Tyttären tuunaama käsilaukku oli tänään Presidentin Linnanjuhlissa eräällä vieraalla… lupa saatu tämä info tänne laittaa…
Piti…vähän tinkiä että sai tiedon laittaa…musta oli väriltään…
No, nyt tytär täällä kotona on kyllä taas tavallisen rauhallinen, kuin ei olisi mitään tehnytkään, isä tässä eniten tuulettelee ja fiilistelee kun tuon käsilaukun näki tuolla TV:ssä.
Oli miten oli, niin hyvin oli.
Toinen opiskelun ohella askartelee moisia, tekee muutenkin isoa bisnestä koko ajan. Hieno homma.
Pieni toteamus, ja kiitos sitiä tälle sankarille:
Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, 97, tervehtii itsenäisyyspäivän viettoon valmistautuvia suomalaisia tutuilla sinivalkoisilla sanoilla: ”Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa!”
Hän muistuttaa suomalaisia varautumaan myös pahan päivän varalle. ”Älkää lähtekö lipettiin, jos paha päivä tulee. Me puolustimme tätä maata talvi- ja jatkosodassa, ja se kannatti.”
Lisäys, vielä voi olla tulossa jotain…
Onhan se hienoa kun pääsee tekemään käsityötaitojaan tunnetuksi. Mainiota kuulla.
Niinpä…itse on moista osaisi. Tytär osasi.
Itse en linnanjuhlia nykyään enää katso, mutta suomalaiseen käsityöhön ja nahkaisiin tuotteisiin liittyen pidän kiinnostavimpina kalannahkasta tehtyjä lompakkoja sekä teollisuuden ylijäämänahoista valmistettuja nahkaisia ”räsymattoja” ja laukkuja. Kiva tilanne tyttäresi kannalta yhtä kaikki 🙂👍🏼
Eräs tuttava oli tehnyt ikkunalaudan katosta roikkumaan, jollain kettingillä, köydellä, tms.
Me kaverin kakarana kanssa listimne kyyn. Nyljimme se ja teimme nahasta kravatin.
Otimme esimerkkiä mateen nylkemisestä. ”Linnaan” me olisimme varmaan kuuluneet.
Niin perinteitä vaalitaan, mutta päällimmäiseksi jäi vaikutekma pressamme joutuvan koville sillä itse en haluaisi kätellä sataa henkilöä yhden juhlan tiimoilla.
Yksi minun suunnittelema kirjahyllykkö kopioitiin ISKUN tuotantoon. Se oli oppilastyöni kun opiskelin Lahden muotoiluinstituutissa.
🙂 oi, laita jos inpsiroidut joskus jotakin piirtämääsi tänne, olisi kiva nähdä ja muutenkin elämää kirjainten maailmaan… 🙂
Timossa on taitavan puusepän vikaa, jota erityisesti Lahdessa arvostetaan. Vieläkö siellä satamassa on se opintöiden näyttelytila ?
Oikeastaan puusepäksi ei koskaan valmistuta koska puusta oppii kokoajan lisää, koska puu ei koskaan kuole. Mä en Heikki tiedä kun omista opinnoista on vierähtänyt kauan aikaa.