8 vastausta artikkeliin “Varmaan unelmatyöpaikka nekrofiilille”

  1. Tulipa mieleen tämä kaveri, jonka ankara äiti oli demonisoinut naiset ja kieltänyt lastaan olemasta tyttöjen kanssa tekemisissä, eli tukahduttanut poikansa luontaisen uteliaisuuden toisia ihmisiä kohtaan, mistä ehkäpä seurasi hirveyksiä ja merkillisyyksiä, kun kaveri sitten salaa toteutti kiellettyä uteliaisuuttaan:

    ”Edward Theodore ”Ed” Gein (27. elokuuta 1906 Vernon County, Wisconsin – 26. heinäkuuta 1984) oli eräs Yhdysvaltain historian tunnetuimpia ja erikoisimpia murhaajia. Wisconsinilaisessa Plainfieldin pikkukylässä elänyt Gein ryösti hautoja ja surmasi ainakin kaksi naista. Uhrien ruumiista hän valmisti itselleen vaatteita, astioita, huone- ja tarvekaluja.

    Edward Gein luki väkivaltaisia kauhusarjakuvia, ja lisäksi hänen kotoaan löydettiin kuvamateriaalia toisen maailmansodan keskitysleireistä. Kauhusarjakuvien väkivaltakuvaston lisäksi uutiset transsukupuolisuudesta toimivat kiihottimina Edwardin alkaessa harrastaa haudanryöstelyä.

    Edwardin vääristynyt suhtautuminen naisiin näkyi muun muassa kasvonaamioista, jotka hän oli valmistanut oikeiden ihmisten kasvonahasta, ja housuista, jotka hän oli tehnyt naisten säärien ihosta ollakseen kirjaimellisesti ”naisen nahoissa”. Edwardin hurjin luomus oli ihmisnahasta tehty kokovartalopuku, joka yllään hän toisinaan kulki tiluksillaan.”

    (Wikipedia)

  2. Tulee mieleen että tämän Edward Geinin tarina ja mitä siitä oli kirjoitettu on ollut vahvasti vaikuttamassa Alfred Hitchcockin Psyko elokuvaan. Makaaberi tarina on verrattoman paljon karmeampi kuin Psyko-elokuva. Hitchcock varmasti joutui itsesensuroimaan elokuvaansa siihen äärimmäiseen rajaan, mikä oli mahdollinen sen ajan USA:ssa ja Hollywoodin moraalikäsityksessä, joka oli yllättävänkin ahdas, jotta elokuva olisi ylipäätään voitu tehdä ja julkaista. Runsaasti laimennettunakin Psyko vaikutti tabuja rikkovasti pommin tavoin elokuvamaailmaan ja yleisöön.

  3. Karmiva tarina. Oiskohan tuosta myös vaikutteita uhrilampaat-elokuvaan.

  4. Pitää olla pahasti sairas sellainen, joka kajoaa ruumiisiin avauksessa kerrotulla tavalla.

    7.12020.
    Valitettavasti pipipäitä löytyy ja on aina löytynyt.
    Tässä yksi.
    Amelia Dyer, (1837-1896) koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kätilö, teki viktoriaanisessa Englannissa hyvin tuottoisaa bisnestä kasvattivanhempana adoptoimalla maksua vastaan lapsia, joista vanhemmat eivät kyenneet huolehtimaan. Hän lupasi lapsille turvallisen ja rakastavan kodin; totuus oli jotain aivan muuta.

    Aluksi Dyer jätti lapset hoitamatta ja antoi heidän kuolla nälkään, mutta myöhemmin hän muun muassa kuristi uhrinsa teipillä. Dyer tuomittiin kertaalleen (mutta vain heitteillejätöstä), kun eräs lääkäri alkoi ihmettelemään hänen huostassaan menehtyvien lasten määrää. Mutta kuuden kuukauden pakkotyö sai Dyerin vain suunnittelemaan tekonsa paremmin; hän muutti tiheästi paikasta toiseen, käytti useita peitenimiä ja alkoi hankkiutumaan itse eroon uhriensa ruumiista heittämällä ne jokeen.

    Dyerin jäljille päästiin, kun Thames-joesta löytyi paketti, josta paljastui lapsen ruumis. Pakkausmateriaaleissa oli nähtävissä Dyerin silloin käyttämä valenimi, Rouva Thomas, ja entinen osoite. Lopulta uhreja löytyi joesta useita, mutta rikosten laajuus on jäänyt arvailujen varaan. Koska Amelia Dyer ehti toimia kasvattivanhempana 30 vuotta, on uhreja tämän aikajanan ja silminnäkijätodistusten perusteella arvioitu olevan 200-400.

    Hänet tuomittiin hirtettäväksi, josta raportoitiin sen ajan lehdissä lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Kun otettiin huomioon hänen painonsa ja ruumiinrakenteensa, tiedossa oli lyhyt pudotus. Se oli todistettavasti tarpeeksi.”.
    Lähde: Listafriikki.com
    —————————————————————-
    Yhdessä radiohaastattelussa kysyttiin patologilta tottuuko sellaiseen työhön koskaan. Patologi meinasi, että kyllä siihen tottuu. Mutta lasten ruumiiden avaamiseen ei totu koskaan. Aina se tuntuu pahalta ja päässä pyöriii ajatus – miksi?

  5. Helsingin heppu puhuu Hicthcockin elokuvasta Psyko. Se on todella hyytävä filmi. Jostain syystä Hitchcok halusi tehdä sen mustavalkoisena.

    Myös elokuva ”Vihreä maili” vaikka onkin elokuva, jossa operoidaan myös yliluonnollisilla kyvyillä, on ajatuksia herättävä filmi.

    ”Paul Edgecomb työskentelee vanginvartijana kuolemaantuomittujen vankien osastolla. Eräänä päivänä selliin tuodaan teloitusta odottava järkälemäinen John Coffey, jolla on yliluonnollisia parantajan ja näkijän kykyjä.
    Julkaisupäivä: 11. helmikuuta 2000 (Suomi)
    Ohjaaja: Frank Darabont
    Idea: Stephen King.”

    Elokuva on muistutus siitä, että toisinaan (ja onko aina niin toisinaankaan) pahimmat rikolliset ovat kaltereiden väärällä puolen.

    1. Psyko on klassikko, mutta myös vihreän mailin olen katsonut pariinkin kertaa.

  6. Varkaudessa oli aikoinaan eräs joka harrasti samaa, joskus 70-luvun puolella, oli ruumishuoneella töissä,,, käveli vapaalla jalalla jäätyään kiinni. Sitä kutsuttiin: ”ruumiin nuxxijaksi”,,,semmoista se. Sairasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *