Pisa ja oikeat syyt

Ei ole ihme että Suomessa koulujen tulokset laskee. Syyt on moninaiset ja yksi suurin syy on että kaikki pääsee luokalta eteenpäin vaikka ei sitä ansaitse. Ei osata lukea, kirjoittaa ja laskea. Tämä ei ole edes vitsi.

Suurin syy on inkluusio ja se että joillain luokilla ulkomaalaisten osuus on jopa 50%…ei ihan oikeasti osata edes lukea, ei millään kielellä.

Siitä IL juttu, tämä on totta.

13 vastausta artikkeliin “Pisa ja oikeat syyt”

  1. Jos koululuokat olisivat niitä paikkoja joissa opettajat kertovat mitä tehdään ja oppilaat tekevät, voisi olla asioita paremmin.

    Noin perustasolle asiat menevät.

    1. Kyllä kotonakin pitää olla kyky katsoa mitä se ”kultamussukka” koulussa tekee. Ei riitä että heebot saa uudet Niket jalkaan ja Helly Hansenit niskaan ja i-Phone käteen….

      1. Älypuhelimissa on muuten se helppous että pelkkiä kuvakkeita painamalla saa tehtyä asioita, ei tarvitse osata lukea …

  2. Muistan kun menin oppikouluun ja arvosanat putosivat pari pykälää. Piti alkaa opetella tekemään vähän töitäkin. Nykyisin jos kävisi samalla tavalla niin vanhemmat ottaisivat yhteyttä rehtoriin ja rehtori haukkuisi opettajat.

    Hesarin kommenteissa viime keväänä eräs tamperelainen historianopettaja joka on ollut alalla kauan kirjoitti suunnilleen näin: keväällä odotan montako tuntia menee ennen kuin vanhemmat ottavat yhteyttä ja vaativat perusteluita arvosanoille.
    Yleistä on myös valitus, miten ”juuri meidän lapsen koulussa” on se tiukka ope, lapsiparka saa vain 7 vaikka toisessa koulussa ihan varmaan saisi 9 ja vanhemman oman arvioinnin perusteella on ainakin 9.

    Mitenköhän se onkin noilla vanhemmilla aina niin päin että opettaja antaa liian alhaisia arvosanoja, kukaan ei tunnu valittavan liian löysästä arvostelusta.

    Solsidanissa oli aiheesta hyvä jakso. Opettaja yritti arvioida oppilaat osaamisen mukaan, mutta vanhemmat nousivat kapinaan koska lapset ”tarvitsivat” paremmat arvosanat päästäkseen haluamiinsa lukioihin. Ruotsissa ja Suomessa sama meininki.

    Jos lapset pärjäävät nyt heikommin matematiikassa ja äidinkielessä niin arvosanojenkin pitäisi kai olla huonompia. Veikkaanpa, että eivät ole.

  3. Suomessa on ollut hyvä koulujärjestelmä. On edelleenkin, mutta pahimpia kulttuurimarxilaisia mutkia pitää oikoa.
    Isovanhempani olivat käynet kiertokoulun, osasivat lukea ja laskea ja käytännön realismitaju oli kiitettävä.

    Itse kävin kansakoulun, opin mitä opin ja yhteiskuntaopeista opin eniten välitunneilla. Kun kylän poikien kanssa tuli riitaa, haukuimme toisimme lahtareiksi ja punikeiksi. Se oli kiellettyä, mutta eihän opettajan vahtisilmä kaikkialle ehtinyt. Myös sukupuoliopetus oli vähintäänkin tyydyttävä. Isot pojat kertoivat miten nainen valloitetaan. Yläluokillani huomasin kuinka tytöillä maitorauhaset puskivat esiin ja kuinka se hämmensi meitä poikia, vaikka emme sitä myöntäneet ja vaikka kuinka esitimme koviksia kääntämällä kauluspaidan kaulukset pystyyn, ja muutenkin.

  4. Itse olisin koulussa halunnut oppia kieliä, etupäässä englantia. Muistan että opettajamme opetti yhden inglishlauseen ”Old black Joe”. Ehkä hän ei osannut enempää. Opettajamme ihaili latinan kieltä, hän sanoi että se on kuin sanoilla miekkailua. (Hekumoin myös ajatuksella, että oppisin latinaa kuin Lönröt; jolle latina oli kuulemma kuin toinen äidinkieli.)
    Englantia halusin oppia ennen kaikkea sen vuoksi, että olin päättänyt nuorena muuttaa Kanadaan. Niin halusi Pentti Haanpääkin ja opiskeli omin päin inglishtä.
    Kun Haanpää tuli käymään Helsingin kirjailijapiirissä, kirjailijat. kyselivät miä t

  5. Tuo kommenttini katkesi jostain syystä. Yritän jatkaa.
    Kun nuori Haanpää tuli käymään Helsingin kirjailijapiireissä, häneltä kysyttiin mitä kirjoja hän oli lukenut. Haanpää luetteli ja mainitsi myös Jack Londonin. Millä kielellä Piippolan mies on lukenut Londonia, tahtoi tietää boheemi Olavi Paavolainen.
    Alkukielellä vastasi Haanpää. Paavolainen merkitsi päiväkirjaansa Haanpään kohdalle sanan ”Moukka”

    Kyllä Haanpää lontoota osasi. Ihminen kun oli, Haanpää pölli yhden novellinsa aiheen irlantilaisen kirjailijan Joycen teoksesta ”Dublilaisia. (jota ei ollut silloin suomennettu). Novelli on lyhykäisyydessään seuraava.: kaksi jätkää mittaa kaupungin katuja. Taskut ovat tyhjät, ei ole kiire minnekään eikä elämässä tapahdu mitään mainittavaa. Toinen tyhjäntoimittajista mainitsee, että vaikka hän on melkoinen nolla, on hänelläkin menestystä. Toinen että kun näkisi vain.
    Niinpä tämä tekijämies iskee öiseltä kadulta naisen, joka myy itseään tullakseen toimeen. Tekijämies käy naisen kanssa mutkan jossakin, saapuu toverinsa luo ja näyttää rahan, jonka nainen on hänelle maksanut. Semmoista

  6. Opettajat uupuu oppilaat uupuu. Kannattais ainakin opettajien mennä tutustumaan Viron opettajakuntaan.

  7. Pisa-tulokset ovat olleet pitkään laskussa, matematiikan ja lukemisen osaamisen alamäki jyrkkeni Li Anderssonin opetusministerikaudella kun oli korona.

  8. ”Aika kultaa muistot, totta. Mutta vaatimustasoa on pitänyt laskea vähän aineessa kuin aineessa. Asia on todellakin näin, enkä tunne yhtään opettajaa, joka muuta väittäisi.

    Minulla on tallessa vanhoja kokeita, ja todellakin niissä vaatimustaso oli kovempi, samoin koealueet oppikirjoista olivat pidemmät. Nyt ei oikein kehtaa yli 30 sivun koealuetta antaa, koska eiväthän nuoret sellaista määrää pysty kokeeseen enää kertaamaan. Tämän lisäksi oppikirjat ovat muuttuneet omassa aineessani entistä köykäisimmiksi, asiat yksinkertaistetaan, lauseet ovat lyhyitä ja sisältö kokonaisuudessaan suppeaa. Juuri ennen tämän kirjoittamista puhuin tästä asiasta erkkaopen ja matikan open kanssa…” – Kommentti on Juha Hytösen, joka kertoo ”Työkseen isänmaan toivoja opettava peruskonservatiivi kepulainen ja maalla asuva äijä itäisestä Suomesta”.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikki-ranta/sanna-ukkolan-ja-riikka-purran-hottoinen-pisa-analyysi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *