Tuhkasta nousee uusi maa🩅

En ole viime aikoina kirjoitellut enkÀ kommentoinut tÀnne enkÀ muuallekaan. Sanat ovat jÀttÀneet minut, joko vÀliaikaisesti tai lopullisesti, en tiedÀ.
Yksi viidestÀ lapsistamme, 47-vuotias poika jÀtti meidÀt 26.1. tÀnÀ vuonna.
Viime lauantaina oli hautajaiset. Ismo siunattiin KittilÀn kappelissa. HÀnen kaksi aikuista tytÀrtÀÀn ja Ismon ex-vaimo laskivat kukat arkun viereen ja Ismon ex-vaimo lausui muutaman sanan, sen mitÀ itkultaan pystyi.
Sitten oli meidÀn vanhempien vuoro, nuorimmaisemme, tytÀr, oli tukenamme.
Olin ajatellut sanoa muutaman sanan, jos pystyn. Sanoin:
– Rakas poikani, niinkuin sanoin sinulle silloin, kun sinut siirrettiin terveyskeskuksesta kappeliin, ettei se tĂ€mmöinen puhe ollut ettĂ€ sinĂ€ lĂ€hdet ennen minua. Mutta kun niin oli sÀÀdetty, minkĂ€s siinĂ€ auttoi.- Kun lĂ€hdit luotamme, minun ja Ă€itisi sydĂ€mestĂ€ lĂ€hti pala sinun mukaasi. Se pala tulee puuttumaan meidĂ€n kummankin sydĂ€mestĂ€ niin kauan kuin elĂ€mme. Kosketin hyvĂ€illen arkkua ja sanoin lopuksi: – LepÀÀ rauhassa.

JÀlkeenpÀin ihmettelin ettÀ olin pystynyt puhumaan mitÀÀn jÀrkevÀÀ.

Hautajaiset ja koko pĂ€ivĂ€ tuntuu kun unennÀöltĂ€. – Ismo oli pidetty ihminen, niin sisarustensa kuin muidenkin parissa. HĂ€n oli eloisa ja elĂ€mĂ€nmyönteinen, auttavainen ja kĂ€sistÀÀn osaava.
Nyt hÀn on poissa. Olen enemmÀnkin tyrmistynyt kuin mitÀÀn muuta. Ismo ei ole minulle kuollut, koska en usko kuolemaan.
Tuhkasta nousee uusi maa, on pakko.

11 vastausta artikkeliin “Tuhkasta nousee uusi maa🩅”

  1. Ismo nukkui pois yöllÀ, uniasussaan, ilmeisesti sairauskohtaus. HÀnelle oli tehty sydÀmen pallolaajennus vÀhÀn ennen hÀnen 40-vuotispÀivÀÀnsÀ.
    TÀstÀ sydÀnjutusta huolimatta hÀn oli edelleen tÀynnÀ virtaa ja tarmoa niin kuin ennenkin. Vauhti oli vÀhÀn hidastunut mutta kuitenkin.
    Olisiko isÀn pitÀnyt huomata jotain mitÀ hÀn paremminkin aavisteli kuin huomasi, en tiedÀ.

  2. TÀstÀ tulee vahvoja muistoja taannoisiin hautajaisiin myös. Ihminen kaipaa vastauksia, kuinka joku lÀhtee niin varhain, niin yllÀttÀen. MitÀ tein vÀÀrin?

    Sanomme ”Herran huomaan”. Sanat tuntuvat helpoilta, mutta niihin voi pysĂ€htyĂ€. Ne ovat vain kaksi sanaa, mutta eivĂ€t turhia sanoja. Ne ovat vain sanoja, koska runoilijat, laulat, maalarit ja monet muut ovat vuosituhansien ajan koittaneet löytÀÀ jonkun tavan sitĂ€ kuvata.

    Takertelemme sanoissa, mutta uskomme ettÀ niiden takana on voimista korkein.

    Sananparsi ”usko siirtÀÀ vuoria” on oikeastaan vĂ€hĂ€n huono, sillĂ€ vuorten siirto on se mihin usko pystyy ennen aamupalaa. Vahvimmillaan se pystyy johonkin paljon suurempaan.

  3. Useimmilla asioilla on alku ja loppu, kuten elÀmÀllÀkin, kumpa vain muistaisimme sen!

    Voimia ja siunausta sinulle ja perheellesi!

  4. Ismo kÀvi vapaaehtoisena armeijapalveluksen. Sen jÀlkeen hÀnestÀ tuli maansiirtokoneen kuljettaja. HÀn sanoi nyt löytÀneensÀ oman alansa. SillÀ alalla hÀn sitten töitÀ painoikin Oulun perÀllÀ. LeipÀtyön ohessa hÀn tuunasi koneita ja autoja, aina hÀnellÀ oli joku projekti menossa kun soitin ja kyselin kuulumisia.
    HÀn osti perheelleen omakotitalon maaseudulta liki parikymmentÀ vuotta sitten. Veimme tupaantuliaisiksi sembramÀnnyn taimen ja istutimme sen maahan. Vitsailin ettÀ siinÀ on leipÀpuu, jos niinkuin tulisi jostain syystÀ nÀlkÀvuodet . Wikipedia tiesi, ettÀ sembramÀnnyn siemenet ovat pÀhkinÀmÀisiÀ ja myös ihmisravinnoksi kelpaavia. Semmoista.

    SydÀnjutun jÀlkeen hÀn lopetti tupakoinnin kuin seinÀÀn ja kÀsittÀÀkseni hiljensi hieman vauhtia. EhkÀ ei kuitenkaan tarpeeksi. Tai mistÀ minÀ tiedÀn; kun aika on tullakseen, se tulee.
    JÀlleennÀkemisen uskossa.

    1. Naapurin sembramÀnnyn siemenillÀ tuli lapsena herkuteltua. Harmi, ettei tullut kasvatettua. Siemen vaatii kylmÀkÀsittelyÀ ja kasvu on hidasta. Puu suostuu kasvamaan monen tyyppisissÀ paikoissa. Kasvu on hidasta, mutta puu on mÀntyjen tapaan pitkÀikÀinen.

  5. ”Hei! Suomen vanhoilla rautatieasemilla kasvaa SembramĂ€ntyjĂ€. Onkohan totta tarina, ettĂ€ VenĂ€jĂ€n tsaari mÀÀrĂ€si rautatieasemille kasvatettaviksi SembramĂ€ntyjĂ€ nĂ€lĂ€nhĂ€dĂ€n uhkaa vastaan, sillĂ€ sembramĂ€ntyjen siemenet ovat ravitsevaa ruokaa..TĂ€llaista olen kuullut vĂ€itettĂ€vĂ€n. MitenkĂ€hĂ€n on?
    10.7.2019
    Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, ettĂ€ sembramĂ€ntyjĂ€ on meillĂ€ kasvatettu hallintoviranomaisten mÀÀrĂ€yksestĂ€ ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: ”Niin suureksi arvostettiin vielĂ€ 1800-luvun lopulla VenĂ€jĂ€n valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, ettĂ€ valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittĂ€miseksi maahamme, ei niinkÀÀn paljon metsĂ€taloudellisessa merkityksessĂ€ kuin turvaksi nĂ€lkĂ€vuosien varalle.” -Sivusto ”Kysy kirjastosta”.

    1. Kalorien lisÀksi siemenissÀ lienee arvokkaita rasvoja ja valkuaisaineita.
      Tsaari varmaankin ajatteli, ettÀ sembra leviÀisi asemilta joka kotiin. Vaan aika harvinaisia tuntuvat olevan.

      PÀhkinÀpensaskin olisi arvokas ja satoisakin, etelÀisessÀ Suomessa, mutta erÀÀt ovat allergisia sen siitepölylle.

Vastaa kÀyttÀjÀlle Veikko Vallaton Peruuta vastaus

SÀhköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentÀt on merkitty *