Muudan TV aiheinen muistelo

En tiedä että onko tällaisen tarinan paikka täällä mutta olkoon menneeksi, onhan se lukijan valinnassa hyppääkö yli.

Muisteltiin tuossa naapurin kanssa menneitä ja nousi siinä mieleeni  kokemukset ensimmäisestä kesätyöpaikastani. Toki kesä-, viikonloppu- ja iltatöitä olin pikkupojasta asti tehnyt vanhempieni puutyöverstaalla, vaateripustimia siellä valmistettiin koivupuusta.

Elettiin 60-luvun loppua, kesäaikaa, tapahtumapaikka Vieremän pitäjän sivukylä jonka nimeä en muista.
Kaksi viikkoa asustin siellä maatalossa vuokralla, puolihoidossa liki herroiksi. Syy oleskeluuni oli että kesätöiden työnantajani
Outokumpu Oy oli katsonut parhaaksi laittaa minut etsiskelemään malmikiviä, kuparikiisua. Oli jostain siltä suunnalta lähetetty lupaava kansannäyte. No metsiä ja niittymaita kiertelin, sammaleita raaputin kivien ja kallioiden päältä, jääkauden tekemät uurrokset kallioiden pinnassa piti karttaan merkitä, mainittavia löydöksiä en tehnyt.

Kerran kesähelteellä käyskelin suuren pitkäheinäisen niittymaan halki kun yhtäkkiä ympäriltäni nousi esiin isojen sikojen tankeakarvaisia selkiä. Olivat kai vaan uteliaita mutta hädissäni tulkitsin niiden eleet aggressiivisiksi, otin jalat alleni, hilpaisin niityn poikki ja loikkasin turvaan piikkilanka aidan yli kylätielle. Toisen kerran hevonen
seurasi minua toista tuntia maastossa, turpansa liki kiinni korvaani, onneksi oli humma ystävällinen luonnoltaan, varmaan vain yksinäinen.

Mutta miksi muistelen sitä aikaa syy on Spedevisio. Talossa jossa asuin oli kylän ensimmäinen ja kai ainoa televisio. Hyvissä ajoin ennen Speden lähetyksen alkua asetteli emäntä penkkejä ja tuoleja telkkarin eteen. Pian täyttyi katsomo viimeistä paikkaa myöden. Ohjelman ajan istuivat kyläläiset hiljaa hievahtamatta keskittyneinä ohjelman antiin. Tunnelma
oli jotenkin kummallisen harras, jotakin tykkänään toisenlaista kuin aikamme Sohvaperunat. Hyvät muistot näistä jäi.

Unkari

Kyllä minua tämä Unkarin, aika pienen maan,  käyttäytyminen alkaa ihmetyttää. Nyt siis tarkoitan tätä Putinin suosimista. Silmiinpistävimpinä penseä suhtautuminen Suomen NATO jäsenyyteen ja nyt tämä että Venäjän putkiöljylle ei saisi asettaa hintakattoa.

Onko Unkarin kansa kaiken tämän takana vai onko diktatuurin aste siellä jo niin pitkällä että kansan mielipiteestä ei tarvitse välittää. Niin tai näin kovasti surettaa myös Unkarin tulevaisuuden osalta. Tällä pelillä ehtyvät EUn avustusmiljardit ja kaikki se negatiivisuus jota muu maailma tai ainakin Eurooppa maahan kohdistavat.

Kovasti riskillä myös Erdogan pelaa sillä Putinin luhistuminen jättäisi hänet kovin yksinäiseksi ja vaikka Putin jotenkuten selviäisi ”voittajana” niin mitkä olisivat hänen mahdollisuutensa ja halunsa tukea Unkaria.

Tämän kaiken kerroin syvällisemmin asiaan perehtymättömänä, kadunmiehenä, ihmettelijänä. Voisiko täällä esimerkiksi joku persumielinen tai vahvasti vasemmistolainen auttaa minua ymmärtämään Unkarin (Erdoganin) toimintaa.

Timo Soini haastattelijana

Olen katsonut ALFA TVtä mikä kai on tuomittavaa kovin monen mielestä.

No ALFA TVn ohjelmistoon ei minulla laajemmin ottaen ole kantaa kun en ole seurannut mutta uteliaisuuttani olen katsellut näitä haastatteluohjelmia joissa Timo Soini on vetäjänä. Ei minulla niistä ole pahaa sanaa, Soinin kielellinen lahjakkuus ja pitkä kokemus politiikan maailmasta antavat hyvän taustan. Hän saa haasteltavansa puhumaan rennommin kuin kireät ammattilaiset.

Rohkenen jopa sanoa että tässä toimessa ei Soini ole ollenkaan huonommasta päästä, ollen myös hyvä vaihtoehto ammattimaisille kirjanoppineille toimittajille.

Olen tyytyväinen itseeni kun pystyn näin pelotta puhumaan vaikka en toden totta persu ole.  Olen yleensäkin sitä mieltä että perusu ei ole persu vaikka voissa paistaisi. Samanlailla ajattelen melkein kaikkien puolueiden jäsenistöstä.

Juustohöylä

Juustohöylääminen on politiikassa vaarallista, jo muutaman kymmenen tuhannen euron höyläys voi merkitä höylääjän puolueelle kymmenien tuhansien äänien menetystä.

Tämän tosiasian ymmärtää ihan jokainen puolue, ei toinen ole parempi toista vaan pelureita kaikki tyyni.

Hampurilainen

Kyllä soisin julkkiskokkien pidättyvän hampurilaisten valmistamisesta telkkarissa kansan silmien edessä vaikka ymmärrän että suuren yleisön suosion saa vain sen mielihaluja  myötäilemällä.  Vastuuta soisi heidän osaltaan  kansanterveydestä kantavan. Huonoon suuntaan ollaan menossa, paremmin oli ennen, muistelkaa Jaakko Kolmosta ja Keijo Vanamoa, millään rahalla ei olisi heitä saanut julkisella paikalla saati TVssä hampurilaisen tekoon ja jos olisi saanut olisi sämpylä ollut 100 prosenttista ruista ja pihvi silkkaa lihaa eikä epämääräistä, mistä lie tehtyä jauhelihaa.

Hampurilaiset ovat roskaruokaa, lihottavia ja niukasti ihmiskeholle tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja sisältäviä. Liha on oikeasti ainoa kunnon komponentti niissä mutta sekin päivinämme kyseenalaistettu ihmisravintona.

Jos sieltä välistä pilkistää salaatinlehti  niin on se rekvisiitta, tarkoitettu hämäämään ihmistä, omaatuntoa rauhoittamaan.

Ärsyttävin näky on silmissäni nämä autoilijoiden hampurilaispaikat, ei edes persusta istuimelta jakseta nostaa kun sivuikkunasta kauppa käydään, oitis sitten auton penkillä rasvaisesti röyhtäillen syödään silmät onnesta autuaasti muljahdellen.

Pizzat tekisi myös mieleni parjata mutta olkoon tällä kertaa kun itsekin joskus syyllistyn sellaisia tekemään, ihan pizzakivenkn Lidlistä kympillä ostin. Keventävänä tekijänä pizzan teossa on myös kohdallani että vaimoni niistä pitää.

Hiihtäjät kikkailevat?

IL otsikoi ja kirjoittaa mm: Kovatuloiset Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen kikkailivat ison summan veronmaksajien rahoista – ministeriö avuton Urheilija-apurahan tulorajat on varsin helppo kiertää. Näin jo valmiiksi kovatuloinen urheilija voi saada puhtaana käteen 20 000 euroa rahaa, joka on tarkoitettu pienempituloisille”

Tuntuu että nyt on joku toiminut  kyseenalaisesti, nuo hiihtäjät ja/tai rahanjakajat. Tietysti raha kaikille kelpaa, eikös sitä sanota että nimenomaan hyvätuloiset olisivat ahnaimpia sitä saamaan lisää eikä kai urheilijat poikkeus ole, ihmisiähän kuitenkin hekin vain ovat, ja pieniähän nämä summat ovat verrattuna vaikkapa huipulla oleviin palloilijoihin.

Mutta paha maku tulee siitä että jos Pärmäkosken ja Niskasen saamat 40.000 ovat todella pois joltakin kenelle rahat olisivat olleet ihan oikeasti tarpeen.

www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/d672aaff-d22a-4b25-aea3-5e4779d55469

 

 

Vaikeita aikoja

He joille presidentti Niinistö ja NATO ovat punainen vaate ja nälvimisen kohde elävät nyt vaikeita aikoja. Pitää ihan tosissaan laittaa aivonystyrät koville että pystyy nakertamaan pohjaa siltä mitä näinä aikoina tapahtuu, harvassa saattavat olla heillä selkääntaputtajat ja ymmärtäjät. Ja sitten tämä pirullinen hellekin vielä kiusana ja bensan hintakinn.

Mahtaakohan Putin nyt sitten ihan tosissaan miettiä miten tämän kamalan NATO vastoinkäymisen Suomelle ja Ruotsille kostaa.

Olisihan tämän tietysti voinut jättää kirjoittamattakin mutta kun nyt koen vähän ikään kuin vahingoniloa, niin ottavat nämä Venäjä fanit ja NATO vihamieliset hermoilla.

 

Venäjän äidit, maatuskat ja kansanluonne

Ukrainan hyökkäyksen alkupäivinä sai mediasta lukea että Venäjällä syntyy kovastikin sodanvastaista liikehdintää kun venäläisten äitien poikia alkaa palata sodasta sinkkiarkuissa. Eipä ole sellaisesta sattunut silmiini tietoa.

On myös arvioitu että venäjän kansa, aivan tavallisia inhimillisiä rauhaa rakastavia ovat, huono herraonni vain ongelmanaan. Voiko näin olla, ovatko niin tyystin valheellisen mediansa eksyttämiä. Eikö sinne tihku ja leviä todellista tietoa? Voisiko venäläinen kansanluonne kuitenkin poiketa keskimääräisestä eurooppalaisesta omituiseen suuntaan.

 

Pyhätyökorvaukset

Vihreät eipäsjuupas päättivät että pyhätyökorvauksiin ei pidä kajota. Kai vaalien lähestyessä ajattelivat että näin on suosion kannalta paras.

Tässä minä nyt lähinnä ihmettelen asian tiimoilta käydyn vuolaan keskustelun mustavalkoisuutta. Toiset eivät lainkaan halua ymmärtää että korvausten purkamisella saavutettaisiin työllisyyttä ja olemisen turvaa ravintoloitsijoille.

Itse toivoisin että kaikki ihmiset voisivat pyhäpäivät kerätä voimia, harrastaa, omistautua perheelleen.

En siis tässä ota kantaa vaan suorastaan paheksun että plussia ja miinuksia ei haluta laittaa vaakakuppeihin ja siltä pohjalta keskustella ja  harkita asiaa.

ps

Vihreille plussat mietojen viinien maitokauppaan asenteestaan

 

 

Kasvihuone

Mikään viherpeukalo en ole ja ihmettelenkin mistä sain ällin ostaa kasvihuone. Kuvittelin että suit sait pystytän sen yhtenä iltapuhteena. Suomukset karisivat silmiltäni jo kun vilkaisin kokoamisohjetta. 30 sivua täynnänsä kuvia ja ohjeita. Oli maininta että aikaa on varattava vähintään 300 minuuttia. Pari päivää ährättyäni oli pakko todeta että hermoni eivät kestä, vasta päädyt olivat valmiina, tai luulin että valmiina. Pyysin hätiin tyttäreni jolla on lehmän hermot ja kyky tulkita ohjeita ja pienet näppärät sormet. No ensimmäiseksi liki purki sen mitä olin kasaan saanut, puuttui näet osasia ja niitä oli väärissä paikoissa. Yhdessä teimme 12 tunnin päivän ja saimme huoneen kokoon, vain ovi ja kattoluukku jäi minulle koottavaksi seuraavan päivänä.

Aika heppoisia ovat materiaalit, pelkään miten käy kun tulee navakampi tuuli. Ajattelinkin ostaa vahvaa pakkausteippiä ja vetää sitä pari kierrosta kasvihuoneen ympäri.

Tänään sitten istutin sinne 6 tomaattia, kurkun ja paprikan. Ehkä olin hätäinen, saattaa halla ne panna. Myöhemmin salaatteja ja ehkä toisen kurkun ja jotain yrttejä.

Mielenkiintoiseksi koen, sisältöä ja jännitystä eläkeläisen yksioikoiseen arkeen.