioksidia. Hyttynen menee ansaan, eikä osaa tulla pois.

Jos huoneisto on tyhjillään, niin lutikkakin saattaisi moiseen ansaan etsiytyä. Joten ystävällismieliset naapurit voisivat tällaisen kotiintulolahjan etelästä palaavalle matkailijalle lahjoittaa. Lahjaa tultaisiin kiitollisuudella muistamaan pidempäänkin.


Muille hyönteisille voisi kokeilla vastaavaa ansaa esimerkiksi hunajavedellä varustettuna. Banaanikärpäsansaan voisi laittaa kaljan loput jne.

 

 

 

Italia, Garibaldi ja Liikanen

Pari vuotta sitten ollessani vanhempieni haudalla Kuhmalahdella tuli luokseni seurue, joka tiedusteli Garibaldin sotilaan ja suomalaisuusmiehen, Herman Liikasen haudan sijaintia. Vaikka Liikanen olikin kuollut vajaan kilometrin päässä, Kuhmalahden entisessä pappilassa, nykyisessä Taidepappilassa, niin hänet on haudattu Helsingin Hietaniemeen.

Garibaldi taisteli Italian vapauden puolesta ja suomalaisuusmies, Kuhmalahden entisen papin, Knut Fabian Saarenmaan eno, Herman Liikanen taisteli useammankin kansan vapauden puolesta. Hänen rintakuvansa on Roomassa lähellä Garibaldin patsasta.

Giuseppe Garibaldi – Wikipedia

Giuseppe Garibaldi (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?; 4. heinäkuuta 1807 Nizza, Sardinian kuningaskunta2. kesäkuuta 1882 Caprera) oli italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä. Hän osallistui jokaiseen suurempaan taisteluun Italiassa kolmen vuosikymmenen aikana ja taisteli sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa. Garibaldi nousi ensimmäiseksi kansainväliseksi vallankumoussankariksi, ja oli aikoinaan ehkä maailman kuuluisin mies.[1] Häntä kunnioitetaan etenkin Italiassa. ”

Herman Liikanen – vapaustaistelija – Kolumnit – Turun Sanomat

Seuraavassa pappi Saarenmaan tytär muistelee isänsä enoa Herman Liikasta:

Salme Strandman kertoo Ristiinan Liikasista

——————————–

Arvelisin, että lähiaikoina Garibaldin muiston kunnioittaminen tulee kokemaan Italiassa melkoisen nousun, joka puolestaan panee housunlahkeet lepattamaan liittovaltiofanaatikoilla ympäri Euroopan unionia.

 

Lehtikuusesta apua tykkylumituhoihin ja sähkökatkoihin?

Tänäkin talvena metsien tykkylumituhot ovat olleet merkittävät. Etenkin mäntyjä on katkeillut. Vähäisessä seurannassani en ole havainnut tykyn vaivanneen lehtikuusta. Samoin kuin haapa tuntuu kestävän tykkyä koivua paremmin, niin uskoisin myöskin lehtikuusen kestävän koivua paremmin. Koska lehtikuusen neulaset karisevat talveksi, kestää se tykkyä kuustakin paremmin.

Lehtikuusen tykynkestävyydestä aiheutuu hyötyä metsän tuotokselle. Lisäksi se soveltuisi istutettavaksi sähkölinjojen läheisyyteen, jossa se ei juurikaan aiheuttaisi sähkökatkoja. Lehtikuusi saattaa kestää myös myrskyä paremmin kuin mänty, kuusi ja koivu.

Lehtikuusen arvo käyttöpuuna kohoaa, koska aletaan vieroksua puiden kyllästysaineita ja toiseksi aletaan säästää sademetsien lahoa kestäviä puulajeja.


Lehtikuusi

Suomessa lehtikuusen käyttö on ollut rajallista, koska sitä ei ole ollut saatavana ja Keski-Euroopan lehtikuusikin on jäänyt oman puusepänteollisuuden käyttöön sen riittämättömyyden ja hinnan vuoksi. Viime aikoina on kiinnostus siihen lisääntynyt, koska on huomattu sen ominaisuudet uudelleen. Samalla sademetsien kovapuiden ehtyminen ja niiden hintojen räjähdysmäinen nousu sekä ympäristöarvojen merkitys ovat tehneet lehtikuusesta erittäin kilpailukykyisen ja kysytyn materiaalin.”

Lehtikuuset – Wikipedia