29.10.2022 oli Aamulehdessä ympäristöpolitiikan tutkijatohtori Nina Nygrenin mielipidekirjoitus koskien EU:n ennaltamisasetusta. Kirjoituksessaan hän kritisoi voimakkaasti Suomen metsien hoidon tilaa. Se hänelle suotakoon.
On kuitenkin yksi kohta hänen kirjoituksessaan, jota en oikein sulata.
Tutkijatohtori Nygren kirjoittaa: ” Metsää on hakattu niin paljon, että metsät ovat viime vuonna muuttuneet ensimmäistä kertaa nettonielusta nettöpäästölähteeksi.”
En tiedä onko kyse ”lipsahduksesta” vai tahallisesta väärinymmärryksestä, mutta tuo väite ei pidä paikkaansa. Metsät olivat vuonna 2021 edelleen nettohiilinieluja (6,7 milj.t CO2 ekv.), vaikkakin nielun suuruus pienenikin vuoteen 2020 verrattuna.
Koko LULUCF -sektori kylläkin oli viime vuonna ensimmäistä kertaa nettopäästölähde, mutta tällöin puhutaan paljon laajemmasta asiakokonaisuudesta kuin pelkät Suomen metsät. Tällöin mukaan lasketaan viljelysmaat, ruohikkoalueet jne sekä maankäytön muutoksista johtuva metsäkato ( tiet ja muut väylät, rakentaminen ym.)
Mielestäni olisi suotavaa, että tohtoritasoinen henkilö ei julkisesti lähtisi jakamaan väärää tietoa. Joku saattaa jopa uskoa hänen väitteitään, koska ”tohtoriusko” on Suomessa perinteisesti vahvaa.
Tutkijatohtori Nygren kirjoittaa: ” Metsää on hakattu niin paljon, että metsät ovat viime vuonna muuttuneet ensimmäistä kertaa nettonielusta nettöpäästölähteeksi.”
*
Nii,i
Ihmisten olisi myös aika lopettaa kuvitelmat metsien toimimisesta hiilen loppusijoituspaikkana – puut eivät ole ikuisia
*
Keskustelin aiheesta parivuotta sitten erän metsäalan tukijan kanssa – hän oli kansani samaa mieltä.
.
Olipa puutuote pitkä tai lyhytkestoinen, niin niiden sisältämä hiili palaa takaisin ilmakehään tavalla tai toisella – poltettaessa tai lahotessa.
Puun elinaikanaan keräämä hiili palaa aina takaisin ilmakehään. Näin tapahtuu myös aarniometsissä. Kun puu tulee riittävään vanhaksi, se kuolee. Maatuessaan puuhun sitoutunut hiili palaa takaisin ilmakehää.
*
Metsien puusto ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, sen enempää kuin mikään muukaan kasvi.
.
Kommentoin tätä jo omassa blogissani aikaisemmin. Tämä tutkijarohtori on oikeassa. Raju metsien hakkuu on tehnyt niistä päästöhteen nielun sijasta.
https://www.luke.fi/fi/blogit/kadonnutta-hiilinielua-etsimassa
Mielestäni tämä tutkijatohtori on väärässä. Oneksi on niitäkin tutkijoita, jotka ovat oikeassa.
*
Metsien puusto ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, sen enempää kuin mikään muukaan kasvi.
Lahopuu ja suot ovat oikeasti ne pahimmat hiilinielun kannalta.
Paras teho saadaan kasvavasta puusta.
Pienen metsän omistajana näen omin silmin.
Päinvastoin, lahopuut pitävät metsän elinvoimaisena kasveineen, hyönteisineen, josta linnut ym.. saavat tuhohyönteiset suihinsa pois puista.
Suo turpeineen on hiilinielu koskemattomana, mutta poltettaessa se tuottaa co2
Lahoava puu tuottaa hiilidioksidia ilmakehään. (lahoava puu – entinen ’hiilinielu’)
Lahoavalla on kierrossa eri merkitys kuin hiilinielu. Ne edistävät puun kasvua ja pitävät metsän elinvoimaisena.
Mitenkähän lahoava CO2:ta päästvä puu edistää puun kasvua?
Täysin järjetön väite.
Enhön minä sitä hiilinieluksi ole väittänytkään, vaan lannokkeeksi puille, jotka kasvaessaan sitovat hiiltä.
”Lahoava puu tuottaa hiilidioksidia ilmakehään. (lahoava puu – entinen metsä ’hiilinielu’)?
Heikki, tarvitaanko lisää rautalankaa?
https://www.pirkanblogit.fi/2022/albanus/valtava-pala-suomea-pitaa-pian-palauttaa-luonnon%c2%actilaan/
Valtava pala Suomea pitää pian palauttaa luonnontilaan
*******************************************************************
https://www.pirkanblogit.fi/2022/albanus/markku-ollikainen-suomea-uhkaa-7-8-miljardin-euron-lasku/
.
Markku Ollikainen – Suomea uhkaa 7-8 miljardin euron lasku
.
Ainoa hiilinielu on meri -hyvin hidas sellainen. Miljardien vuosien ajan meret ovat nielleet hiiltä planktonien avulla. Osa meren pohjaan joutuneista hiilivarannoista jäi mannerlaattojen liikkeiden vuoksi kuivan maan alle. Nyt parin viimevuosisadan aikana ihminen on kaivanut ja pumpannut maasta näitä hiilivarantoja Nämä hiilivarannot ovat päätyneet pysyvään kiertoon kasvikunnan ja ilmakehän välille.
.
Jos ihminen pystyisi ja haluaisi luoda jonkin pysyvän keinon alentaa ilmakehään suoltamaan hiileen määrää, olisi kehitettävä keino, jolla hiili palautettaisiin takaisin maaperään.
https://oikeamedia.com/o1-187500
Greenpeacen perustajajäsen: Ilmastonmuutos perustuu valheellisiin narratiiveihin.
Ilmastohätätila on täyttä valhetta.
Patric Moorea pidetään merkittävänä tutkijana, ekologina ja pitkäaikaisena johtajana kansainvälisellä ympäristöalalla. Moorea pidetään laajalti yhtenä maailman pätevimmistä ympäristoasiantuntijoista.
Moore painottaa, että hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, ei ole ”tiedeorganisaatio”.
IPCC palkkaa tutkijoita välittämään ”tietoa”, joka tukee ”ilmastohätätilan” narratiivia.
Moore sanoo, että hiilineutraalius on poliittinen käsite, ei tieteellinen.
”On yksinkertaisesti väärin kutsua hiilidioksidia ”hiileksi”. Hiili on alkuaine, josta timantit, graffiti ja hiilimusta (noki) koostuvat. Ja hiilidioksidi on (C02) molekyyli, joka sisältää hiiltä ja happea, ja on näkymätön kaasu, joka on ensisijainen ravinto koko elämälle.
Korjaus. Piti olla grafiitti eikä graffiti.
” Raju metsien hakkuu on tehnyt niistä päästöhteen nielun sijasta.”
Tuolla väitteellä kommentoija jatkaa väärän tiedon jakamista. Jos olisi tutustunut itse laittamaansa Luken linkkiin, niin kirjoittaja olisi itsekin huomannut, että väite ei pidä paikkaansa.
Toistan itseäni. Kyse on koko maankäyttösektorista, ei vain pelkästään metsistä.
Luken linkistä: ”Maankäyttösektori oli vuonna 2021 hiilen lähde. …Maankäyttösektorin päästöt ja nielut koostuvat metsä-, viljelys- ja ruohikkomaasta, kosteikoista, rakennetusta maasta ja muusta maasta.”
Säästetään metsiä turhalta rakentamiselta, kiinnitetään enemmän huomiota maanviljelyn päästöihin, muistetaan se, että rakennettu ympäristö on päästölähde jne., niin ei tarvitse osoittaa syyttävällä sormella pelkästään metsänomistajia tai metsäteollisuutta.
Kun on ideologinen sokeus, ei huomaa ristiriitaa selityksissään.
Luken raportti on vedenpitävä, joka perustuu luotettaviin mittauksiin.
Metsien hakkuut yhdistettynä kasvun romahdukseen on ylityänyt kriittisen rajan, jolla on oleellinen merkitys koko hiilen sidonnan, hiilinielun muuttumisen CO2:n tuottajaksi.
Voiko tätä jotenkin enää saivartelemallakaan muuttaa toisin päin.
Et sitten ymmärrä lukemaasi. Luken raportti on kyllä sinänsä varmaan pätevä, mutta ei siinä väitetä, että metsät olisivat päästölähde.
Metsät ovat vain osa maankäyttösektoria, kuten Luken raportissakin todetaan. Metsien hiilinielu oli vuonna 2021 6,7 milj.t CO2 ekv eli ne olivat edelleen hiiltä sitova elementti eikä suinkaan päästölähde, kuten sinä ja tutkijatohtori väitätte.
Jos nyt luet oikein. Ennen kasvun pysätymistä se sitoi hiiltä niin, että hiilitase oli plussan puolella, nieluna. Nyt ei enää, vaan se on nyt miinusta.
Totta kai metsä sitoo hiiltä, mutta sen kasvun pysähtyminen ei sido sitä niin paljon, että se riittäisi sen metsäympäristönsä hiilinieluksi eli on mennyt miinukselle.
Ihan yllättäen kaikenlaisille ”tutkijoille” ja muille viheruskovaisille tulee näköjään se tosiasia, että metsä ei ole ikuisesti hiilinielu, vaan se sitoo hiiltä vain kasvunsa ajan ja se hiili vapautuu puun kuollessa tai palaessa.
Tosiasiassa metsä on keskimäärin nollasummapeliä oleva hiilivarasto.
Metsä sitomiskyky toki kasvaa, jos metsän annetaan lisääntyä, mutta silläkin on rajansa.
Mitään ikuista sitomiskykyä metsällä ei kaikenlaisesta huuhaahokemisesta huolimatta todellakaan ole.
Noinhan se on. Kysymys on juuri nyt siitä, että liian suuri avohakkuualueiden määrän kasvava metsä alkaa sitomaan hiiltä vasta vuosikymmenien jälkeen ja sitoo sitä sitten koko kasvuaikansa.
Mikäli kasvatus on jatkuvaa ja täysi-ikäinen ”hiilivarasto” korjataan pois, se pysyy myös hiilinieluna jatkuvasti.
No niin nyt sinäkin pääsit jyvälle asiasta. Koko ajan olen puhunut siitä, että pitää erottaa toisistaan metsien tilanne ja sitten koko maankäyttösektorin tilanne.
Esim. maatalouden osalta päästöjä ei juurikaan ole saatu pienennettyä pikemminkin päinvastoin ja nämäkin päästöt pitäisi metsien kuitata.
Toinen merkittävä asia on metsämaan poistuminen metsäkäytöstä. Metsiä halkovat tie- ja ratalinjat, asutuksen alle jäävät metsät ym. Suunnitellaan puskiaistennoikaisuja, ratapihojen siirtämistä keskelle metsää, uusia asuinalueita metsän keskelle jne.
Edellä mainitut esimerkit ovat Tampereelta, mutta kun näin tehdään ympäri Suomen, niin tuhansia hehtaaria metsiä tuhoutuu lopullisesti. Kaiken tämän siunaa ELY – keskukset, joiden nimessä tuo y tarkoittaa ympäristöä ja siitä huolehtimista.
Kaadetun puun tilalle kasvaa metsässä uusi puu, mutta asfaltin läpi ne eivät kasva.
Minä olen viitannut koko ajan tähän LUKEn tutkimukseen, josta alla ote ja, eiköhän tuo tohtorikin tarkoita samaa:
”Metsien hiilinielun suurin yksittäinen osa on puuston biomassa. Vuonna 2021 puuston poistuma (hakkuut, luonnonpoistuma ja hukkapuu) oli poikkeuksellisen suuri ja samanaikaisesti metsien kasvu väheni aikaisempaan kasvuun verrattuna. Tämä yhdistelmä oli kohtalokas, koska metsien nielu pieneni merkittävästi, ja yhdessä turvepeltojen maaperäpäästöjen kanssa se käänsi maankäyttösektorin hiilinielun lähteeksi.”
Blogin avauksesta:
”Kirjoituksessaan hän [Nina Nygren] kritisoi voimakkaasti Suomen metsien hoidon tilaa. Se hänelle suotakoon.”
*
Nina : ”Metsien hiilinielun suurin yksittäinen osa on puuston biomassa. ”
Hiilinielu Nina menköön metsään.
Kaikessa biomassassa oleva hiili palaa enemmin tai myöhemmin takaisin ilmakehään – niin kuin on tapahtunut miljoonien vuosien ajan.
Ihmiskunta yrittää kuvitella, että kaikki fossiilisten aineiden (öljy, maakaasu, kivihiili) sisältämät miljoonat tonnin hiiltä, joka kaivetaan ylös maan syvyyksistä, voitaisiin jemmata pysyvästi puumassaan.
Ja mitenkähän se metsämassa riippuu turvepelloista?
Koita olla sekoittamatta kahta täysin eri asiaa toisiinsa, vaikka luken tollot niin tekevätkin.
Metsämassa on asia sinänsä ja turevepellot täysin toinen.
Lisäksi turvetta kasvaa merkittävästi enemmän kuin sitä käytetään.
Rauhoittamalla kaikki luodaan vain etelän vetelille reservaatti suomalaisten kustannuksella.
Jotenkin sokea on tuo usko avohakkuiden muka haitasta ilman mitään tieteellistä perustetta.
Jos metsästä kaadetaan 1000 puuta, tarkoittaa se, että 1000 puun hiilen sidonta loppuu.
Matemaattisesti on aivan sama, kaadetaanko ne 1000 puuta yksitellen sieltä täältä vai yhtenäisenä aukkona.
Tulos on tasan sama kummallakin tavalla.
Lisäksi kaatamalla puu sieltä täältä lisää kaatokoneen ja keruukoneen ajomatkaa ja lisää siis polttoaineen kulutusta ja saastuttamista.
En ala väittelemään, siitä ei loppua tule. Lue LUKE- raportti siinä on faktaa ja tiedettä riittämiin, ei enempää.
Et ala!!!!!!!!!!
Et pysty tuota kumoamaan ja vetoaminen linkkeihin on mielestäsi roskaa.
Niin hauskaa kuin onkin kaikenlaisten hetkellistn kikkailujen lukeminen, ne eivät ratkaise mitään sen enempää kuin itse HK.
En minä mitään kumoa, eikä tarvitse. LUKEn raportti sen tekee. Lue edes tuo ote klo 16.35, jonka liitin.
Nii,i
Ihmisten olisi myös aika lopettaa kuvitelmat metsien toimimisesta hiilen loppusijoituspaikkana – puut eivät ole ikuisia
*
Keskustelin aiheesta parivuotta sitten erän metsäalan tukijan kanssa – hän oli kansani samaa mieltä.
.
Olipa puutuote pitkä tai lyhytkestoinen, niin niiden sisältämä hiili palaa takaisin ilmakehään tavalla tai toisella – poltettaessa tai lahotessa.
Puun elinaikanaan keräämä hiili palaa aina takaisin ilmakehään. Näin tapahtuu myös aarniometsissä. Kun puu tulee riittävään vanhaksi, se kuolee. Maatuessaan puuhun sitoutunut hiili palaa takaisin ilmakehää.
*
Metsien puusto ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, sen enempää kuin mikään muukaan kasvi.
Nii’i
”ilman öljyä, kysyntä kasvaa vielä vuosia”
Sitten jotkut yrittävät uskotella, että kaikki öljyn palaessaan ilmakehään tuoma hiili (happeen yhdistyneenä) voitaisiin jemmata pysyvästi puumassaan.
[ Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO₂, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.]
*************************************************************
https://www.hs.fi/talous/art-2000009171207.html
Opec: Maailma ei pärjää ilman öljyä, kysyntä kasvaa vielä vuosia
Suurten öljynviejämaiden yhteistyöjärjestö Opec uskoo öljyn pitävän pintansa maailman energiamarkkinoilla vielä pitkään.
Mitkään vastakommentit eivät pysty kumoamaan LUKEn raportin tuloksia. Fakta, mikä fakta.
Tutkijatohtorilta on irroitettu vain yksi ote lehden jutusta.
… ja, jos tähän vielä lisätään yleinen eliöstön ja kasvillisuuden luontokato, niin kokonaisuutena tällä menolla todella metsässä ollaan.
Ja edelleen, tällä menolla näyttää ihmisen päätkin menevän sekasisin, kun ei enää ”nähdä metsää puilta”.
PS. Tämä ei kohdistu nyt keneenkään blogistiin, vaan on yleinen huomio.
Kun ihmisten määrä maapalolla saavuttaa 15 miljardia, niin luontokato on varmasti peruuntumatonta.
Kaikki viljelyskelpoinen maa-ala on otettu käyttöön. Alueet, jotka eivät sovellu viljelykseen on teollisuuden, liikenteen ja asumisen käytössä.
Mitä hittoa LUKE?
Nina Nygren [ja Heikki Karjalainen?] levittää kuvitelmaa, että ihmiskunnan vuosittain maasta nostamat miljoonat hiilitonnit voitaisiin kätkeä pysyvästi puumassaan.
Meidän toki kannattaa hoivata metsiämme, sillä ne ovat meidän taloutemme täkein peruspilari.
Metsien puut, eivätkä muutkaan kasvit, pysäytä maapalon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvamista.
Hiilidioksidipitoisuus lakkaa kasvamasta, kun ihmiskunta on luopunut fossiilisista polttoaineista – sen kun näkisi
*************************************************************
Blogin avauksesta:
”Kirjoituksessaan hän [Nina Nygren] kritisoi voimakkaasti Suomen metsien hoidon tilaa. Se hänelle suotakoon.”
*
Nina : ”Metsien hiilinielun suurin yksittäinen osa on puuston biomassa. ”
Hiilinielu Nina menköön metsään.
Kaikessa biomassassa oleva hiili palaa enemmin tai myöhemmin takaisin ilmakehään – niin kuin on tapahtunut miljoonien vuosien ajan.
Ihmiskunta yrittää kuvitella, että kaikki fossiilisten aineiden (öljy, maakaasu, kivihiili) sisältämät miljoonat tonnin hiiltä, joka kaivetaan ylös maan syvyyksistä, voitaisiin jemmata pysyvästi puumassaan.
Älä nyt naurata muita, naura vain omassa tuvassasi.
Kun Heikki Karjalaiselta loppuu asiapohja, niin sitten hän siirtyy rääkymään.