Raatteentien taistelun muistopäivä 7.1.

Neuvostoliiton 44. panssaridivisioona tuhottiin täysin viikon kestäneiden taisteluiden aikana. Ei ollut tänne ilomarassilla tulemista 1940…eikä ole nytkään.

”Raate on tunnettu paikka erityisesti talvisodan tapahtumista. Raatteentietä pitkin lähti kulkemaan tammikuussa vuonna 1940 Neuvostoliiton 44. panssaridivisioona, joka pysäytettiin kovien taistelujen jälkeen juuri ennen Suomussalmea. Raatteentien taistelu on yksi tunnetuimpia suomalaisten käymiä taisteluita toisessa maailmansodassa ja sitä muistellaan suurena torjuntavoittona vielä tänäkin päivänä.

Raatteentie taistelu on tärkeä osa Suomen talvisotaa, sillä se oli yksi suurimpia Suomen armeijan voittoon päättyneitä taisteluita sodan aikana. Neuvostoliiton pyrkimyksenä oli katkaista Suomi kahtia Oulun korkeudella, sillä heidän tarkoitus oli marssia Suomussalmelta Ouluun. Tämä olisi ollut Suomen kannalta erittäin vakava tilanne, sillä maayhteys Ruotsiin ja Norjaan olisi katkennut.”

Raate

(Kuva: Sotamuistomerkit, Raatteenportti)

Tämä nyt muistona mitä tapahtui 1-7.1.1940

 

15 vastausta artikkeliin “Raatteentien taistelun muistopäivä 7.1.”

  1. On tullut monasti vierailtua alueella, edelleen löytyy jälkiä tuona aikana käydystä taistelusta maastosta. Asiasta kukkaruukkuun, kaverilla on Kuhmossa mökki jonka alueelta löytyy edelleen mm ruosteisia venäläisiä kypäriä runsaasti.

    1. Kuhmossa on tosiaan paikkoja joissa näkyy vieläkin sodan jälkiä. Ollaan oltu useampana syksynä lintujahdissa siellä Saunajärven ympäristössä ja rajan pinnassa.

      1. On se ollut pakkasen aikaan 1940 ”jäätävä helvetti”. Kunnon elokuvan kun tästä tekisivät.

  2. Juhani, mitä olen lukenut 2. maailmansodasta ja ryssien menosta, tilastollisesti oli paljon turvallisempaa pysyä eturintamalla kuin joutua perääntymään. Sen verran tehokkaasti Stalin tapatti omiaan joiden suorituksesta ei pitänyt.

    Eli mahtoivatko ne karkuun päässeet sittenkään päästä muuta kuin ojasta allikkoon…

  3. Ei tämä maailma ole muuttunut miksikään. Meillä on edelleen ”se vanha vainolainen” naapurina ja meininki on ihan sama. Edelleen siirtyen Raatteelta tähän päivään, se säästää kummasti verta jos emme jää taas kerran yksin. Suomi NATO jäseneksi ASAP!

    Naton pääsihteeri: Konfliktin riski Euroopassa on todellinen https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008525712.html

  4. Raatteen tien taisteluista on tullut luettua niin Siilasvuon kuin Onni Palasteen kirjat ja tien olen ajanut rajalle asti. Nyt on menossa uusin, Tarja Lappalaisen dokumenttiaineistoon perustuva ”Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin -Ihantalan tulimyrskyyn” Kuhmossa taas on omat taistelupaikkansa, yksi aivan Nurmes – Kuhmo tien varrella jossa etenevä puna-armeija pysäytettiin. Siinä on ollut hauska kyltti: ”Puna-armeija pysähtyi tähän, pysähdy sinäkin!” Saunajärvellä tuli käytyä joskus kertausharjoittelemassa miten hyökkäystä idästä olisi hidastettu ennen varsinaisia joukkoja ja Vuosangassa ampumaleirillä.

    Raatteen tielle Stalin heitti kuuluisan ”Sinisen divisioonan” joksi 44. divisioonaa kutsuttiin, se oli periaatteessa valiojoukkoa. Ukrainalaisille sotilaille ei vaan ollut kunnon talvivarusteita ja hiihtotaidoton motorisoitu divisioona oli hankien ja metsien keskellä aika hukassa kun Siilasvuon joukot katkaisivat sen yhteydet ja hyökkäsivät sivuilta. Yhtä lailla olivat ukrainalaisetkin Stalinin uhreja jotka tämän julmuuden ja typeryyden uhrina lähetettiin vieraaseen maahan tapettavaksi.

    Suomen armeijalle Suomussalmen voitot toivat myös paljon kaivattua materiaalia. Joillekin miehille ei ollut ollut antaa kuin vanhanaikainen, jo 1870- luvun Saksan ja Ranskan välisessä sodassa käytössä ollut Berdan -kivääri. Kun eräs miehistä valitti, että varustus on aika huono niin päällikkö ei muuta keksinyt sanoa kuin:”Otatte sitten ryssältä paremmat”. Niin he sitten ottivatkin.

    Suomussalmen jo vallanneen 163. divisioonan pako ennen 44. divisioonan tuhoa oli suomalaisille yllätys, mieluinen sellainen. Koska se pakeni valoisana aikana jäätä pitkin ja ilmaherruus oli puna-armeijalla niin sen ahdistelu ei suomalaisilta oikein onnistunut. Mutta raskaat aseensa 163. divisioonakin joutui jättämään Suomussalmelle.

    1. Valoisa aika on aika lyhyt tammikuun alussa tuolla leveyspiirillä. Veikkaan että täysi paniikki on ollut ukrainalaisilla (tottuneet valoon omassa maassaan) sekä pakkanen ja lumi mikä oli heille yllätys..kun piti olla ilomarssi Ouluun.

      Edelleen painotan ettei kukaan käskenyt heitä sinne … he oli osa Neuvostoliittoa, se maa ei ole muuttunut miksikään (Venäjä) ja keinot …ne on samat.

      1. Ei käskenyt? Kyllähän sodassa juuri käsketään ja diktatuurissa varsinkin. Vai mitä tarkoitat? Ei siinä ollut vaihtoehtoja sotilailla. Stalinin uhreja olivat myös ne ukrainalaiset jotka sinne lähetettiin kuolemaan Stalinin vallanhimon ja typeryyden takia.

        1. Ohhoijjaa….Stalinin uhreja…niitä oli yli 20 miljoonaa. Se ei oikeuta tulla ”uhrien” kanssa Suomeen….

  5. Olisipa hienoa jos vaikka Renny Harlin tekisi elokuvan Raatteentien taistelusta …🇫🇮👍

    1. Toivottavasti ei! Muuten näkisimme jonkin disney-sodan jossa tykinammukset räjähtävät tulenlieskojen kera ja joku ”suomalainen” juoksee metsässä ampuen kahdella konepistoolilla samaan aikaan, molemmissa lippaat joista panokset eivät lopu sarjatulellakaan kuin vasta puolen tunnin päästä.

      1. Lipasta ei kannata vaihtaa jos elokuvan tuottaja ei sitä halua 🤔

  6. — —
    Kehotan lukemaan tarkasti mikä tehtävä Siilasvuon 9.D:lle käskettiin hänen esimiehensä toimesta. Siilasvuon joukkojen piti hyökätä IDÄSTÄ 163.D:n kimppuun samalla kun ryhmä Suden piti samaan aikaan hyökätä pohjoisesta. Tuompon toiminta-ajatus oli siis pistää 163.D ”vasaran ja alasimen väliin”.
    — —
    Susitaivalta sen Kiantajärven ei niin hirveästi tarvinnutkaan kiinnostaa kunhan eliminoisi JR 662:n.
    — —
    Siilasvuota olisi pitänyt kiinnostaa, sillä hänen tehtävänsä oli nimenomaan lyödä ne Hulkonniemessä pesitsevät rykmentit, eikä päästää niitä karkuun Kiantajärveä pitkin.
    — —
    Hulkonniemestä länteen oli joukkoja, joiden piti hyökkäyksellä puristaa ”mottia” pienemmäksi, selvästikin Tuompon käskyn vastaisesti. Tuompo käski hyökkäämään IDÄSTÄ, eikä suinkaan lännestä etelästä ja lännestä, kuten Siilasvuo toteutuneessa historiassa teki.

    Pahinta oli, että Siilasvuo jätti pohjoiseen Kiantajärven suuntaan pakotien auki!

    Minusta se oli anteeksiantamatonta. Kiantajärveä pitkin ryssät saivat käytännössä karata aivan vapaasti Juntusrannan suuntaan. Ja niinhän siinä tietysti kävikin.
    — —
    Siilasvuon karkuun päästämät joukot olivat Ryhmä Suden riesana mm. Juntusrannassa sodan loppuun saakka.

    https://jput.fi/Suomussalmen_ja_Raatteen_mokat.htm

    1. Kiantajärven tasainen jää oli mitä mainioin reitti paeta versus korpimetsät alueella. Monesti olen tuollapäin vieraillut.

      Enkä ymmärrä miksi me suomalaiset olemme pystyttäneet muistomerkkejä Neuvostoliittolaisille sinne…kuvottaa joka kerta kun näitä YYA-ajan tekeleitä näkee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *