Päivän lööpit, ketä kiinnostaa vs. oma kokemus, juttu ”ei ketään kiinnosta”, vai ?

Tällä PB:ssä voi selata päivän ip-lööpit linkkeineen maustettuna parilla omalla sanalla ja oman ”poliitbyroon” kanta-asiakkuus edulla.

Omakohtaiset jutut, kokemukset elämästä, autoista, luonnosta, oikeasta – väärästä taas vähiin päin- ne ovat omakehua-ketä kiinnostaa ? Politiikka jääkööt, sehän vasta ketään ”ei kiinnosta”, on sadisti, narsisti, psykopaatti tai muuten pim-pom yläpäästä, jos mollauksia lasketaan.

Ihan innostuksella sentään kannattaa seurata, kun tänne körmyjen tunkkaiseen äijäbaariin on pöllähtänyt raikasta naisparfyymia, milloin Ranskasta, Saksasta tai kaukaa Impivaarasta laajempaan maailmaan.

Tuli mieleen tästä palstasta, kun  taannoin paluumatkalla Itä-Suomesta ”eksyimme” väärään Hartolan kylään, ei ”Itä-Hämeen kuningaskuntaan”. Menimme kysymään opastusta sovittuun paikkaan kylän kaljabaarista. Voi sitä yrmyjen katseiden määrää  jossa mitattiin rouvan hameen pituus, minun lippalakkini asento ja Saabin malli. ”No, soon tuos parin kilometrin päässä siitä Möttösen tienhaarasta Tuuperoiseen päin ja siitä….”Jaa- ha kiitos paljon !

Mutta olisi raikasta, jos niitä ihan ihe kokemuksia kehuineen ja kokemuksineen tulisi lisää, olisi se parasta antia ”Hartolan kyläbaariin”, ja jos vielä joku muukin tänne ”baariin” eksyisi ja ottaisi edes yhdet, mielellään useamman.

 

21 vastausta artikkeliin “Päivän lööpit, ketä kiinnostaa vs. oma kokemus, juttu ”ei ketään kiinnosta”, vai ?”

  1. Laiskuuttani kai useimmin ohitan jutut joihin osallistuminen edellyttää heti kättelyssä linkin lukemista. En itseäni kehu mutta näin se menee.

    1. Niin minäkin joitakin poikkeuksua lukuunottamatta, jotka ovat pääasiassa HS, Yle hyviä juttuja tms.
      Mutta, kun kommentitkin perustvat vain valtavaan linkiviidakkoon se ärsyttää.
      Omat ajatukset ovat mielenkiintoisimpia.

  2. Joskus taisi olla vähän toivettakin ettei niitä pelkkiä lööppejä, mutta lööppiin nähden voi paremmin perustella kantaansa ja toisaalta ei sitä lööppiä tarvi avata jos sisältö on jo luettu tai asia ei kiinnosta…

  3. Toivon todella, ettei Albanus aloita taas häirintää kiusaksi saakka jakamalla tänne poistettaviksi linkkejä linkkien jälkeen.
    Omaa tekstiä ja ajatuksia.

  4. Mutta Heikki, nyt paljastuit valheesta, eihän sulla pitänyt Saabia olla, vaan se ”Ihana hiivatti”, sieltä halvemmasta päästä.

    1. Pentti, mulla on ollut pirun monta Saab 99:stä lähtien, viimeisin Saab 9-5 Business ja jotain kirjaimia lisää. Ja se tapahtuma ajoittui siihen aikaan.
      Mutta se jälkeen Jeepistä Amazoniin ja Citikoihin jne..
      Ei sun valheenpaljatuskoneesi oikein toimi ha-haa !

      1. Tämä ei suoranaisesti liity avauksen aiheeseen ollenkaan, mutta avaajan viimeiseen kommenttiin kyllä.

        Jotkut ovat sitä mieltä, että ymmärrän jotain autoista (syytä en tuohon en tiedä) ja ajoin joku on kysynyt, että mitäs suosittelisin jos hyvän kohtuu hinnalla pitäisi saada ja aikalailla ensimmäisenä tulee mieleen Saab 9-5 viimeiset mallit, erityisesti farkku näin koiraihmisenä.

        1. Se on erinomainen auto henkilömallinakin. Olen niitä katsellut automaattina edelleen. Ikä ei niitä paljoa paina, jos huollot ovat ok.
          Mutta näin pienajoissa kaupungissa turhan kuluttava. Ykköspeli maanteillä ja kehnossa kelissä.

          1. Heikki, kyllä ja erittäin toimintavarma peli. Kulutus on tosiaan isoa mutta vähillä kilometrillä sen merkitys on vähäisempää. Taitaa muutoin olla myös vanhempien autojen katsastus tilastoissa aika hyvässä maineessa.

            Jos oikein herkku yksilö tulee eteen niin ostan heti.

              1. Heikki, olen huoltanut aika monta turboa, joka itse asiassa on hyvin yksinkertainen härveli. Minulle se herkku yksilö on juuri sellainen joka on parempi kuin omistajansa ymmärtää ja hinta on sen mukainen.

    1. Paitsi V6 versioissa, joissa on hihnat.

      Jakopää ja sen huolto + lisät ovat nekin kyllä mainettaan paljon yksinkertaisempia asioita ja on niitä tullut joitain tehtyä

  5. Minulla on hyvä tapa aloittaa monimutkaisempia ja pidemmän työn vaativia blogauksia.

    Minulla on huono tapa olla saamatta niitä valmiiksi.

    1. Minua neuvottiin joskus, että ajattele ensin, mitä vastaanottaja voi ymmärtää nopeasti ydinasiastasi. Siihen liittyi aina ingressi, johdanto, asian ydinsanoma.
      Sitten eteen tuli oikein ”paha”, kun annettiin määräys lyhentää monisivuinen juttu yhdeksi A4:ksi niin, ettei ydin jää hämäräksi.
      Ja sitten vielä A5:ksi. Tekstikoolla ei saanut pelleillä.
      Lopulta päästiin ingressiin ja lisättiin vasta sitten se A4 tekstiksi.

      Tätä koulua käyvät Valittujen Palojen toimittajat.

      … kun vain muistaisi tuon.

Kommentoi