Putinin uhka on pientä punaisen viivan rinnalla.

Riikka Purra on  sanonut, että Suomea ovat johtaneet epäpätevät hallitukset edelliset viimeiset parikymmentä vuotta, josta osoituksena on krooninen rahoitusvaje valtion budjeteissa. Eli on syöty enempi kuin on tienattu, että nyt laitetaan ”lihotus-sika” laihdutuskuurille.

Tästökös koirat sitten älähtivät joihin kalikka kalahti ja jatkuvasti kuuluu näiltä Riikkan mainitsemilta suunnilta huutoa, että kuinka sinä kehtaat ja kehtaahan Riikka käyttää saksia, kun kysymyksessä on hyvinvointivaltion säilyttäminen myös meidän jälkeisille sukupolvillemme.

Nyt sitten kun luottoluokittajat ovat todenneet lausunnoillaan hallituksen tehneen oikeansuuntaisia päätöksiä Suomen velkasuhteen taittamiseksi, niin nyt on sitten hiukkasen vaatimukset Riikka Purran hirttäjäisistä vaijenneet ja tilalle on kaivettu taas se tuttu ja turvallinen lyömäase työkalupakista, eli RASISMI, se sopii aina käytettäväksi silloin, kun perussuomalaisten politiikka on osoittanut oikeellisuutensa valtionhoitaja puolueena.

Lueskelin tuossa alkuviikosta tutkimusta, jossa kansalaisilta kysyttiin että miksi he eivät nyt lähde kuluttamaan, vaikka verot ovat laskeneet ja palkansaajien ansiot parantuneet, inflaatio on matalalla ja investoinnit ovat täyttämässä yrityksien tilauskirjat. No, vastaajien suuri enemmistö valmistautuu sotaan, siitä johtuu tämä ”sukanvarteen säästäminen” pahojen päivien varalle.

En kyllä yhtään ihmettele miksi kansalaiset näin vastaavat, sillä täällä on vallalla varsinainen sotahysterian lietsominen kansalaisten suuntaan ja väitetään ryssän Ukrainan jälkeen suuntaavan ”erikoisoperaationsa” Suomeen.

Minä en tähän hyökkäykseen usko ja minuun ei uppoa tämä pelottelu ja sapelien kalistelu ja pareet olisi kyllä valtionjohdon ja koko eduskunnan pitävän leipäläpensä hiukan soukemmalla, eikä sekoittaa hysteriallaan rauhaa rakastavien kansalaisten ”kirjanpitoa”.

Jos nyt kuitenkin oman arvioni annan, että mikä on se minun mielestäni lähitulevaisuudessa suurin taloudellis/turvallisuus uhka joka voi maatamme kohdata, niin se ei suinkaa kohdistu meille rajojemme ulkopuolelta  tulevaksi, vaan on ihan kotisyntyistä.

Nimittän, nyt tässä tilanteessa, kun talouden tunnelin päästä jo vähän valoa pilkistää, niin kansalaisten olisi nyt korkea aika ottaa laput pois silmiltää ja jättää v.27 eduskuntavaaleissa se punainen viiva vetämättä.

Jos katsoitte demareiden kunta, alue ja valtakunnan tason päättäjien vastauksia siinä tapauksessa, jos he nousevat pääministeri puolueeksi, niin vastaukset ovat kylmää luettavaa sen valon kannalta, joka nyt tunnelin päästä pilkistää.

He ova valmiita perumaan kaikki ne työ,-ja sosiaaliturva uudistukset jotka tämä hallitus on päättänyt valtiontalouden tasapainottamiseksi ja esim. maahanmuuton osalta rajat ja ovet avattaisiin taas sepposen selälleen kuten ne olivat Marinin vasemmistohallituksenkin aikana. Ja vaikka maassa on n.300000 työtöntä ja suurin ryhmä koostuu juuri maahanmuuttajista, niin lisää vain hullu pyytää tulevia, nuoria äänestäjiä demareille, kun oma jäsenistö ja kannattajakunta on iältään niitä, joiden parasta ennen päivämäärä on jo kulunut umpeen.

Tässä on nyt vähän rohee vuosi aikaa vaaleihin ja sinä aikana tulisi saada kansalaiset heräämään kosteista päiväunistaan todellisuuteen, sillä jos sen punaisen viivan menette vetämään vaalikoipissa, niin nyt kun näin pakkaskautta eletään, niin menkäähän kaikki demareita aikovat äänestäjät seisomaan pakkaseen jossa kusaisette housuunne niin huomatte, että ei se kusi kovin pitkään lämmitä ja lämpiminä pysyvät vain demaripolitikkojen kädet teidän taskuillanne.

6 vastausta artikkeliin “Putinin uhka on pientä punaisen viivan rinnalla.”

  1. Tämä nykyinen hallitus on porskuttanut edellisiä moittimalla ja samaan aikaan velkataakkamme kasvaa. Emme ole Kreikan tiellä vaan vielä huonommalla tolalla koko muuhun EUhun verrattuna?
    Nyt ei ole pelleilyn aika ja heitä näkyy silti riittävän Riikan paimennettavaksi valitettavasti?

    1. Niilo.- Etkö tiedä että oman historian tuntemus on viisautta, jotta osaa katsoa tulevaisuuteen ja niinhän Riikka nyt tekee, kun ei toista edellisten valtiovarainministereiden virheitä viimeiseltä pariltakymmeneltä vuodelta.
      Riikka tomii toisin kuin muut puoluejohtajat, joille oma ja puolueen etu tulee AINA ennen valtion etua, Riikka taas toimii isänmaa sydämmessään ja silloin joutuu oma ja puolueen etu vasta toissijaiseksi isänmaan etuun nähden.

    2. Kun SDP:n Mäkynen arvostelee nykyistä hallitusta hyvinvointialueiden rahoitusongelmien siirrosta seuraavalle hallitukselle, on hyvä muistaa missä kunnossa SOTE aluiden rahoitus oli Marinin hallituksen jäljiltä.

      Aika hyvän kuvan ”Marinin perinnöstä” saa, kun muistaa Orpon hallituksen lähes ensitoiminaan kasvattaneen Marinin hallituksen SOTEen budjetoimaa rahoitusta reilulla 1.5 miljardilla. Tästä merkittävästä lisärahoituksesta huolimatta oppositio, SDP etunenässä, haukkui hallitusta SOTEn leikkauksista. Tämä osoittaa kiistatta Marinin hallituksen alibudjetoineen SOTEa useilla miljardeilla, jättäen käytännössä koko rahoituksen hoitamisen seuraavan hallituksen vastuulle. Kun vielä muistaa, että Orpon hallitus on pidentänyt Marinin hallituksen SOTE alueilla talouden tasapainottamiseen antamaa määräaikaa, ja sitäkin on oppositiosta arvosteltu aivan liian tiukkana, voidaan perustellusti katsoa Marinin hallituksen jättäneen koko SOTE sotkun Orpon hallituksen huoleksi.

      Tämän hallituksen aikana tehdyt toimet SOTE:n talouden turvaamiseksi pitävät huolen siitä, ettei seuraavalle hallitukselle jää samanlaista ”p.skaa” hoidettavaksi, kuin minkä Marinin hallitus jätti omana perintönään. Paljon korjattavaa ”juosten kustun” SOTEn korjaamiseksi toki jää vielä tulevallekin hallitukselle, mutta siitä huolimatta tilanne on merkittävästi parempi kuin Marinin hallituksen jäljiltä.

    3. Ei sitten millään mene niilolle kaaliin, että pääosan velanotosta aiheuttivat marinin punavirhesakin menojen lisäykset ja alibudjetoitu susisote, mitkä menot nykyhallitus on juunut velalla maksamaan, kun marinin sakki ei tiennyt, mistä ne tulot menojen maksamiseen saataisiin.

  2. Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi.

    En ole koskaan ollut sen kummemmin venäjämielinen en myöskään antimielinen. Olin kuitenkin kultturillisesti mielistynyt Tolstoin ja Dostojeskin maahan, venäläiseen koivikkoon ja sellaiseen. Kannatin tai ainakin ”ymmärsin” Putinin politiikkaa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. No, Krimin miehityksen aikaan tunsin vilunväreitä, mutta ajattelin, että ehkäpä olen väärässä.
    Mietin myös: Venäjä ei ole koskaan päässyt maistamaan demokratiaa. Tsaarien valtakunnasta se siirtyi suoraan kommunistiseen diktatuuriin.
    Venäjä tarvitsee taitavan ja sopivassa määrin kovankin johtajan, joka luotsaa maan demokratian helmaan. Vielä vähän ennen sotaa uskoin Putinin bluffaavan, ainakin toivoin niin. Kunhan näyttää hampaitaan, ajattelin.

    Sitten Venäjä hyökkäsi suvereenin valtion kimppuun.
    Putin vei minulta kertaheitolla venäläisen koivikon ja sumensi näkökenttäni Tostoin ja Dostojeskin maahan. Mietin että saatanan teurastaja!
    Sekä: Suomessa ei ole turhaan elänyt sanonta ”ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi”. Kansamme on oppinut tämän kantapään kautta – isonvihan aikana, autonomian loppukaudella, sisällissodan aikana (pidän toveri Leniniä suurimpana tekijänä maamme veljessotaan) talvi-ja jatkosodan aikana ja tietenkin myös ns. suomettumisen aikana.

    Vladimir Putin sai minut uskomaan, että Venäjä on roistovaltio ja ainakin näillä näkymin tulee myös pysymään sellaisena.

Vastaa käyttäjälle arvi. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *