Luokkayhteiskunta

Luokkayhteiskunta alkoi aikanaan koulusta:
Herrojen kakarat koulutettiin ja
varattomat työläisten kakarat pantiin ruumiilliseen työhön jo lapsena.
– Edellisten kokoomuksen hallituskausilla opetus päästettiin rapautumaa
ja nyt tulokset näkyvät tason laskuna.
– Narinin hallituskausi on päättymässä – valuuko hiekkaan opetukseen tehty satsaus?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html

25 vastausta artikkeliin “Luokkayhteiskunta”

  1. Urkki oli itse maalaispoika ja hoksasi köyhän väen lahjakkuuden, jota itsekin edusti:

    https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009330066.html

    Katselin myös historiallisia 1930-50 – luvun kierto-kansakoulu todistuksia maatalojen pojilta ja tytöiltä:

    Löysin useita tyttöjä, joiden todistukset olivat täynnä 9-10 numeroita; laskento, lukeminen, uskonto, maatieto, kansalaisoppi, käsityöt jne…
    … mutta tytöt päätyivät pääosin teollisuustyöhön.

    Eräästä tuli yhden Suomen merkittävimmistä herraskartanoista pääemännöitsijä, joka pani ministereitäkin kuriin. Ministeri Korsimo oli tokaissut: ”Rouva, minä arvostan teitä”. Rouva oli ojentanut ministeriä käytöstavoista päivällispöydässä.

    ”Arvo Ilmari Korsimo (sukunimi vuoteen 1934 saakka Korsman; 17. maaliskuuta 1901 Sauvo – 22. lokakuuta 1969 Lieto) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Maalaisliiton puoluesihteerinä vuosina 1950–1960. Hallituksessa Korsimo toimi toisena kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä vuodet 1959–1961.” Wiki

  2. Kyllä Suomi on edelleen luokkayhteiskunta loppuuko se koskaan koulutus on siinä aika tärkeä elementti terv tepivaari

  3. Ihan joka maassa on luokkayhteiskunta ja tulee olemaan, ihminen nyt vaan on sellainen ja luokkia on paljon ja erilaisia.
    Olisiko nyt kohta neljä vuotta hallinnut hallitus syytön koulutustulosten laskuun, vastaan itse ei ole. Sekin pitäisi ymmärtää että lasten koulumenestys ei ole yksin rahasta kiinni vaan vahvasti siitä että miten opettajat pakotetaan ylemmiltä tahoilta opettamaan. Opettajat ovat perin stressaantuneita jatkuviin muutoksiin joita opetushallitus suoltaa.

    1. Olet opettajien osalta täysin oikeassa ml. kustannussäästöt opetuksessa, liian suuret luokat, kurittomuuden mahdollistava laki ym., ym..
      Yhteiskunnan varakkaimmat pystyvät takaamaan jälkipolville paremman terveyden, olosuhteet välineineen ja mahdollisuuden opiskella kalleimmissa oppilaitoksissa lahjakkuuden tasosta huolimatta.
      Tämä korostuu aina ja ikuisesti.

  4. Eikä tarvitse kaukaa hakea, ihan vain Tampereelta nurkan takaa:

    Pääministeri Sanna Marin, köyhän yksinhuoltaperheen, Sokoksen kassatyttö, joka on nyt yksi maailman tunnetuimpia ja nuorin pääministeri, jota haastatellaan maailmanlaajuisesti.

  5. No Mariinin kassa tyttönä olo aika oli opettelua yhteiskuntaan uskon että hänestä tulee vielä vaikka mitä terv tepivaari

  6. Luokkayhteiskuntaan voi vielä lisätä ruotsikielisten luokan, joka hallitsee yhä taloutta säätiöineen.

  7. Muistan kun veljen kanssa mentiin ala-asteella niin päästiin ”herrojen lasten” kanssa samalle luokalle ja opetus oli laadukasta, kavereita samalta alueelta pistettiin työläisten lasten luokille yms.

    Syy että päästiin ”herrojen luokalle” oli se että äiti oli hammasteknikko ja arvostetussa paikassa töissä. Isä oli levy-seppähitsaaja.

    Kolmannen luokan kohdalla luokat hajoitettiin ja sekoitettiin kun Tehtaankoulu ei ollut enään tehtaan omistuksessa vaan siirtyi kaupungin omistukseen. Moni asia muuttui ja luokkajako ”herrat” ja ”työläiset ” poistui pikkuhiljaa.

    Tehdas oli jalostanut sodan jälkeen koulusta tehtaalle ja lähialueille ”johtajia” ja ”työntekijöitä” ja kasvatus alkoi jo ala-asteella. Aivan kuin jossain Neuvostoliitossa. Ei sattumaa kun paikkakunta oli punainen paikkakunta Suomen kartalla …🤔

    1. Lisäys, oli vielä ruotsinkielinen ala-aste josta valmistui vielä ”hienompi herroja” …

  8. Harvassa on Keltinkangas-Järvisen kaltainen osaaminen, jossa yhdistyy vahva tiede ja tarkka tietämys mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Häntä sietäisi kuulla.

    1. Sietäisi, vaan eivät poliittiset asioista mitään ymmärtämättömät broilerit ja opetushallituksen poliittiset virkamiehet kuuntele.

  9. Tuli mieleen tämä hiljattain lukemani Ylen juttu aiheeseen liittyen:

    ”Koulutuksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle, vaatii Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Sen koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo listaa viisi asiaa, jotka pitäisi tehdä ensimmäisenä, kun alan rahoitus on kunnossa.

    Ensimmäinen niistä on oppimisen tuki: erityisopetus ja tukiopetus on saatava toimiviksi.
    – Asiaa on selvitetty tällä hallituskaudella. Se on saatava ehdottomasti kuntoon ensi hallituskaudella, Salo sanoo.

    Toisena listalla tulee panostus varhaiskasvatukseen. Sen on oltava laadukasta, jotta lapsilla on kouluvalmiudet.

    Kolmantena seikkana Salo nostaa esiin sen, että peruskoulussa opetuksen määrä on Suomessa kehittyneiden maiden alimpia.
    – On varaa nostaa annettavan opetuksen määrää perusopetuksessa. Näin saadaan enemmän aikaa varmistaa, että jokaisella lapsella on perusosaaminen, Salo kuvailee.

    Neljäntenä hän mainitsee toisen asteen oppilaitokset. Siellä tukea on vahvistettava, on oltava mahdollisuus tukiopetukseen ja erityisopetukseen.
    – On kasvava joukko nuoria, joilla on heikko osaaminen, tähän on kiinnitettävä huomiota toisella asteella, Salo perustelee.

    Viidentenä OAJ:n mukaan on lisättävä korkeakoulupaikkoja.”

    (https://yle.fi/a/74-20012749)
    ___

    Korkeakoulujen paikkojen lisäämisestäkään en voisi olla enempää samoilla linjoilla! On käsittämätöntä, miten maassa, joka hehkuttaa ilmaista koulutusta, on tosiasiallisesti aloituspaikoista hirvittävä kilpailu, ja esimerkiksi taide-aloja opiskelemaan tunnutaan ottavan heittämällä ulkomailta tulevat kiintiö-opiskelijat kun taas kotosuomalaiset joutuvat repimään toistensa vaatteet yhden käden sormilla laskettavista paikoista vaikkapa.
    Pidän enemmän Saksalaisesta systeemistä, jossa opiskelijoita otetaan yliopistoihin, ja sitten siellä todella opiskeluun motivoituneet saavat mahdollisuuden opiskella, kun taas huonommin innostuneet tippuvat pois.
    En pidä siitä, mikä painoarvo pääsykokeilla sekä tietyillä lukion aineilla on tuossa hakuprosessissa yliopistoihin. Että opiskelu-alat arvotetaan jo ennen yliopistoon hakeutumista ja nuorille syntyy paineet osata valita uransa ja elämänpolkunsa jo ennen lukiosta valmistumista.

    1. Perusopetus on ongelman ydin ja valmiudet siihen. Turha sotkea yliopistoja tähän.

      Minä hakeutuisin, jos olisin nuorempi Saksan Tübingenin yliopistoon, jossa tyttärenikin opiskeli.

      1. Oo Heikki kaikkitietävä kertoi jumalallisen totuuden, jota Liisa ei kumarra eikä niiaa, sori! Pusi pusi ja koiran mädäntynyt kielisuudelma huulillesi.

      2. Btw. Heikki, luetko itse blogeihin liitettyjä artikkeleita/ linkkejä, tai muistatko, miten täällä Pirkan blogeilla lukuisia kertoja on tästä samasta aiheesta ollut puhetta?
        __

        Ote Niilon linkkaamasta jutusta:

        ”katse pitäisi kääntää koulun sisälle ja siellä tapahtuneisiin muutoksiin, Keltikangas-Järvinen sanoo. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä.

        – Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista. Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.

        Lukiolaisten uupuminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen liittyvät emeritaprofessorin mukaan oppimistulosten heikkenemisen rinnalla samaan ilmiöön, jossa lapsilta ja nuorilta vaaditaan pedagogisten ideologioiden mukaisia taitoja, joihin heidän kypsyystasonsa ei riitä.”
        __

        Olen itsekin mm. Heikki sinun Pilvenveikot- kokoomusnuoret blogin kommenteissa muistaakseni ja muutamia kertoja muissa yhteyksissä täällä Pirkan blogeilla itse kirjoittanut ihmisen etu-aivolohkon kypsymisestä sekä siihen liittyvästä ihmisen arviointikyvyn hitaasta kehityksestä, johon myös Keltikangas-järvinen kehityspsykologiasta puhuessaan viittaa sekä peruskoululaisista että lukiolaisista puhuttaessa — ja kun kyse on yli 20. ikävuoden yli tapahtuvasta kypsymisestä, koskettanee se silloin myöskin yliopistoissa opiskelevia. Pystytkö hahmottamaan kokonaisuutta?

      3. Siis Heikki, jos lähestymme tätä oppimiseen liittyvää avaruutta systeemisen ajattelun näkökulmasta, joka ei edusta perinteistä analyyttistä ongelman palasiksi pilkkomista, vaan eri osatekijöiden summaa — niin kykenetkö Heikki kuvittelemaan mielessäsi sellaisen palluran, joka ikään kuin edustaa ratkaistavaa ongelmaa, ja jonka ympärillä eri osatekijät vaikuttavat kokonaisuuteen, muodostaen erilaista toisiinsa linkittyviä vuorovaikutussuhteita, jotka kaikki yhdistyvät tuohon keskellä olevaan palluraan? 😉

        Tätä kutsutaan Heikki filosofiseksikin systeemi-ajatteluksi. Tällä lailla suurempia kokonaisuuksia voi hahmottaa eri osatekijöineen.

        1. No, voi voi ! Uskon kyllä tuohon linkki-Liisaan enemmän kuin Liisaan, joka osaa panna yksinkertaiset asiat sanankierresolmuin umpisolmuun.
          Kaikki lähtee as simple as it perusopetuksen metsään menneestä lähtötilanteesta, joka tulee myös linkki- Liisan jutusta esiin.

          1. Mitä tässä voivottelemaan, aivan suotta! Nyt Heikki punaposkisesti yli oman egon, pim-pam-pom!

        2. Filosofinen systeemiajattelu ei tätä ratkaise. Voi tietenkin purkaa asian systeemisenä ajatteluna takaisin lukemattomiin lähtöruutuihin ja etsiä syyt, missä on ilmeisesti tehty näin ajatellen 100 virhettä.

          1. Systeemi-ajattelu, Heikki; voit jättää siitä etuliitteen ”filosofinen” pois niin halutessasi. Pim pam pom palleroinen, Heikki 😉

  10. Oma kummilapsi oli vastikään lukioon haku-iässä, minkä yhteydessä nousi läheisten kanssa puheeksi se, miten Tamperelaisissa lukioon hakemisissa jo taso oli ”huippulukioissa” niin korkealla, etteivät nuoret enää edes hakeneet niihin, koska kokivat sen niin epätodennäköiseksi että tulisivat valituiksi.
    Sitten siellä pärjäävät ne seitsemän laudaturin tapaukset, joilla kenties perhetilanne ym. ovat tukeneet koulumenestystä sekä opiskelurauhaa, toisin kuin vaikkapa niillä itsestään epävarmemmilla nuorilla, joilla yhtä lailla olisi potentiaalia pärjätä, mutta jotka eivät usko itseensä ja joita ei koti tai muu riittävästi tue/ kannusta opiskeluun.

    1. Nuo huippuarvosanjen vaatimukset poissulkevat suuren joukon lahjakkaita opiskelijoita. Älytöntä. Tyttärenikin oli ns kympin likka, mutta ei osannut erottaa katajaa kanervasta. Isän vika.
      Poika, jalat maassa ml. yliopistomies tuntee hevosen kengityksestä perhon sitomisen.

Kommentoi