Tuhkasta nousee uusi maa🦅

11 vastausta artikkeliin “Tuhkasta nousee uusi maa🦅”

1. Ismo nukkui pois yöllä, uniasussaan, ilmeisesti sairauskohtaus. Hänelle oli tehty sydämen pallolaajennus vähän ennen hänen 40-vuotispäiväänsä.
   Tästä sydänjutusta huolimatta hän oli edelleen täynnä virtaa ja tarmoa niin kuin ennenkin. Vauhti oli vähän hidastunut mutta kuitenkin.
   Olisiko isän pitänyt huomata jotain mitä hän paremminkin aavisteli kuin huomasi, en tiedä.

   Vastaa

2. Tästä tulee vahvoja muistoja taannoisiin hautajaisiin myös. Ihminen kaipaa vastauksia, kuinka joku lähtee niin varhain, niin yllättäen. Mitä tein väärin?

   Sanomme ”Herran huomaan”. Sanat tuntuvat helpoilta, mutta niihin voi pysähtyä. Ne ovat vain kaksi sanaa, mutta eivät turhia sanoja. Ne ovat vain sanoja, koska runoilijat, laulat, maalarit ja monet muut ovat vuosituhansien ajan koittaneet löytää jonkun tavan sitä kuvata.

   Takertelemme sanoissa, mutta uskomme että niiden takana on voimista korkein.

   Sananparsi ”usko siirtää vuoria” on oikeastaan vähän huono, sillä vuorten siirto on se mihin usko pystyy ennen aamupalaa. Vahvimmillaan se pystyy johonkin paljon suurempaan.

   Vastaa

3. Oman jälkeläisen menetys on se vaikein.

   Vastaa

4. Useimmilla asioilla on alku ja loppu, kuten elämälläkin, kumpa vain muistaisimme sen!

   Voimia ja siunausta sinulle ja perheellesi!

   Vastaa

5. Kiitos!

   Vastaa

6. Osanottoni Lasse sinulle ja perheellesi.

   Vastaa

   1. Kiitos!

      Vastaa

7. Ismo kävi vapaaehtoisena armeijapalveluksen. Sen jälkeen hänestä tuli maansiirtokoneen kuljettaja. Hän sanoi nyt löytäneensä oman alansa. Sillä alalla hän sitten töitä painoikin Oulun perällä. Leipätyön ohessa hän tuunasi koneita ja autoja, aina hänellä oli joku projekti menossa kun soitin ja kyselin kuulumisia.
   Hän osti perheelleen omakotitalon maaseudulta liki parikymmentä vuotta sitten. Veimme tupaantuliaisiksi sembramännyn taimen ja istutimme sen maahan. Vitsailin että siinä on leipäpuu, jos niinkuin tulisi jostain syystä nälkävuodet . Wikipedia tiesi, että sembramännyn siemenet ovat pähkinämäisiä ja myös ihmisravinnoksi kelpaavia. Semmoista.

   Sydänjutun jälkeen hän lopetti tupakoinnin kuin seinään ja käsittääkseni hiljensi hieman vauhtia. Ehkä ei kuitenkaan tarpeeksi. Tai mistä minä tiedän; kun aika on tullakseen, se tulee.
   Jälleennäkemisen uskossa.

   Vastaa

   1. Naapurin sembramännyn siemenillä tuli lapsena herkuteltua. Harmi, ettei tullut kasvatettua. Siemen vaatii kylmäkäsittelyä ja kasvu on hidasta. Puu suostuu kasvamaan monen tyyppisissä paikoissa. Kasvu on hidasta, mutta puu on mäntyjen tapaan pitkäikäinen.

      Vastaa

8. ”Hei! Suomen vanhoilla rautatieasemilla kasvaa Sembramäntyjä. Onkohan totta tarina, että Venäjän tsaari määräsi rautatieasemille kasvatettaviksi Sembramäntyjä nälänhädän uhkaa vastaan, sillä sembramäntyjen siemenet ovat ravitsevaa ruokaa..Tällaista olen kuullut väitettävän. Mitenkähän on?
   10.7.2019
   Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: ”Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle.” -Sivusto ”Kysy kirjastosta”.

   Vastaa

   1. Kalorien lisäksi siemenissä lienee arvokkaita rasvoja ja valkuaisaineita.
      Tsaari varmaankin ajatteli, että sembra leviäisi asemilta joka kotiin. Vaan aika harvinaisia tuntuvat olevan.

      Pähkinäpensaskin olisi arvokas ja satoisakin, eteläisessä Suomessa, mutta eräät ovat allergisia sen siitepölylle.

      Vastaa