Talven varaksi koivuklapeja

Tämä on nyt vaan tarkoitettu kevennykseksi vakavien pohdintojen välipalaksi.
Mutta asia on ihan vakava, ainakin minulle, sähkö on kallista ja suora sähkölämmitys, on varaava takka ja puulla lämpiää saunan kiuas. Niin ja keveät metsätyöt mieluisin harrastukseni. Pojan kanssakin usein yhdessä , silloin virittelen tauolla kynsitulet, makkaran paistamme, keksiolut tölkki on palanpainike. Näin on tullut tavaksi.
Talvi ja hyytävä kylmyys ovat ovella. Kaikki merkit viittaavat siihen että talvesta tulee pitkä ja ankara, ehkä tavallista runsaammin myös viiltävän kylmiä viimatuulia suoraan Pohjoiselta Jäämereltä. Oletko varautunut? Pullisteleeko puuvajasi heleästi kalkahtelevia kuivia koivuklapeja? Onko varalla edes heikomman lämpöarvon sisältäviä leppä- tai kuusipilkkeitä?
Talveen varustautumiseen kiinnitti edda-runoilija huomiota jo muinoin, yli tuhat vuotta sitten ilmaisi asian näin:
Kuivien halkojen
ja kattotuohien määrät tietää mies
ja sen, paljonko puuta
on kerättävä kokoon
vuoden ja puolen vuoden varalle

14 vastausta artikkeliin “Talven varaksi koivuklapeja”

  1. Onneksi poika tuo klapeja sitä mukaa kuin tarvitaan.
    Pihalla on muutama motti häkeissä ja säkeissä.
    Halkovajassa muutama motti kuivana käyttöä varten.
    Menekkiä on kohtuullisesti.

  2. Mökin pihalta kun muutama koivu kaadettiin keväällä niin nyt on puukatoksessa hyvät pinot. Nuo puut vaan eivät taida olla vielä tarpeeksi kuivia. Vanhempaa, sekalaista puuta on varalla aika vähän. Vanhoissa pinoissa on kyllä kuivaa aidanseivästä, pitäisi ehkä käväistä sahaamassa ja pilkkomassa. Kamiinassa ja saunan lämmityksessä niitä talvella kuluu.

    Kivaa hommaahan se pilkkominen pääsääntöisesti on, mutta ei aina jos sattuu joku oksainen vaikea tapaus joka ei meinaa haljeta millään.

  3. Niinhän se on, ”että kolmen talven puut on oltavakin”…mitenkäs se sanonta jatkuu?

  4. Viron mediassa oli hyvä juttu 100-vuotiaasta sotaveteraanista, joka oli viimein mennyt asumaan johonkin hoitokotiin, mutta kun hänen ei luvattu siellä hakata halkoja, niin muutti takaisin hyvin huonokuntoiseen asuntoonsa, että saa vapaasti tehdä klapeja.

    Toki tämä tervaskanto myös voimistelee ja juoksee pitääkseen kuntoaan yllä.

    Hyvin isänmaallinen ja huumorisuonen omaava veteraani.

  5. Kyllä niitä klapeja varmaan kuluu maaseudulla melkoinen määrä ja aina niitä siellä myös on talven varalle
    Koskakapa tuo sähkö on aika kallista siirtomaksuineen terv tepivaari

  6. Kun olisi liiteri, pukki, Billnäs ja läjä pöllejä, eivät ne siinä kauaa vanhenisi.
    Mutta olihan niitä melkein ikiajat, mutta ei ole enää.
    Onnneksi naapurilla on, ettei Billnäs pääse ruostumaan eikä muisti selkärangassa haperru Billnäsin kaverina.

  7. Vielä Artjärven aikana meidän pehtoorin talossamme lämmitettiin kylmimpään aikaan parhaimmillaan 7 tulisijaa. Halon mittaista leivinuunia niistä harvemmin sekä kahta vierashuonetta.
    Yli 100 vuotta vanhoissa taloissa huoneet oli sijoitettu niin, että eteisaulasta saattoi sulkea talveksi alakerran salin ovi plus sieltä edelleen 2 vierashuonetta ja pitää käytössä suuri keittiö, skafferi, ruokasali ja makuuhuoneet.
    Talo sijaitsi pienellä kukkulalla pää näköala järvelle itä-etelän auringon nousun ja paisteen suuntaan ja pelloille. Keittiö pohjoispuolella ja makuuhuoneet auringon laskun suuntaan länteen ja pohjoiseen. Vierashuoneen ikkunat aamuauringon puolelle.
    Entisajan ”arkkitehdeilla” on ollut käytännön järki päässään kaiken suhteen ml. vuodenajat ja aurinko.

      1. Hyvinhän tuo, eli tarpeeksi hyvin. Jos jatkuvasti käyttää, niin tottuuhan siihen.

  8. Tuli tuosta Heikin jutusta mieleeni, meilläkin oli saunan kiuas ennen niin, että lämmitettiin metrin haloilla. Ajan myötä sitten kyllä järkeistettiin, eli laitettiin tynnyrikiuas. Jälkeenpäin vieläkin sauna ja kiuasta pienennettiin, kun väki väheni ja palvelusväkeä ei enää tarvittu.

Kommentoi