Rakasta, kärsi ja unhoita, se on määräys kohtalon…..,

Minulla kun ei ole vielä kovinkaan pitkä aika siitä kun olen puusta pudonnut, niin en kuolemaksenikaan saa päähäni mahtumaan, että mikä saa ihmiset tekemään itsestään idiootin, kun olen aina ollut uskossa, että naurunalaiseksi joutuminen on suomalaisille peloista suurin.

Esimerkiksi sellaisessa joukkiossa, joka kokoontuu huutamaan kaduille että, natsit pois suomesta ja natsit pois kaduiltamme, niin luonnehtisin ilmiötä joukkopsykoosiksi, jolloin pääkopassa kusi virtaa ja paska tekee patojaan.  En sitten tiedä että olenko nukkunut onneni ohi, kun olen ollut siinä uskossa, että natsien häätämisestä suomesta on kulunut jo pian 80 vuotta.  Tapansa kullakin sanoi entinen mies kun latvasta tukin teki.

Samaan idiotismin pyhään yhteyteen lasken kuuluvaksi nekin, jotka itsenäisyyspäivänämme poltti julkisesti naapurimaamme venäjän lipun ja jos tällaiset henkilöt luen sellaisiksi joilta hohtimet on hukkunut työkalupakista, niin he voivat olla myöskin vaarallisia tolkun ihmisten turvallisuudelle.  Mutta kaippa ne nyt nukkuvat yönsä hyvin sankarinviitta peittonaan.

Ja en kyllä pidä rohkeutena enkä sankarillisena sitäkään toimintaa, kun idiootit ovat hävittämässä vihassaan historiaamme pois silmistä pois mielestä venäjän/N-liiton osalta.

Itselleni ei olisi ongelma, vaikka Mannerheimin patsaan vieressä jököttäisi pystyssä myös Lenin ja Hitler riti rinnan, siinä olisi historiaamme viimeisen sadan vuoden osalta ja ihmisten tehtävä onkin arvioida taidetta hyvän ja pahan näkökulmasta.

Se on ymmärrettävää että Ukrainaa autetaan nyt kaikin tavoin, mutta olisikohan auttaminen näin laajaa ilman patoutunutta vihaa toista osapuolta kohtaan.

Onhan se viha rakkaussuhde ollut meillä venäjään vuosisatoja ja ymmärrän vihan saaneen vallan suomalaisissa, mutta kaippa minutkin luetaan sitten tähän idioottien joukkoon kuuluvaksi, kun rakkaus kulkee edelleen matkassani kaikesta pahuudesta huolimatta.

Ja vaikka nyt kuinka aitaa nousee ja naapuri kielletään kolmesti, niin olen ollut ja olen edelleenkin sitä mieltä, että venäjä on meille tärkein kumppani niin hyvässä kuin pahassakin ja toivoa tietenkin sopii, että emme olisi tekemässä joukkoitsemurhaa muiden puolesta.

 

Yksi vastaus artikkeliin “Rakasta, kärsi ja unhoita, se on määräys kohtalon…..,”

  1. En tiedä voiko venäjää kohtaan sanoa olevan viha-rakkaussuhdetta vuosisatojen varrelta. Olisiko enemmänkin kuuman ja kylmän vihan aikoja ollut.

Kommentoi