Ei pitäisi ulkopolitiikassa hypätä kylmään päätyyn, sen tietää että mikä silloin surkastuu.

Kaikki ovat nyt kauhusta kankeana maailmalla kuin myös Suomessa, että mitä siitä seuraa huomenna heille/meille, kun Trump ja Putin treffaavat Alaskassa naamatusten.

Itse en ole vähääkään siitä huolissani ja kylmä rinki peräpeilini ympärille muodostuu aina vain siinä vaiheessa, kun Stubb lähtee isojen poikien hiekkalooraan nostamaan ei Suomen, vaan omaa kirkasotsaista statushäntäänsä.

Hallituksemme joutuu taatusti Stubin jäljet paikkaamaan vielä moneen kertaan, kun hän on puhunut läpiä päähänsä siitä mitä Utvassa on hänelle eväiksi annettu, viimeisimpänä esimerkkinä tämä Palestiina kysymys.

Suomen ei pienenä maana tulisi esiintyä kokoaan suurempana ja pareet olisikin pysytellä pois isojen poikien hiekkalooralta, siellä saa vain tunnetusti hiekat silmilleen.

Trump ja Putin ajavat aina, niin nytkin Alaskassa vain oman maansa edut edellä, ei kenenkään muiden ja se mitä siellä nyt päättävät, niin siihen on muiden myös Suomen tyytyminen, miellyttipä se tai ei.

Itse olen huomannut sen, että silloin olen aina nukkunut yöni rauhallisesti, kun Stubb pysyy kotimaan kamaralla vaikka suojelemassa urheilukilpailuja ja toimimalla seremoniamestarina harjannostajaisissa ja peruskiven muurauksissa ja antaisi ”harmaan” Orpon hoidella sisäpolitiikan ohella myös ulko,-ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ministereineen.

Stubilla on väärät lähtökohdat politiikassaan, hänelle tärkeintä on että HÄNTÄ ylistetään ja että HÄNESTÄ  pidetään ulkomailla, mutta se mitä Suomalaiset kaipaavat on toisarvoinen asia silloin kun omaa kilpeä kiillotetaan.

Stubilta lautanen pois, siinä menee muutoin Suomelta eineet väärään kurkkuun.

2 vastausta artikkeliin “Ei pitäisi ulkopolitiikassa hypätä kylmään päätyyn, sen tietää että mikä silloin surkastuu.”

  1. Arvi

    ”Itse olen huomannut sen, että silloin olen aina nukkunut yöni rauhallisesti, kun Stubb pysyy kotimaan kamaralla vaikka suojelemassa urheilukilpailuja ja toimimalla.*

    Mielenkiintoista.

    Itse nukun uppotukin lailla. Ehkä en heräisikään ilmoisna ikänä kuuna kullan valkeana, ellei aamupainajainen minua herättäisi.
    Unen sankari joutuu aina niin kovaan kohtalon kierteeseen, ettei siitä ole ulospääsyä. Pakko on herätä todellisuuteen, joka on armeliaampi.

    Toinen heräämisunityyppi on sellainen, jossa henkilö luennoi seikkaperäisesti perustellen maailman tilanteesta siihen malliin, ettei juuri naurata.

    Siitä on pitkä aika, jolloin heräsin omaan nauruuni.

  2. Mitä Stubbiin tulee, niin hän on urospuolinen Marin ja Marin on naaraspuolinen Stubb. Luonnetyyppi: Sangviinikko. Hieman taipumusta kevytmielisyyteen. Seurallisia ja optimistisia.

    On tiemmä tultu tulokseen, etteivät koleerikot, kuten esimerkiksi Halla-aho, helposti löydä toihuisaa sangviinikkoa omalta aallonpituudelraan

Vastaa käyttäjälle markus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *