Liikkumattomuus on räjähtänyt käsiin.
Urheiluharrastusten hinta kolminkertaistunut.
Huippu-urheilumenestys lopahtanut.
– Pystyykö urheilupuolue korjaamaan omia virheitään edes eduskunnan tuella?
https://www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000009591699.html
– Lasten ja nuorten heikko yleiskunto tulee vaikuttamaan heidän työelämäänsä
ja maanpuolustukseenkin.
– Liikunnan ja urheilun puuttuminen sysää nuoria toimettomia rikollisuuteen.
Rahanvaltiaan pitäisi nähdä pikavoittojensa sijaan tulevaisuuteen!
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Urheilu on ylivoimaisesti suurin syy lasten ja nuorten liikkumattomuuteen.
Pitää kokoomuslaisena todeta että tässä asiassa kotipuolueemme täysin kyvytön. Ei toki sipilän tai marinin aikanakaan hyvää tehty, mutta ei se tästä parane.
Kuten iltsikka kertoi, eduskunnassa on kaksi liikkumisesta mitään tajuavaa: kepun Markku Siponen ja demarien Saku Nikkanen, kumpikin oppositiossa ja kumpikin kaukana puolueensa näkyvimmästä kärjestä.
Tilanne on päin helvettiä ja kohta se on vielä pahempi.
Kun katselee Jutilaa nykyään, niin kilpaurheilu ei saa motivaatiota. Motivaatio on saatava pikkuhiljaa omien hyvänolontuntemuksiensa kautta.
Kun tuon aktiivi ajan jälkeen aika monella jää vanhat ruoka tottumukset niin kyllä siinä kiloja tulee
Kun kulutus on puolta pienempi kun sisään mennyt energia noinhan sitä kohta onkin puolta suurempi kun aktiivi aikoina terv tepivaari
Tässä Niilolta kympin arvoinen linkitys ”hyödylliset linkkaukset”-osioon — sekä hatunnosto myöskin siitä hyvästä, että sait meidän nuoren moderaattorimme lukemaan iltsikkaa! 🙂
(puhallus vappupilliin)
Eipä tuossa jutussa olisi paremmin oltu voitu summata sitä kaikkea, mikä nyky-Suomen älyllisessä ilmapiirissä onttona kaikuu. Kun rakkaus ja intohimo eli amatööriys korvataan kovalla asiantuntijuudella, kilpailuttamisella sekä kaiken ilon elämästä puristavalla ulkoapäin ohjaavalla sanelemisella, ei ole ihme ettei liikkuminen kiinnosta. Elämä ei kiinnosta, jos se valmiiksi pureskellaan sinulle ja syljetään suuhusi.
Älyn ylimielisyys ja asiantuntija-valta, keisarin uudet vaatteet sekä kaiken näkymättömän näkyväksi tekeminen poistaa elämästä sekä suomalaisesta kulttuurista ihmeellisyyden sekä taian, jota lapsi kaipaa. Uskaltaisin väittää, että niin myös me aikuiset.
Kannattaa lukea juttu linkin takaa, ei minulla muuta sanottavaa.
Olen harrastanut läpi kesän kevyttä pyöräilyä ja uintia ja kokenut samalla nuortuvani monta vuotta.
Paino on laskenut lähelle ihannetta ehkä siitä syystä, että olen vähentänyt ruokarasvoja. Kauraleipää, mustikkaa ja kalaa lisätty. Broilertäytteistä patonkia on saanut halvalla Sslesta ennen sulkemista, mitä nyt nälkäisempien jäljiltä on hyllyille jäänyt.
Juoksemisen kokeilu kuukausi sitten oli raskas . Cooperin 12:saa minuutissa en olisi päässyt kuin puoli toista kilometriä korkeintaan. Pyöräilyssä oli juoksuaskelkin hukkunut. Viinamäen nousua hölkäten yritin kaksi kertaa ja läkähdyin. Kuulin jo korvissani naapurien puheet:”Kyllähän me se jo arvattiin, että viinamäkeen se mies vielä kuolee.”
Kolmas kerta toden kuitenkin sanoi. Pääsin hölkässä vähäisen Viinamäen päälle. Seuraavalla kerralla kilometri lisää ja eilen taas kilometri lisää.
Hölkkään kontioiden mailla Kontiot jaloissa, koska reitiiiä ronskisti ruohoa ja ruohikossa väijyvät puutiaiset. Toissa päivänä kompastuin hämärässä kiveen ja kaaduin pöheikköön polun viereen ja ahh! – kotiin päästessäni oli puutti pakarassa. Nykäisin sen enempää empatiaa tuntematta pois.
Syksy on liikunnalle antoisaa aikaa. kun ilma on sopivan viileää. uimavesi saisi olla lämpimämpää kuin 10 astetta.