Frank Zappa

Tähän muusikkotaituriin tutustuin kesällä 1979 Santahaminassa armeijassa ollessani.

Eräs armeijakaverini antoi lainaksi Frank Zappa The Mothers of Invention One Size Fits All

kasetin. Älpyköitä kun ei oikein voinut soittaa armeijassa.

Se kolahti ja kovaa.

En ollut kuullut Zappasta sitä ennen koskaan. Olin 17 vuotias, kun kävin armeijan vapaaehtoisena.

Katselin pari päivää sitten Yle Areenasta 2 tunnin dokumentin Zappasta.

Se kirvoitti minut kirjoittamaan tämän jutun.

Zappa oli varsin radikaali USAn yhteiskunnan ja sen elämäntavan kova kriitikko. Hän rakasti vapautta ja demokratiaa, mutta sanoi, ettei sitä ole ainakaan USAssa.

Linnassakin Zappa istui mielipiteidensä takia. USAssa kun ollaan.

Zappa ei kumarrellut ketään, ei itään eikä länteen. Asetti kyseenalaiseksi johtajat, poliitikot…

Hänen intohimonsa oli musiikki. Sanoitukset olivat usein varsin vaikeita ymmärtää, vaikka yhteiskuntakriittisyys paistoi liki jokaisessa sanoituksessa.

Oliko Zappa vasemmistolainen? Ehkäpä.

Oli hän Tsekkoslovakian hajoamisen jälkeen siellä. Monesssa muussakin syyssä kuin soittamassa.

Sosialismia hän ei oikein ymmärtänyt eikä tainnut hyväksyäkään, vaikka ei kapitalismistakaan tykännyt pätkääkään.

Varmaan voisi sanoa, että Zappa oli lähinnä idealisti, joka haaveili vapaasta yhteskunnasta, jota ei voi olla olemassakaan.

Musiikki oli ja on radikaalia ja monisyistä, hänen bändin muusikot olivat lujilla, soittaen lähes mahdotonta.

Harjoiteltiin tuntitolkulla päivässä.

Moni tunnettu kitaristi nousi nimeksi juuri Zappan bändistä, kuten Steve Vai.

Minä itse en oikein pidä Steve Vain musisoinnista. Teknisesti taitava, mutta henki puuttuu.

Zappa itse ei ollut mikään suuri ja mieletön kitarasankari, mutta soitti tunteella, joka teki hänestä suuren kitaristin.

Olen ikäänkuin Zappan myöhäisherännäinen, johtuen nuoresta iästäni silloin.

Zappa oli jo tunnettu -60 luvulla, hyvä etten paskantanut vaippoihini vielä, kun Zappa oli jo suuri.

Häntä diggaili -40 luvulla syntyneet ikäpolvet ollen parikymppisiä 60 luvulla.

Zappa vaati muusikoiltaan mahdottomia, ja ne myös soitettiin, itkettiin ja soitettiin, tai bändistä ulos. Zappa ei suvainnut keskinkertaisuutta.

Zappa kuoli vain 52 vuotiaana eturauhassyöpään, 4. 12.1993.

Ehti kuitenkin muistaakseni viimeisen konsertin soittaa Tsekeissä, huonossa kunnossa, vaikka soittotaito oli kyllä tallella.

Mieletön muisti. Soitti pitkiäkin teoksia ilman nuotteja, ja vaati muiltakin muusikoiltaan samaa.

Tässä on kommunistiselle liikkeelle hieno muusikko. Otetaan oppia, ja katsokaa Zappan Yle Areenasta tuo dokumentti.

Paljon ajateltavaa jokaiselle, kommunistillekin.

Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö

6 vastausta artikkeliin “Frank Zappa”

  1. Minä palvelin vuonna 90. Tuvassa korvalappustereoilla lähinnä Led Zeppelinia , Lynyrd Skynyrdia ja Dire Sraitsia

  2. Led Zeppeliniä kuuntelin ja tutustuin jossain 1975.
    Dire Straitsia 80 luvun alusta lähtien.

  3. Mutta ei yhtä ilman toista.
    Tai kolmatta
    Rock bändejä on monia, joista tykkään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *