Kunto kasvaa maatessa

Ilmoja pitelee. Vai eikö muka pitele?

Ei kannata hiihtää, ei metsäpolkua kävellä.
Luonnonlatu jäätyy illalla piloille, jos siinä nyt sohjossa hiihtää.

Mutta ei hätää mitään. Maatessa kunto kasvaa, kunhan ei liian pitkään makaa.

Mitenkähän olisi tuon kiekkokaukalon laita? Pitänee käydä tarkistamassa.

———
Huomautan, että tässä vitjassa eivät sitten mensalaiset mellasta järjettömine metkuineen. Mellastelkoot kerhoissaan. Kyllä jämpti on niin. Kaikki mensalaisuuteen viittaava tullaan siivoamaan välittömästi.

16 vastausta artikkeliin “Kunto kasvaa maatessa”

  1. Minä en tiedä ÄO-määrääni, mutta tätä aihetta sivuten, niin eikös se laiskuus jo raamatussakin määritellä synniksi ja olen kyllä tätä syntiä pyrkinyt välttämään, toki nyt jo eläkkeellä siihen sorrun.

  2. Tänään on aivan turha tehdä mitään sellaista, jonka voi siirtää huomiselle.

  3. Kaikenlaista sattuu, kun ”äly jättää järkikelin”.

    Kokemusta arvostava järki tosin sanoo, ettei kaikkia tapahtumaketjuja voi ennustaa järkeilemällä.

    Siksi voi päästää älyn leikkimään silloin tällöin ”pallo jalassa”. Palloa tarvitaan mahdollisten vahinkojen rajoittamiseksi.

    1. Täällä blogeissa eräs ylivoimainen nero nimeää myös sinut Mage tyhmäksi persulaisuudestasi johtuen.

  4. Jo eikä tehdä mitään mikä voi toiselle siirtää hullu paljon työtä tekee viisas pääsee vähemmällä terv tepivaari

    1. On sellainenkin sanonta, että ”laiskuus on hyvä lahja, jos sitä osaa oikein käyttää”.

      Tuohon saattaa olla piilotettuna liikaa tekemisen meininkiä ja tehostamista.

      ——-

      Ei maar täytyy keskittyä seuraamaan ”Rovaniemen markkinoita”.
      Eilen tuli nautiskelevaa näyttelemistä ”Kummituskievarissa”. Nää on näitä meikäläisen helmiä.

      1. Toiset tas pelkästää hosuu samatta mitään oikeaa asiaa aikaseksi olisko se sitä oikeaa laiskuutta voi olla ei se ainakaan ole ahkeruutta terv tepivaari

  5. Siinä missä Maria oli henkisesti ja älyllisesti vireä, yritteliäs ja ahkera, pakeni Martta laiskuuttaan taloustöihin. Mestari tästä Marttaa moitti. Siitä pitäen on juutalainen kulttuuri ollut ahkeruuttaan menestystarina.

  6. Onhan sellainenkin käsite kuin luterilainen työmoraali.
    MInulla on tuttava, joka on asunut Ruotsissa kymmeniä vuosia ja käy välillä Suomessa. Kysyin häneltä kerran mielipidettä, että onko hänen mielestään mitään eroa suomalaisen ja ruotsalaisen työmoraalin välillä.
    Hän meinasi että on, suomalaisten eduksi. Sanoi että sen näkee mm.Tukholman ja Helsingin kaduilla. Kun ruotsalaiset menevät töihin, se näyttää sunnuntaikävelyltä. Kun suomalaiset menevät töihin, se näkyy kävelytyylissä ja vartalon liikkeissä: tässä ollaan menossa töihin eikä tienaamaan istumalla palkkaa! Sanoin että ehkä niinkin.

    Olin itse nuorena miehenä Ruotsissa tehdastöissä ja eräällä sahalaitoksella, jossa rakennettiin myös elementtirakennuksia , semmoisia parakkityylisiä. – Merkittävin huomaamani ero oli silmänpalvonnassa. Suomalaisilta se onnistui paljon huonommin kuin ruotsalaisilta. Ehkä oli muitakin pieniä eroja. Ruotsalaiset olivat paljon ujompia kuin suomalaiset sanomaan pomolle vastaan, siis jos pomo sattui olemaan tärkeilevää sorttia.
    Mitä ahkeruuteen tulee, ruotsalaiset olivat nähdäkseni yhtä ahkeria tai vähemmän ahkeria kuin suomalaiset

    No, tämä oli silloin noin puolivuosisataa sitten, kun Ruotsissa pääsi sorvin ääreen ja autotehtaan baanalle ilman koulutusta, ja suomalaiset olivat länsinaapurissa kysyttyä työvoimaa.

    1. Hullu paljon töitä tekee viisas pääsee vähemmällä
      Jospa asiaa pitää katsella myös siltä kannalta että vie mennessäs ja tuo tullessa elikkä molemmat suunnat ovatkin työn tekoa eikä pelkkää hemppaamista sekin nopeuttaa itse työtä terv tepivaari

    2. Kansa oli ennen viisasta.

      Laiskan tosiaan kannattaa ”venytellä luitansa” ja makoilla sen päälle.
      Venyttely saa elintoiminnot vireille ja makaamisvaiheessa elimistö rakentuu kohdatakseen tulevan venyttelyn haasteet entistä valmiimpana.

  7. Aikaisemmin laiskuuteni ja mukavuudenhaluni minua vähän hävetti ja surettikin että miksi tälliseksi synnyinkin mutta nyt eläkkeellä olen sen kanssa tullut tutuksi, suorastaan nautin. Niin no työelämässä kyllä oli kausia kun aivan stressiin, lievään työuupumukseen ahkeroin kun sattui niin mieluisia tehtäviä.

    Saatan jopa kolmetkin päiväunetkin ottaa. Emäntäkin menettänyt toivon suhteeni, tottunut ja hyväksynyt.

    Noista älykkäistä mensa ihmisistä, niistä harvoista jotka tunnen ja ovat tunnustaneet on sellainen kuva että kirjavaa porukkaa noin ihmisenä ovat ihan kuin vähemmänkin älykkäät.

    1. Mensailu lienee ryhmäterapiaa, jossa virkistellään niitä synapseja eli siltoja aivosolujen välillä, jotka saattaisivat tavisten joukossa seikkaillessa käytön puutteessa rappeutua ja katkeilla.
      Mistään en mitään tiedä, mutta mielikuvitusta lievästi löytyy.

      Taiteen ja viihteen ero voi ilmetä aivoissa solutasolla.

      Taide oletettavasti luo uusia synopseja eli siltoja aivosolujen välille. Aivosolut verkostoituvat taiteen avulla uudelleen.

      Viihteen pääasiallinen tehtävä on ylläpitää noita siltoja ja verkostoja. Toki uusiakin siltoja muodostuu, mutta ei niin paljon kuin taide-elämyksen yhteydessä.

      Wikin mukaan introvertin aivoissa tieto tekee pidemmän lenkin kuin extrovertillä. Mitähän kaikkea tuohon lenkkiin sitten saattaa sisältyä?
      ——
      Ryhävalaalla on valtavat aivot kooltaan ja niiden rakenne ja kemikaalit antaisivat aiheen olettaa niiden olevan Telluksen neroja.
      Ehkä nuo mensalaiset haluavat rajoittua omaan piiriinsä. Niiden keskusteluäänet saattavat edetä vedessä satoja kilometrejä ja moninkertaisella nopeudella ilmaääniin verraten.

Vastaa käyttäjälle Matti Säisä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *