Eivät kaikki proffat olekaan älykääpiöitä, ehdin jo erehtyä

Suomen Uutisten sivuilta sattui silmiin juttu, josta paljastui, että muutkin kuin minä ovat päätyneet ajatukseen, että patriotismi  (tai nationalismi) on välttämätön elementti demokratialle ja mahdollistaa kansalaisten keskinäisen solidaarisuuden ja lojaliteetin yhteisiä sopimuksia kohtaan.

Pöhkövaisesta päästään kärsivät proffat ja muut talitintit ovat lentäneet maailmandiktatuuria tavoittelevan illuminaatin lankaan harjoittaessaan vihapuheita ja vihatekoja kansallismielisiä valtioita kohtaan.

Tässä pieni näyte SU:n kirjoituksesta, jossa tuodaan älyllisesti rehellisempien  professoreiden päätelmiä esiin.

Nationalismi on hyväksi eikä se ole katoamassa minnekään – professorit puolustavat kansallismielisyyttä – Suomen Uutiset

”Nationalismin hyödyt

Maissa missä nationalistinen sopimus hallitsijoiden ja hallittujen välissä toteutui, väestö alkoi identifioida kansakunnan laajennetuksi perheeksi tai suvuksi, jonka jäsenet ovat uskollisia ja avuliaita toisilleen. Tämä valoi perustan monelle muulle positiiviselle kehityskululle, Wimmer väittää.

– Yksi niistä on demokratia, joka kukoisti siellä missä kansallinen identiteetti kykeni ylittämään muut identiteetit, kuten ne jotka keskittyvät uskontoon, etniseen tai heimoyhteyteen. Nationalismi tarjosi vastauksen demokratian keskeiseen rajanvetokysymykseen: ketkä ovat ne ihmiset, joiden nimissä hallituksen tulisi hallita? Rajoittamalla oikeudet kansakunnan jäseniin ja sulkemalla äänioikeus ulkomaalaisilta, demokratia ja nationalismi astuivat kestävään avioliittoon, Wimmer hehkuttaa.

Nationalismi myös auttoi synnyttämään modernin hyvinvointivaltion. Tunne  vastavuoroisista velvollisuuksista ja jaetusta poliittisesta tulevaisuudesta popularisoi ajatuksen, että kansakunnan jäsenet – jopa toisilleen ventovieraat ihmiset – voivat tukea toisiaan vaikeina aikoina. Wimmer viittaa 1800-luvun Saksaan, jossa konservatiivinen kansleri Otto von Bismarck loi ensimmäisenä maailmassa modernin hyvinvointivaltion perusrakenteita, jotta työväenluokka olisi uskollisempi Saksan kansalle kuin kansainväliselle proletariaatille.”


Kansallisvaltiovihamielisten yhteinen linkki,  Hesari, osoittautuu älyllisesti varsin epärehelliseksi tukemalla Suomea rikki repiviä etnonationalisteja, kuten rotufreudentalisteja, jotka eivät myöskään kunnioita ”keltaihoisten suomalaisten” patrioottista asennetta.

Jos ruotsalainen, toisia varpaille tallova etnonationalismi, on Hesarin mukaan oikeutettu, niin miksi Hesari vastustaa kesympää  suomalaista patriotismia? Onko Hesarin takana kenties jokin rikollisjärjestö, vai onko Hesarin vetäjien aivot alkaneet rusinoitua kallon sisällä? Kenties liikaa viinaa tai jotain?

 

 

Linkkejä historiasta kiinnostuneille:

 

Kalmarin unioni – Wikipedia

Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523. Unioniin kuuluivat aikoinaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat. Näiden valtakuntien alueisiin kuuluivat myös suuri osa Suomesta, Islanti ja Färsaaret, pieni osa Pohjois-Saksaa ja aina 1470-luvulle asti sittemmin Skotlannille siirtyneitä saaria, kuten Shetlanti ja Orkneysaaret. Teoriassa myös Grönlanti oli unionin aluetta. Unionin jäsenvaltakunnat säilyttivät erilliset lakinsa ja valtaneuvostonsa, mutta niillä oli yhteinen kuningas.


Vuonna 1809 Suomi vapautui Ruotsin alamaisuudesta ”kansakunnaksi kansakuntien joukkoon”.

Suomen ja Venäjän keskinäinen suhde oli tuosta alkaen Kalmarin Unionia muistuttava personaaliunioni, jossa oli yhteinen hallitsija. Myös Brittiläinen Kansainyhteisö muistuttaa tätä unionia.

Suomella oli oma perustuslaki, oma tullilaitos ja lopulta myös oma valuutta, markka.


1800-luvun lopulla Venäjällä virisivät pyrkimykset Suomen integroimiseksi Venäjään. Suomen suuriruhtinas, Nikolai II, unohti velvollisuutensa Suomea kohtaan ja antoi vähä vähältä periksi noille integraattoreille, vaikka Venäjällä oli muutamia Suomen asemaa tukevia vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Integrointi meni niin pitkälle, että historioitsijat ovat määritelleet ”ensimmäisen sortokauden” alkaneeksi.


Ensimmäinen sortokausi – Wikipedia

Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 18991905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan. Sortokauden tunnetuin tapahtuma oli vuoden 1899 Helmikuun manifesti, jota Suomessa pidettiin valtiokaappauksena, jonka avulla Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää. Tämän johdosta syntyi hyvin organisoitu passiivinen vastarinta ja kerättiin Suuri adressi, johon kertyi yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Samoin syntyi Kulttuuriadressi, jonka allekirjoittajina oli muun muassa tunnettuja ulkomaalaisia tiedemiehiä ja lakimiehiä. Asevelvollisuusmanifestin ja uuden asevelvollisuuslain avulla lakkautettiin Suomen kansallinen sotaväki.


Toinen sortokausi – Wikipedia

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.

Toinen sortokausi alkoi Pjotr Stolypinin tultua Venäjän pääministeriksi ja hänen toteuttaessaan 1908 Suomen asiain esittelyjärjestyksen, jonka jälkeen Suomea hallittiin enemmän Venäjän ministerineuvoston kautta. Aikaisemman käytännön mukaan suomalainen ministerivaltiosihteeri oli esittänyt Venäjän keisarille ne Suomea koskevat lakiasiat, jotka tulkittiin kuuluviksi yleisvaltakunnallisiin asioihin. Uuden esittelyjärjestyksen jälkeen tämä valta oli Venäjän ministerineuvostolla. Vuonna 1910 annettiin laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, joka käytännössä riisti Suomen senaatilta ja eduskunnalta lähes kaiken lainsäädäntövallan. Sen turvin säädettiin vuonna 1912 myös yhdenvertaisuuslaki, joka antoi Venäjän kansalaisille Suomessa samat oikeudet kuin Suomen alamaisilla oli, äänioikeutta lukuun ottamatta. Tämä mahdollisti venäläisten nimittämisen korkeisiin virkoihin Suomessa.

Ensimmäisen sortokauden aikana merkittävässä roolissa olleen myöntyväisyyssuuntauksen kannattajat menettivät toisen sortokauden kuluessa uskonsa myöntyväisyyden hyödyllisyyteen ja lähentyivät passiivisen vastarinnan kannattajia. Toisen sortokauden loppuvaiheiden aikana Suomessa syntyi sotilaalliseen vastarintaan valmistautunut jääkäriliike. Ensimmäinen maailmansota esti suureksi venäläistämisohjelmaksi nimetyn ohjelman toteuttamisen. Toinen sortokausi päättyi Pietarissa maaliskuussa 1917 tapahtuneeseen helmikuun vallankumoukseen, jonka jälkeen Venäjän uudet vallanpitäjät palauttivat Suomen autonomian vuotta 1899 edeltäneessä laajuudessaan.


Koska personaaliunioni Suomen ja Venäjän välillä oli lakannut, niin sosialidemokraatit ja muutamat liberaalit säätivät valtalain, jonka tarkoituksena oli lisätä suomalaisten lainsäädäntövaltaa niin, ettei maan sisäisiä lakeja tarvitsisi hyväksyttää Pietarissa. Oikeisto kuvitteli Suomen palaavan personaaliunionin päiviin, vaikka personaaliunionin perusta eli hallitsijakuningas oli kaatunutkin. Yhdessä Venäjän pääministerin, Kerenskin, kanssa oikeistomme hajoitti eduskunnan ja järjesti uudet vaalit. Venäjän bolshevikkivallankumouksen jälkeen syksyllä 1917 oikeisto tuli toisiin ajatuksiin ja rupesi edistämään irtautumista Venäjästä.


Itsenäisyytemme nykytila:

Ei omaa tullilaitosta, ei omaa valuuttaa ja lainsäädäntövallankin kanssa on tilanne vähän niin ja näin.

Kooste Sauli Niinistön puheista ja Suomen perustuslaista | Jorma Jaakkolan kotisivut

Ensinnäkin on hienoa todeta, että istuva Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on  kansanedustajana ollessaan ajatellut ja puhunut itsenäisesti! Eduskunnan pöytäkirjaan nimittäin on kirjattu koko joukko kansanedustaja Sauli Niinistön puheita, joista kokoomuslaisena voin olla ylpeä.

Tässä on todella hieno sitaatti Eduskunnan pöytäkirjasta sivulta 2718, keskiviikkona 17.6.1992:

 

Ed. Niinistö: Arvoisa puhemies!

Olen useaan otteeseen parin viime vuoden aikana tässäkin salissa todennut, että EY-jäsenyys tulee merkitsemään dramaattista muutosta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja että tuo dramaattinen muutos väistämättä heijastuu myös suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. EY-selonteko osoittaa, että näin tulee käymään.

Tässä tilanteessa kannattaa esittää yksi kiteytetty kysymys, ja se on se, minkälaisen arvon me Suomessa annamme omille perustuslaeillemme. Nimittäin EY-jäsenyyden myötä me annamme EY:n oikeusjärjestykselle, EY-oikeudelle, erittäin suuren arvon. Me annamme sille niin suuren arvon, että me sitoudumme siihen, että jos Suomessa on tullut säädettyä EY-oikeuden kanssa ristiriidassa oleva laki, EY-tuomioistuin saa soveltaa suoraan EY-oikeutta, siis mitätöidä sen suomalaisen eduskunnan ratkaisun, joka on ristiriidassa EY:n käsitysten kanssa. EY-tuomioistuin voi suoran oikeusvaikutuksen periaatteen vuoksi soveltaa suomalaiseen asiaan suoraan EY-oikeutta, olipa suomalainen laki minkä sisältöinen tahansa, kunhan se vain on ristiriidassa EY-lain kanssa. Tämä on peruslähtökohta. Miten tämä liittyy suomalaisten perustuslakien kunnioittamiseen? Se liittyy sillä tavalla, että Suomessa ei ole mahdollisuutta kontrolloida tämän talon työtä sillä tavalla, että jos täältä sattuu lipsahtamaan ulos laki, joka on Suomen valtiosäännön kanssa ristiriidassa, siihen voisi joku vedota.
Se on suorastaan perustuslaissa kielletty.”


Tuo Niinistön loppuyhteenveto on mielestäni hämärästi sanottu.

Toivon, että näiden linkkien antamassa historian valossa kukin pääsisi fundeeraamaan jopa Suomen tulevaisuutta.

Jokainen voi yrittää helpottaa vanhusten laitoshoitoa omalta osaltaan

Voi tehdä hoitotestamentin:

Hoitotestamentti | Testamenttiopas.com

”Hoitotestamentin tarkoituksena on varmistaa, että hoidissa huomiodaan omat henkilökohtaiset arvosi. Huomiotavaa kuitenkin on, että jos potilaalle tapahtuu äkillinen henkeä uhkaava tilanne ja potilas ei voi päättää asioistaan sillä hetkellä, voidaan antaa kiireellistä hoitoa potilaan tahdosta riippumatta.

Hoitotahtokortti. Apteekeista haettava kortti, johon voit kirjoittaa tietosi ja hoitotahtosi. Sairaala tai muu laitos voi sitten kysyä korttia omaisilta tai muulta taholta, joka säilyttää korttia.

Elvytyskielto. Voit halutessasi päättää saako sinua elvyttää. Kansainvälisesti tämä tunnetaan lyhenteellä DNR eli Do Not Attempt Resuscitation.”

—————————–

Presidentti Koiviston esimerkkiä noudattaen tein omalta osaltani hoitotestamentin tammikuussa 1995. Testamentissa kiellän suorittamasta hoitoa, joka näyttää toivottomalta tilanteessa, jolloin en kykene tahtoani enää ilmaisemaan.


Jos luovuttaisiin laajemmalti toivottomista hoidoista tapauksissa, jolloin potilas on esimerkiksi tiedoton, niin lisättäisiin merkittävästi muiden vanhusten hoitomahdollisuuksia.

Kaiken kokeneen työmiehen näkemys yleissitovuudesta ja syndikalismista

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?” – Suomen Uutiset

”– On syytä palauttaa mieliin, että kolmikanta rakennettiin yksissä tuumin estämään ranskalaistyyppisen radikaalin ja suoran toiminnan syndikalismin rantautuminen Suomeen. Hyökkäykset syndikalismin torpannutta kolmikantaista sopimista ja yleissitovuutta vastaan ovat kovempia kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun, Putkonen jyrisee.”

”– Kolmikannassa poliitikot ja työmarkkinapäättäjät yhteistuumin sitoutuvat toimiin yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sipilän hallitus päästettiin kiky-sopimuksessa vaikuttamaan palkanmääräytymispöytään, mutta Sipilän hallitus ei noudattanut vastavuoroisuusperiaatetta.

– Vastavuoroisuuden asemesta Sipilän hallitus antoi porttikiellon perinteisille työmarkkinaosapuolille. Tilalle otettiin Suomen Yrittäjät, joka saneli puhtaasti omista itsekkäistä lähtökohdistaan uuden lain sisällön hallitukselle. Miksi piti ensin laittaa maa sekaisin, ennen kuin hallitus oli valmis lunastamaan vastavuoroisuusperiaatteen? Putkonen ihmettelee.”

”Putkonen korostaa, että ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille.”

”– Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että yritys ei voi hakea palkkojen tai työehtojen polkumyynnillä kilpailuetua. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin. Siksi pyrkimykset halpa- ja orjatyömarkkinoiden synnyttämiseen, käyttämällä yleissitovuutta keppihevosena, ovat edesvastuuttomia. Yleissitovuuden ydin on, että se ei rajoita työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta estää halpa- ja orjatyövoiman tuonnin.”

”Perussuomalaiset ja ay-liikkeestä erityisesti Rakennusliitto ovat vastustaneet saatavuusharkinnan poistamista sekä varoittaneet vakavasti kaksien työmarkkinoiden syntymisestä Suomeen.

– Olemme yhdessä korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen tulee kalliiksi myös veronmaksajille. Kuitenkin kokoomus, keskusta vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat väittäneet, että talouskasvun vauhdittamiseksi saatavuusharkinta on poistettava, Putkonen ihmettelee”


Kovin epävakaata tuntuu olevan työmarkkinakentässä. Se nyt on selvää, ettei ranskalaisella ”persettä penkkiin” -systeemillä pitkälle pötkitä.

Sipilän toimet viime syksynä herättivät heti ay-syndikalistit irvistelemään torahampaillaan.  Päiväkotilapset olivat jäädä ilman ruokaa, sillä syndikalistit ovat tosisusia niin kuin Putkonen antaa ymmärtää.  Nyt syndikalistit taitavat vedellä talviunia, koskapa heitä ei näy kadun kulmissa irvistelemässä hammaskalustoineen.


Kuitenkin yleissitovuudesta luopuminen voisi lisätä työllisyyttä. Maaseudulla moni saattaisi olla valmis alentamaan palkkaansa voidakseen asua kalliissa kodissaan.

Jos palkassa oli alempi yleissitova osuus ja palkkaliukumat ylös päin hyväksyttäisiin, niin saatettaisiin päästä parempiin tuloksiin niin työllisyyden kuin kansantaloudenkin kannalta.

 

EU-liittovaltion malli Venäjältä?

Liittovaltiofanaatikot ovat Euroopan kansallisvaltioille vaaralliset etenkin, jos haluaisivat toteuttaa liittovaltion USA:n mallin mukaan. USA ei koostu kansallisvaltioista eri kielineen ja kulttuureineen kuten EU ja Venäjä, joten arvelisin, että Venäjän malli sopisi  Euroopan Unionille paremmin kuin USA:n malli.

Venäjän aluejako – Wikipedia

USA:n kuvernöörit valitaan vapailla vaaleilla. Venäjällä presidentit valittiin vapailla vaaleilla vuoteen 2004 asti. Mutta koska pelättiin separatismia (?), niin käytäntöä muutettiin. Alkuvaiheessa EU todennäköisesti joutuisi valitsemaan kuvernööriehdokkaat tai nimittämään  osavaltioihin kenraalikuvernöörit, jotta integraatio edistyisi eikä vapaus pääsisi voittamaan.

Otan esimerkiksi Sahan presidentin (wiki):

Sahan presidentti on Venäjän federaatioon kuuluvan Sahan tasavallan valtionpäämies ja korkein virka-asema. Sahan presidentin virkakausi on viisi vuotta.[1] Presidentti johtaa hallitusta ja valitsee pääministerin. Varapresidenttinä toimii pääministeri.[2]

Sahan presidentti valittiin vuosina 1991, 1996 ja 2002 suoralla kansanvaalilla. Jos kukaan ei saanut yli puolia ääniä ensimmäisellä kierroksella, järjestettiin toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Vuonna 2004 Venäjän federaatiossa säädettiin laki, jonka mukaan tasavallan parlamentti valitsee presidentin Venäjän federaation presidentin antaman esityksen perusteella.

Kuvernööri – Wikipedia

EU-komissio saattaisi esittää Suomen kuvernööriksi A. Stubbia ja Jyrki-Boy Kataista, joista eduskunta saisi valita ihan kumman vain haluaisi.

 

Jotkut kansallisvaltiovihamieliset haluaisivat suistaa Telluksen hienoimman maan historiaan

 

 

No nyt: Suomi on maailman ykkönen – ”Tuottaa eniten hyvää ihmiskunnalle” | Uusi Suomi

”Ulkoministeriö kertoo, että The Good Country Index perustuu YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden tuottamaan dataan, josta on rakennettu 35 mittaria. Nämä mittarit tuottavat kunkin valtion ”taseen”, josta käy ilmi, kuormittaako maa ihmiskuntaa vai tuottaako se yhteistä hyvää, ministeriö tiivistää.

”Ensimmäisellä sijalla oleva Suomi suoriutuu parhaiten mittareilla tiedejulkaisujen vienti, patenttien määrä, liikkumisen vapaus, lehdistönvapaus, kyberturvallisuus, omien konfliktien generoimat pakolaiset, ympäristösopimusten noudattaminen, vapaakauppa, suorat ulkomaaninvestoinnit ja ruoka-apu”, ministeriö kertoo.”

——————————————-

Ei nyt kuitenkaan anneta imartelun vaikuttaa, vaan päättäkäämme itse, mitä teemme!


Fennofiili Sibeliuksen säveltämä ja V. A. Koskenniemen sanoittama hymni:

Finnish National Song -Finlandia hymni – YouTube

Uuno Kailas sanoitti vuonna 1931 ja Taneli Kuusisto sävelsi vuonna 1939:

Siunaa ja varjele meitä – virsi 584 – YouTube

 

 

Runo on sentään runo

Wikin mukaan Lauri Pohjanpää harrasti runoissaan eläinaiheita.

Heikki Sarmanto on sävelrunoissaan käyttänyt eläinaiheita.

Seuraavasta olen tykännyt vuodesta toiseen:

 

Sähkökatkon jälkeen:

Sähkökatkot aiheuttavat tulipalovaaran sitä kautta, että katkon alkaessa on laitteita unohtunut päälle ja lisääkin on voitu laittaa. Sähköt palautuessaan saattavat kuumentaa liedelle unohtuneet astiat jne. . Ihmisiä ei ole välttämättä edes paikalla palovaaraa torjumassa.

Sähköjen palatessa vaarantuu myös jakeluverkosto. Tilojen lämmityslaitteet ottavat täydet virtansa, erilaiset moottorit aiheuttavat käynnistyessään virtapiikin. Ihmiset alkavat laittaa ruokaa sähköä käyttäen. Monet laittavat saunan lämpiämään, vaikka lämmintä vettä ei olisikaan hetkeen vielä saatavissa.

Sitten, kun tähän soppaan kytketään vielä sähköautojen lataus, niin sähkökatko saattaa olla seurauksena verkoston ylikuormittumisesta. Maakaapeliosuudet saattavat sulaa, mikäli jossakin kohtaa kaapeli ei jäähdy tarpeeksi. Muuntajia on kärähtänyt ennenkin suojalaitteista huolimatta.

Eli sähköautojen lisäämistä en selvin päin ehdottelisi, umpihumalassa tilanne voisi olla toisin.

Sen miehen vaiheita, joka teki Suomesta kansakunnan kansakuntien joukkoon:

Mysteeri Venäjällä: Kuoliko keisari Aleksanteri I kaksi kertaa?

”Keisari Aleksanteri I oli arvoitus vielä haudassaankin. Hämmentävän moni yksityiskohta tukee väitettä, että hän eli lähes 40 vuotta erakkomunkkina lavastettuaan ensin kuolemansa.”


Aleksanteri isä oli tsaari Paavali, joka salamurhattiin. Väitetään Paavalin pelänneen pitkäänkin murhatuksi tulemistaan.

On esitetty käsityksiä, että Paavali  olisi aikoinaan kirjattu totuuden vastaisesti  tsaaritar Katariinan ja miehensä, Pietari kolmannen, yhteiseksi lapseksi ja tulevaksi kruununperilliseksi. Kuitenkin on olemassa käsitys, että Katariinan oma lapsi oli kuollut synnytyksessä ja poliittisen tilanteen vuoksi olisi tarvittu kruununperillinen. Tästä syystä olisi tehty niin, että perilliseksi nostettiin imettäjäksi valitun inkeriläisten Sykiäisten poika. Mutta voi olla niinkin, että tsaari oli tämänkin lapsen isä, sillä mielestäni Paavalilla ja tsaarilla oli samaa hieman epätavallista ulkonäköä. Katariinalla ja miehellään oli sen verran erilaiset kemiat, etteivät oikein samassa sängyssä viihtyneet. Ja väitetään Katariinan osallistuneen miehensä murhaan.

Paavalin poika Aleksanteri tuli tsaariksi sen jälkeen, kun hänen isänsä  Paavali oli myös murhattu.

Tsaari Aleksanteria meidän on kiittäminen paljosta eli siitä, että autonomia muodostui meille suotuisaksi. Mutta kuten oheisessa Seuran jutussa esitetään, niin tsaari näyttää luopuneen  vallasta, mutta ei esitetä syynä sitä mahdollisuutta, että hän saattoi kokea uhkaa tulevansa murhatuksi edeltäjiensä tavoin. Aleksanterin jälkeen kruunun perijänä olisi ollut hänen täysveljensä Konstantin, mutta tämä kieltäytyi ottamasta kruunua vastaan. Ehkä häntä oli uhkailtu.

Tsaariksi tuli Paavalin toisen vaimon poika Nikolai (ensimmäinen). On jopa mahdollista, että hän ei olisi ollutkaan Paavalin poika. Jos ei ollut, niin Sykiäisten ja Katariinan puolison veri olisi puhdistettu Venäjän valtaistuimelta.