Lämpöpallon käyttösovelluksia

Jos joku käyttää sanaa energiatehokkuus, niin herää epäilys, että kundin humeetivellissä lilluu epämääräisiä aineksia. Parempi olisi käyttää sanaa energiataloudellisuus. Mutta käytän nyt piruuttani sanaa energiatehokkuus, vaikka luultaisiin humeetivellini tilasta mitä tahansa.

Perukoulun oppimäärään kuuluisi tietää, että auton polttomoottorin energiatehokkuus saattaa huidella jossain 90%: n tuolla puolen riippuen palamisen täydellisyysasteesta. Polttomoottori tuottaa sekä liike-energiaa että lämpöenergiaa. Lämpöenergiasta suuri osa on käytettävissä laitteiden ja matkustajatilan lämmitykseen. Lämmitystä tarvitaan vuoden useimpina päivinä.

Pieleen menneestä johdannosta itse asiaan:

Keskustelu – Lämpöpallo – Hehkulamppu palaa takaisin? | Tekniikka ja energia | Tiede

”Saksalaisinsinööri Rudolf Hannot on keksinyt keinon kiertää EU:n hehkulamppukiellon. Hän on ruvennut myymään Kiinassa valmistettuja »lämpöpalloja», jotka ovat nimensä mukaisesti lämmittimiä. Lämmitin sopii tavallisen hehkulampun paikalle. Sivutuotteena lämmittimestä syntyy hieman valoa, se on kuitenkin EU–määräysten mukaan lämmitin, koska yli 95% energiasta menee lämmöksi. ”


Pallosta lähtevä valosäteily muuttuu lämmöksi kohdatessaan ihmisen ihon tai muuta pintaa tai vaikkapa ilmassa olevaa pölyä. Pallon lämmöstä osa leviää johtumalla ilmaan ja osa lämpösäteilynä.

Takavuosina osoitettiin tutkimuksin, että säteilylämpö koetaan energiayksikköä kohden  korkeammaksi kuin ilman välityksellä saatu lämpö. Siis näyttää syntyvän energiansäästöä.

Lämpöpallojen avulla suoritettu kodin lämmittäminen on siis varsin suositeltavaa, jos asunto on sähkölämmitteinen. Energiansäästöä palvelee sekin, että lämpöä saadaan välittömästi huoneessa oleskelun ajaksi vain valokatkaisijaa käyttämällä, sillä useisiin lämpöpalloihin sisältyy optiona myös valontuottamisominaisuus.

Ulkona ei lämpöpalloja kannata käyttää, ellei halua erityisesti ilahduttaa harakoita ja muita luontokappaleita.

Erityisen suositeltavaa lämpöpallojen käyttö on kodin märkätiloissa, joissa taantumukselliset piirit usein käyttävät vielä lattialämmitystä kaapelein. Huokeampaa olisi käyttää vaikka parin sadan watin lämpöpallolämmitystä katon kautta.

Ehkä pian saadaankin eu-direktiivi, joka määrää lämpöpallot jokaiseen märkätilaan ainakin niissä tapauksissa, joista lattialämmitys puuttuu.

 

 

 

Me keltaihoiset turaanit jatkamme taistelua

”Suomi on maailman kärjessä inhimillisen pääoman vertailussa, kertoo tiedelehti Lancet.

Tutkimuksessa verrattiin inhimillisen pääoman kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 2016. Vuosien aikana verrattiin 195:tä maata. Molempina vuosina Suomi oli tilastojen ykkönen.

Vuonna 2016 kärkiviisikko oli lähes sama kuin vuonna 1990. Aikaisemmin Suomen perässä olivat Islanti, Tanska, Kanada ja Hollanti. Myöhemmin Hollanti sijoittui yhden korkeammalle ja Kanadan sijaan listalta löytyi Taiwan.”

————————————–
Suomi on ruotsalainen, venäläinen ja – suomalainen.
Ennen ruotsalaisuutta Suomi oli eurooppalainen. Täältä käytiin opin tiellä etelässä ja käytiin kauppaa.
Venäjän tsaari pelasti meidät rotukiihkoilevalta ruotsalaisuudelta 1800-luvulla ja teki meistä kansakunnan kansakuntien joukkoon. Aleksanteri ensimmäisen isä, tsaari Paavali, saattoi olla Inkerinmaan Sykiäisiä, jonka suvun nainen oli valittu toimimaan Katariinan odotetun kruununperillisen imettäjänä, joka lapsi eräitten käsitysten mukaan kuitenkin kuoli.
Toisen polven maahanmuuttaja A. O. Freudenthal, eräiden piirien kumartama rotutohtori, ei halunnut tunnustaa meitä edes ruotsalaisiksi, vaan julisti  meidät  viheliäisemmäksi roduksi ja ruotsalaisten alistettavaksi.
Tuollainen kahden eri kastin politiikka oli omiaan johtamaan Suomen kansalaissotaan vuonna 1918.
Vielä sodan jälkeenkin freudentalistit yrittivät sabotoida suomenkielisten kouluttautumista ja estää peruskoulu-uudistuksenkin vielä 1960 -luvulla. Maksuksi uudistuksesta sai RKP oikeuden nöyryyttää meitä pakkoruotsilla. Taxellin paradoksin mukaisesti finländaret kuitenkin piilottavat lapsensa suomalaisilta ja piilottavat suomalaiset lapsiltansa kehdosta aikuisuuteen asti lankkuaitojensa taakse.
Tätä menneisyyttä eivät finländaret, ruotsalaisiksi tunnustautuvat, vieläkään suostu häpeämään, vaan vaativat etuiluoikeuksiensakin  jatkamista perustuslain kuudennen pykälän vastaisesti.
Freudentalisteista on se hyöty suomalaisille, että he opettavat meitä varomaan vieraita, joilla saattaa olla hämäriä pyrkimyksiä suhteemme. Kiitos freukuille siitä!

Antaako hallitus kohta tukea viinan ostoon?

Hallitus keksii huvikseen joutavan oloisia tukia. Tuetaan sähköntuotanto- ja sähkönjakeluvarmuudelle vaarallista sähköautoilua, uusien autojen ostoa ym.

Herää kysymys, koska hallitus alkaa tukea viinaostoksia jollakin perusteella. Ehkäpä joku keksii, että viinatuella voidaan vähentää kiljun valmistusta ja salapolttoa.

Sähköpyörätuki panee kysymään, tenutteleeko hallitus. Kiinalaisvalmisteiset sähköpyörät tulevat aiheuttamaan räjähdyksiä ja tulipaloja ja toimiessaankin ne lisäävät liikenneonnettomuuksia. Ja sekin vielä, että liikuntatarve laiminlyödään, josta syystä sairauspalveluiden kysyntä kasvaa.


 

PB: Sähköpyörien hankintatuki ei ole luvattua normien purkua vaan uusi tukihimmeli | Päivän Byrokraatti

”Mihin edes tarvitaan vasemmistoa, jos shampanjasosialistit itse ideoivat jopa uudet irrationaaliset tulonsiirrot?

Hankintatuki avaa mainion mahdollisuuden lisäansioihin. Tällä hetkellä halvimmat sähköpyörät maksavat verkkokaupassa 529 euroa. Sellaisia kannattaa neljänsadan alennuksella perheen hankkia jo muutama, ja käydä kauppaamassa ne markkinahintaan rajan takana.

Ja jos pyörien hinta laskee vielä vähän, odotettavissa on valtava meteli vaateliailta tuensaajilta, kun sosiaaliavustusten ammattioptimoijat nostavat metelin siitä, että 400 euron tuesta menee osa hukkaan. Alle neljänsadan hintaisista pyöräostoksista vaaditaan varmasti saada tuen loppusumma käteisenä.”

 

 

 

 

Mikä on virtamuuntaja?

 

Sähköala.fi | Olkiluodon voimala irtosi verkosta

”19.7.2018

Olkiluodon ydinvoimalan molemmat yksiköt irtosivat verkosta Fingridin sähköaseman tulipalon ja palon korjaustöiden seurauksena 18.7.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin hallinnoiman sähköaseman 400 kilovoltin virtamuuntaja vaurioitui palossa 18.7.2018 klo 8.38. Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Tapahtuman seurauksena Olkiluoto 2 -laitosyksikkö irtosi sähköjärjestelmästä klo 8.57. Palon syttymissyytä selvitetään.

Aseman korjaustöiden aikana/seurauksena Olkiluoto 1 -laitosyksikkö irtosi valtakunnan sähköverkosta verkkohäiriön vuoksi. Asiaa selvitetään parhaillaan. Häiriön kestosta ei vielä ole tietoa.

Olkiluoto 2 -laitosyksikkö liitettiin takaisin valtakunnan sähköverkkoon torstaina 19. heinäkuuta klo 00.00. TVO:n arvion mukaan täydelle teholle päästään loppuviikon aikana. Voimalan turvajärjestelmät toimivat suunnitellusti, eikä tapahtumilla ole vaikutusta ydinturvallisuuteen. Fingridin mukaan Suomen sähköjärjestelmän tila on vakaa ja kantaverkko toimii muilta osin ongelmitta.”


Virtamuuntaja lienee tässä tapauksessa laite energiapiirin ja mittauspiirin välissä ja joka muuntaa todellisen virran mittauslaitteiston kestokyvylle sopivaksi.

Tiedottamista, joka herättää kysymyksiä:

  • Siis yksiköt irtautuivat verkosta automatiikallaan vai valvomohenkilökuntako irrotti?
  • Vasta tulipalo ja korjaustoimet aiheuttivat irtaantumisen. Vaikka virtamuuntaja olisi muuten vain vaurioitunut, niin  olisi jatkettu niin kuin tyhjää vaan?
  • Menikö korjaus pieleen, koska siitä oli ”seurauksia”. Ehkä olisi pitänyt sanoa, että korjaus edellytti irrotusta verkosta?
  • Virtamuuntaja ei ehkä sittenkään ollut 400:n kilovoltin virtamuuntaja, vaan 400:n kilovoltin verkon virtamuuntaja?
  • Oliko ensin tulipalo, jossa virtamuuntaja sitten vaurioitui? Valemediat (?) kirjoittivat niin kuin virtamuuntaja olisi ollut katkon syy eli tulipalo sinänsä ei olisi aiheuttanut irtautumista, vaan olisi jatkettu kuin tyhjää vaan.
  • Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta muuten kyllä?
  • ————————————
  • Enää ei sähköenergiapulasta ole huolen häivää, vaan jatketaan entiseen malliin. Nyt eivät tuuligeneraattoritkaan tuota mitään, koska on tyyntä.

Turismi tuo taudit ja luteet

Turismi tuo tuberkuloosit, malariat ja muut loistaudit, hivit, kupat, tippurit, rokot, torakat, turkiskuoriaiset ja luteet ja kaiken lisäksi henkilökohtaiset velkaantumiset. Kannattaako tuollainen ilmastoakin pilaava harrastelu?

Tällä kertaa luteista, joiden hävittäminen voi tulla varsin kalliiksi myrkytyksineen ja irtaimen omaisuuden hävittämisineen.

Yksi vähäinen ja ehkä vähämerkityksinen tekninen keino voisi tepsiä:

Lude tiemmä suunnistaa uhrinsa luo samoin kuin hyttynen eli hengityksestä kertyvän hiilidioksidin ohjaamana. Eli luteelle voitaisiin rakentaa hiilidioksidiin perustuva ansa:

Hyttysansa rakennetaan niin, että muovipullo katkaistaan ja yläosa liitetään suppiloksi alaosan päälle. pohjalle laitetaan vettä, sokeria ja hiivaa muodostamaan hiilidioksidia. Hyttynen menee ansaan, eikä osaa tulla pois.

Jos huoneisto on tyhjillään, niin lutikkakin saattaisi moiseen ansaan etsiytyä. Joten ystävällismieliset naapurit voisivat tällaisen kotiintulolahjan etelästä palaavalle matkailijalle lahjoittaa. Lahjaa tultaisiin kiitollisuudella muistamaan pidempäänkin.


Muille hyönteisille voisi kokeilla vastaavaa ansaa esimerkiksi hunajavedellä varustettuna. Banaanikärpäsansaan voisi laittaa kaljan loput jne.

 

 

 

Italia, Garibaldi ja Liikanen

Pari vuotta sitten ollessani vanhempieni haudalla Kuhmalahdella tuli luokseni seurue, joka tiedusteli Garibaldin sotilaan ja suomalaisuusmiehen, Herman Liikasen haudan sijaintia. Vaikka Liikanen olikin kuollut vajaan kilometrin päässä, Kuhmalahden entisessä pappilassa, nykyisessä Taidepappilassa, niin hänet on haudattu Helsingin Hietaniemeen.

Garibaldi taisteli Italian vapauden puolesta ja suomalaisuusmies, Kuhmalahden entisen papin, Knut Fabian Saarenmaan eno, Herman Liikanen taisteli useammankin kansan vapauden puolesta. Hänen rintakuvansa on Roomassa lähellä Garibaldin patsasta.

Giuseppe Garibaldi – Wikipedia

Giuseppe Garibaldi (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?; 4. heinäkuuta 1807 Nizza, Sardinian kuningaskunta2. kesäkuuta 1882 Caprera) oli italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä. Hän osallistui jokaiseen suurempaan taisteluun Italiassa kolmen vuosikymmenen aikana ja taisteli sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa. Garibaldi nousi ensimmäiseksi kansainväliseksi vallankumoussankariksi, ja oli aikoinaan ehkä maailman kuuluisin mies.[1] Häntä kunnioitetaan etenkin Italiassa. ”

Herman Liikanen – vapaustaistelija – Kolumnit – Turun Sanomat

Seuraavassa pappi Saarenmaan tytär muistelee isänsä enoa Herman Liikasta:

Salme Strandman kertoo Ristiinan Liikasista

——————————–

Arvelisin, että lähiaikoina Garibaldin muiston kunnioittaminen tulee kokemaan Italiassa melkoisen nousun, joka puolestaan panee housunlahkeet lepattamaan liittovaltiofanaatikoilla ympäri Euroopan unionia.

 

Lehtikuusesta apua tykkylumituhoihin ja sähkökatkoihin?

Tänäkin talvena metsien tykkylumituhot ovat olleet merkittävät. Etenkin mäntyjä on katkeillut. Vähäisessä seurannassani en ole havainnut tykyn vaivanneen lehtikuusta. Samoin kuin haapa tuntuu kestävän tykkyä koivua paremmin, niin uskoisin myöskin lehtikuusen kestävän koivua paremmin. Koska lehtikuusen neulaset karisevat talveksi, kestää se tykkyä kuustakin paremmin.

Lehtikuusen tykynkestävyydestä aiheutuu hyötyä metsän tuotokselle. Lisäksi se soveltuisi istutettavaksi sähkölinjojen läheisyyteen, jossa se ei juurikaan aiheuttaisi sähkökatkoja. Lehtikuusi saattaa kestää myös myrskyä paremmin kuin mänty, kuusi ja koivu.

Lehtikuusen arvo käyttöpuuna kohoaa, koska aletaan vieroksua puiden kyllästysaineita ja toiseksi aletaan säästää sademetsien lahoa kestäviä puulajeja.


Lehtikuusi

Suomessa lehtikuusen käyttö on ollut rajallista, koska sitä ei ole ollut saatavana ja Keski-Euroopan lehtikuusikin on jäänyt oman puusepänteollisuuden käyttöön sen riittämättömyyden ja hinnan vuoksi. Viime aikoina on kiinnostus siihen lisääntynyt, koska on huomattu sen ominaisuudet uudelleen. Samalla sademetsien kovapuiden ehtyminen ja niiden hintojen räjähdysmäinen nousu sekä ympäristöarvojen merkitys ovat tehneet lehtikuusesta erittäin kilpailukykyisen ja kysytyn materiaalin.”

Lehtikuuset – Wikipedia