Suomen kielen jos menetämme, niin silloin menetämme kaiken muunkin.

Suomen kieli, Suomen mieli, Keskisarja julistaa, Suomi ensin politiikka, demoniksi koetaan.

Vieraat ismit, uskomukset, näille löytyy Glooriaa, persut lienee ainoot jotka, suomineitoo kumartaa.

Purra jatkaa yhä työtään, rahakirstun vahtina, Keskisarja kynän ottaa, kansaa kaataa toreilla.

Teemu tulee varmaan saamaan, suvakkeihin liikettä, kun ne koittaa vihapuheen, löytää Teemun teksteistä.

Kyllä siinä sateenkaaren, väki repi perseensä, Teemu kun jo lupas että, lippuun pyyhkii perseensä.

Persuihin ne äänestäjät, paluun tekee varmasti, kunhan ei vain suomineitoo, alisteta orjaksi.

Kaksi vuotta aikaa siihen, kun taas mennään uurnille, siihen mennes pitäis kansa, saada tolkun kannalle.

Suomalaiset eivät pysty, suhdanteita muuttamaan, ainut millä Suomi nousee…… punakynät katkotaan.

Riikka vahtii eduskunnas,  suomineidon kunniaa, Teemu kiertää  Lönroottina, tuohikontti matkassaan.

Suomen kieli, Suomen mieli, ihan kuten totesin, muuta ei nyt kansa kaipaa, sillä kasvaa laihokin.

Hyvin menee mutta menköön, kunhan sitten muistetaan, että Antit pitää jättää,  salin sijaan porstuaan.

Taidan jättää Suomen kielen, Keskisarjan kontolle, minun kynän kieli viedään, Karjakunnan tehtaalle.

 

 

9 vastausta artikkeliin “Suomen kielen jos menetämme, niin silloin menetämme kaiken muunkin.”

  1. Onneksi meillä on persut jotka ajavat pakkoruotsin poistoa – sitä odotellessa?

    1. Niilo,- Se on teistä äänestäjistä kiinni, eli jos äänestätte perussuomalaiset pääministeri puolueeksi, niin sen jälkeen hallitusohjelmaan kirjataan Ruotsin kieli pakon asemasta vapaaehtoiseksi aineeksi oppilaitoksissamme.

  2. ”Ja suomen kieli ansaitsee jo sen itsensä tähden kaiken sen suuren rakkauden ja huolen, jolla sitä hoidetaan. Eipä ole monta kieltä, jotka niin selvästi ja niin rikas-, niin hienovivahteisesti voivat ilmaista ajatusten moninaisuutta ja eri tunnelmia. Eikä ole myöskään monta, jotka voivat niin ihmeteltävän osaavasti kuvata luontoa. Vieras, puolueeton mies, kuuluisa tanskalainen kielentutkija R: Rask Kuvailee tätä kieltä seuraavin sanoin:

    ”Suomen kieli on luonnonraikkaimpia, säännöllisimpiä, helpommin muodostuvia ja soinnukkaimpia kieliä maan päällä. Siinä on mitä kaunein kerakkeiden ja ääntiöiden sopusointu, jossa kohden se on italian kielen kaltainen. Siinä ei ole ensinkään noita inhottavia sukuäänteitä eikä noita kovia huokuäänteitä, joita tavataan slaavilaisissa kielissä ja lapin kielessä. Siinä on aivan määrätty sointu niinkuin ranskan kielessä. Siinä on useampia muotoja ja vähemmän taivutustapoja ja poikkeuksia kuin latinassa, so. suurempia etuja ja vähemmän vallinaisuuksia. Siinä on tavattoman runsaasti sanajohdannaisia ja – yhdistyksiä kuten kreikan ja saksankielessä. Se näyttää siis valinneen ja yhdistäneen mitä parasta on muissa Euroopan kielissä; mutta koska ei ole mitään täydellistä taivaan kannen alla, niin ei ole suomen kielellekään sitä, mikä näyttää olevan tärkeämpää kuin kaikki sisäiset edut, nimittäin suurta kirjallista käyttöä, laajaa alaa, lähempää yhteyttä heimokielten kanssa ja kunniaa olla loistavan hovin puhekielenä.”

    Sen jälkeen kun Rask v. 1820 kirjoitti nämä sanat, on suomen kielen kirjallinen käytäntö suuresti laajentunut, vaikkakaan moni hänen korkealle arvioimansa etu ehkä ei koskaan tule suomen kielen osaksi. Euroopan muille kansoille tämä kieli on niin käsittämätöntä kuin lintujen liverrys. – -”
    Lähde: Sakari Topelius ”Maamme Kirja” 1954, julkaistu ensimmäisen kerran v. 1875.

  3. Korjaus.
    ”Siinä ei ole ensinkään noita inhottavia sukuäänteitä eikä noita kovia huokuäänteitä, joita tavataan slaavilaisissa kielissä ja lapin kielessä:”
    Piti olla ”suhuäänteitä”.
    Pahoittelen.

  4. Yhä useampi suomalainen on oppinut, että ruotsin pakollisuutta ei voi perustella järkisyin. Suomalaisia yritetään kuitenkin painostamalla painostaa siihen käsitykseen, että ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen. Liiton kielipoliittinen ohjelma käsittelee kysymystä suomalaisuudesta historian valossa ja asettaa yksilövapautta kunnioittavat kielipolitiikan periaatteet ja tavoitteet tältä pohjalta, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila.

    Sääntöjensä mukaan liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Liiton keskeisenä kielipoliittisena tavoitteena on ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi oppiaineeksi maamme suomenkielisissä oppilaitoksissa alakoulusta yliopistoon.

    https://suomalaisuudenliitto.fi/page/oAsuXtqOHHYd7F3swaiT

  5. Valitettavasti typerät poliitikot poistivat suomalaisuuden liitolta valtionavustukset, mutta syytävät rahaa rantaruotsalaisten liitolle.

Vastaa käyttäjälle arvi. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *