Viime jouluna saatiin 6 kiloinen tuoresuolattu kinkku joka syötiin veljen kanssa joulupyhinä puoliksi ja hyvin riitti.
Mutta jos tänä jouluna joudun itse ostamaan, niin se on luultavasti harmaasuolattu pakastekinkku, kun on paljon halvempi.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Noinhan ne asiat joskus on viime joululta voin sanoa ettei se pakastekinkku sen huonompi ole sen pitää olla kokonaan sule ennen uuniin menoa silloin se tulee syötäväksi terv tepivaari
Tänä jouluna haen palvaamosta savukinkun terv tepivaari
Kissa mikroon!!!
T. Arja Palonen
Itse nuukuudessani kun arvelin hintojen olevan kuluttajaystävällisiä ennen sesonkia ostin 3,5 kilon harmaasuolatun luuttoman pakastekinkun, veloittivat viisi ja puoli euroa kilolta mitä pidin kohtuullisen, tomaatti ja kurkku olivat samoissa kilohinnoissa.
Lapsuudesta muistan kuinka kinkku oli numero yksi joulupöydässä, reilut kymmenen kiloa ja tuuman silava pinnassa. Liha oli silloin harvinaista herkkua, lauantaisin päivällisellä sitä edusti kolme lihapullaa kunkin lapsen lautasella. Mutta Jouluna sai kinkkua syödä niin paljon kuin napa veti, äiti vahti että vähän epäsuosittua laskiäkin piti ainakin vähän ottaa.
Kinkku oli vähän ylikypsäksi paistettu ja niin paistan minäkin. On takassa sellainen uuni osa omalla luukulla, siellä pikku lämmöllä saa kinkku mureutua.
Huh huh – ihan tuli makeaa vettä suuhuni kun muistelin lapsuuden kinkun autuaallisen hyvää makua ja kyllä se maistuu nyt vielä vanhemmilla päivilläkin.
Eipä kinkuista pulaa tai valinnan varan puutetta näytä olevan kun kaupassa käy.
Itse pärjään ilman, mutta löytäköön kukin haluamansa.
Meillä keittiön puuhellan uunissa paistettiin 2 kpl n. 10 kg kinkkua, Jouluksi ja toinen vielä jälkeiseksi. Ne olivat lähitalojen possuista paksulla valkoisella silavalla. Kaikki liha kaluttiin ja luista herenekeitto.
Niiden maku on hyvän maun muistissa edelleen.
Niiden maku syntyi nyt kielletyistä keittöiden ruokatähetistä, laskista. Ja siitä, että possut saivat kirmailla ja möyriä isoissa ulkokarsinoissaan.