Bidenin hallinnon ajama energiapolitiikka vesittää tehokkaasti Ukrainan sodan seurauksena Venäjälle asetettujen pakotteiden toimivuutta.
Ajettu politiikka on tehnyt energian suhteen omavaraisesta maasta öljyn ja maakaasun netto-ostajan, jonka johtaja on kierrellyt öljytuottajamaissa anelemassa tuotannon lisäämistä. Kysynnän kasvu yhdistettynä Yhdysvalloissa nähtyyn tuotannon laskuun on nostanut energian hintaa maailman markkinoilla. Venäjän taloudelle kriittisten öljyn ja maakaasun hinta onkin noussut huimasti Koronaa edeltävään aikaan verrattuna (öljyn hinta nyt noin 2 kertainen ja maakaasun 3.5 kertainen). Vaikka asetettujen pakotteiden seurauksena Venäjä on joutunut myymään öljyä esim. Intialle alehintaan, on hinta ollut silti korkeampi kuin ennen Korona-aikaa.
Oman energiatuotannon tietoisen alas ajamisen seurauksena Yhdysvallat ei myöskään kykene tukemaan Eurooppaa tulevan talven energiakriisissä, mikä omalta osaltaa vaarantaa lännen yhtenäisyyden Venäjän agression edessä. Kylmä talvi Keski-Euroopassa voikin johtaa Venäjän vastaisen pakoterintaman repeämiseen, ja mikäli näin käy, Putin varmasti nostaa maljan jos toisenkin Bidenin energiapolitiikan kunniaksi.
Ei ole jenkkilää siunattu viisailla päättäjillä.
Valitettavasti täällä Euroopassakaan eivät nuo päättäjät näytä olevan sen fiksumpia.
Monet Euroopan maat ovat tukeutuneet vuosi vuodelta yhä enemmän Venäjään ja sen myymään energiaan. Pahimmillaan liiallisesta Venäjään tukeutumisesta varoittaneille on jopa naureskeltu.