Otsikon täytyy pääsääntöisesti koskea sekä yksittäisiä ihmisiä, perheitä, yrityksiä, kuntia, että myös valtiota. Ajoittain voi olla perusteltuja poikkeuksia siitä yleisestä periaatteesta, kun on hetkellisesti välttämätöntä – mutta pidemmällä tähtäimellä otsikon periaatteen TÄYTYY toteutua.
Elettäessä otsikon periaatteen mukaisesti, rahat eivät ole koskaan lopussa, vaan vähitellen kertyy myös puskuria, josta voi ottaa yllättäviin menoihin.
Yksittäinen ihminen
Yksittäisen ihmisen osalta, voidaan katsoa, että pääsääntöisesti asia koskee työkykyistä tervettä aikuista – mutta ei pelkästään. Katsotaan kuitenkin esimerkkejä:
Lapsi
Lapselle pitää mielestäni jo pienestä pitäen opettaa, että ”raha ei kasva puissa”, vaan se täytyy ansaita työnteolla.
Lapselle täytyy luonnollisesti olla ”täysihoito” kaiken välttämättömän osalta. Kuten asunto, ruoka, välttämättömät vaatteet, kengät, jne.
Ei kuitenkaan kaikkea, mitä mieli tekisi, tai jota joillakin kavereilla on.
Jo lapselle pitää asettaa joitakin velvollisuuksia, joita hänen täytyy tehdä. Hyvinkin pieni lapsi oppii tekemään osansa kodin töistä – ihan ilmaiseksi. Jos hän on valmis tekemään enemmän, niin hänelle voi maksaa ”palkkaa” ylimääräisistä töistä, jotta hän voi sitten saada myös niitä ”mielitekojaan”. Se on samalla kasvatusta normaaliin aikuisuuteen.
Terve työkykyinen aikuinen
Oletusarvon täytyy olla, että terve työkykyinen aikuinen hankkii toimeentulonsa tekemällä työtä, eikä hakemalla rahaa ”Kelan luukulta”. Siksi jo lasta on kasvatettava siihen, että hänen on opeteltava joku sellainen ammatti, josta työmarkkinoilla on kysyntää – että hän voi ansaita elantonsa työtä tekemällä. Ilman toimeentulotukea, työttömyyskorvausta, asumistukea, jne., jne.
Koko ajan lapselle on kerrottava, että myös ryhtyminen yrittäjäksi on yksi hyvä vaihtoehto. Yrittäjä voi pääsääntöisesti määrätä ihan itse mitä hän tekee, toki sille tekemiselle pitää olla maksaja, eli asiakas. Tekemiselle pitää olla kysyntää, tarvetta.
Valtio
Valtion tärkein tehtävä on taata kansalaistensa turvallisuus.
Siinä tärkeintä on maanpuolustus. Jos maanpuolustuksesta ei huolehdita kunnolla, niin valtion olemassaolo päättyy ennemmin tai myöhemmin.
Valtion toiseksi tärkein tehtävä on taata sisäinen turvallisuus – poliisi ja oikeuslaitos. Rikollisille niin tuntuvat rangaistukset, ettei tee mieli tehdä rikoksia. Esimerkiksi julkiset hirttäjäiset.
Valtion täytyy sopeuttaa menonsa tuloihin. Tehdään mikä on välttämätöntä, eikä yhtään enempää. Silloin verotus pysyy kohtuullisella tasolla, kilpailukyky säilyy ja vähitellen kakku kasvaa, ja siitä riittää enemmän jaettavaa.
Myös velanotto kuuluu asiaan. Jos yksityinen ihminen esimerkiksi hankkii omistusasunnon on velka järkevä ratkaisu edellyttäen että tulot riittävät velan lyhentämiseen. Jokainen maksettu lainan lyhennys kartuttaa samalla velallisen varallisuutta. Myös muita asioita voi välillä rahoittaa velalla edellyttäen että velanhoitokulut pysyvät maltillisina.
Samoin yritykset ottavat suuriakin velkoja investoidessaan tulevaan tuotantoon. Yrittäminen vaatiikin rohkeutta ottaa myös velkaa ellei aio yrittää jotain aivan pientä jolloin tuottokin jää yleensä pieneksi.
Valtiokin tarvitsee usein velkarahaa kattaakseen osan menoistaan jos verotulot eivät riitä. Näin käy erityisesti taantuman ja laman aikana. Pitkällä tähtäimellä valtion tietysti pitää pyrkiä talouden tasapainoon jotta velka ei kasvaisi ja aivan kuten kansalaisen tai yrityksen niin valtionkin pitäisi kyetä säästämään silloin kun rahaa tulee enempi eli nousukautena. Ongelmana vaan on että poliitikot keksivät äkkiä kaikelle ”ylimääräiselle” rahalle käyttöä miellyttääkseen äänestäjiään. Pitäisi keskittyä tärkeimpiin asioihin kuten terveydenhuoltoon ja peruskoulutukseen rakentamatta koko ajan uusia rönsyjä jolloin huonompana aikana ”juustohöylätään” eikä mitään voida tehdä kunnolla.
Valtion puolustus on tietenkin tärkeää mutta yhtälailla on myös tärkeää että valtio on kansalaisilleen puolustamisen arvoinen. Esimerkiksi Pohjois-Korealla on suuri puolustusbudjetti ja mahtavat asevoimat mutta kansalaisten kannalta olisi parempi jos niin ei olisi ja koko maa antautuisi vaikka Etelä-Korealle. Suomalaiset eivät elä orjuudessa jossa heidät aivopestäisiin ja pakotettaisiin puolustamaan Suomea mutta silti puolustustahto on maailmassa huippuluokkaa: erimielisyyksistään huolimatta suomalaiset pitävät Suomea puolustamisen arvoisena. ”Maailman onnellisin maa” tarkoittaa sitä että Suomi koetaan pohjimmiltaan reiluna ja toimivana yhteiskuntana ja on pidettävä huolta siitä että niin on tulevaisuudessakin.
Sisäisen turvallisuuden osalta voi sanoa sen että rangaistukset väkivaltarikoksista voisivat olla huomattavasti kovempia mutta julkisia hirttäjäisiä on kyllä kokeiltu historian aikana eivätkä nekään lopettaneet murhia tai väkivaltaa, luultavasti eivät edes vähentäneet. Rangaistusten ohella on syytä kiinnittää huomiota myös lapsiin ja nuoriin jotta heille taattaisiin mahdollisimman ehyt kasvuympäristö ja mahdollisuudet pärjätä elämässä. Lapsiparat kun eivät voi valita vanhempiaan.
Aivan liian usein otetaan velkaa ja sitten lisää velkaa – lopulta sitä velkaa on kestämättömän paljon. Tämä koskee sekä yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä, että valtioita.
Suomi on selvästi ylivelkaantunut. Kun vasemmisto on vallassa, niin otetaan lisää ja lisää velkaa. Oikeistohallitusten aikana velkaantumista yritetään hillitä ja taas kun tulee punainen hallitus, niin politiikkana on ”rahaa on” – nimittäin velkarahaa.
Itse olen aikoinaan ottanut lainaa omakotitaloa varten, ja maksanut jokaisen markan takaisin, vaikka välillä korot nousivat hirmuisen korkealle.
Hyvä periaate pahan päivän varalle.
Ennen voi ottaa velkaa, kun se työpaikka oli vakaa,
mutta nyt ei voi luottaa edes hyvään työnantajaan
ja hallitus helpottaa irtisanomisia joka heikentää vakaata työtuloa.
– Nyt on peloteltu niin että ei enää uskalleta kuluttaa
ja se lisää siten työttömyyttä…
–
Esimerkiksi ”ilmastokatastrofilla” pelottelu on aivan törkeää – sen pitäisi olla rangaistavaa.
Ihmiset eivät uskalla hankkia lapsia, jne.
Se on näin. Itse olen oppinut ehkä ylivarovaiseksikin, asunto on ainoa josta voi olla lainaa. Toki lainalle on suuressa kuviossa paikkansa, mutta siitä ei saa tulla automaattia.
Kaikki eivät ymmärrä, että siitä lainasta pitää lyhennysten lisäksi maksaa korkoa ja muita kuluja. Lainaa otetaan ja annetaan aivan liian helposti.
Kaikenlaisia aikakausia on eletty, säästäminen on kuitenkin kaiken edellytys. Eikä se koske pelkästään rahaa, kaikkea muutakin voi säästää, ihan oman mielikuvituksen mukaan.
Monenlaisia aikakausia on nähty, välillä ei rahaa sanut pankeista ulos repimälläkään. Välillä sitä taas tyrkytettiin melkein ulko- ovella vastaan. Joskus pankinjohtaja meni piiloon, kun hyvin tunsi asiakkansa ja tiesi, että rahanpuutteessahan tuo taas tulee.
Joskus taas seisoi itsekin tiskin takana ja kyseli asiakkailtaan, että oliskohan rahan puutetta.
Niin horjuvaista se talouselämä kuitenkin on.
Aikakausia on taloudessa erilaisia, mutta jokaisella aikakaudella on syytä pitää mielessä vanha viisaus: Suu säkkiä myöten.
Ja toinen: Ei saa syödä enemmän kuin tienaa.
Säästäväinen kannattaa olla – on mukava, kun on jotakin olemassa ”pahan päivän varalle”.
Nykyinen hallitus on omilla madonluvuillaan saanut suomalaiset pistämään rahaa sinne sukanvarteen. Ja toisaalta hallitus ”näkee” noususuhdanteen olevan ihan nurkan takana, ja kehottaa kansaa kuluttamaan. Tätähän pääministeri on toistanut jo pari vuotta. Tosin niitä nurkkia tuossa Orpo-Purran ”talossa” vaikuttaa olevan loputtomasti. Ja joka nurkan takana ”ei mitään uutta” . Ensin laitetaan hallituksen taholta työmarkkinoille ”uudistuksia” ja saadaan 70000 uutta työtöntä, Ja nyt vielä ollaan jälleen kerran työttömien kimpussa kiristysten myötä. Täytyy sanoa, että vaikka on niin työnantajia nuoleskeleva hallitus niin työttömien määrä vaan lisääntyy. Työmarkkinat ovat Suomessa yllättäen huonoimmassa jamassa koko Euroopassa. Ollaan jopa paljon parjattua Kreikkaa huonommassa tilanteessa.
Tarvittaisiin devalvaatio, mutta tunnetusta syystä se ei onnistu.
Puupäistä koostuva vasuristo ja ay-liike ei ole halunnut sopeutua eurotuksen ehtoihin, mutta ei niitä voi siitä huolimatta maasta tarkoittaakaan.
Eurottomien pohjoismaiden rahapolitiikka on kyennyt joustamaan suhdanteista, Suomen ei.
Eurotuksen alussa Sauli Niinistö sanoi uskovansa työmarkkinoiden viisauteen, mutta kakkaa hänelle tarjoiltiin viisauden sijasta.
https://www.suomenuutiset.fi/talousnobelisti-stiglitz-eurovaluutta-on-epaonnistunut-ja-tarpeeton/
Kiitä vaan huulipunaviisikkoa jumalattomista menolisäyksistä, perusteettomista veloista ja sekasotkuisesta sotesta miljardikustannuksineen.
Ja hallituskin voisi näyttää esimerkkiä vähentämällä koko edustuslaitoksen kuluja.
Oletan, että vuoden 2026 budjetissa niitä leikataankin, mutta toki enemmänkin voisi leikata.
Julkista sektoria pitää leikata moottorisahalla, eikä juustohöylällä.
”Ja hallituskin voisi näyttää esimerkkiä vähentämällä koko edustuslaitoksen kuluja.”
Suojeluskunta turvaamaan eduskuntaa ekoterroristien iskuilta.
”Odinin sotilaat” voisivat jättää tarjouksen?
Julkinen on todella mammutti näin pieneen maahan.
Kuntien määrä voisi olla sotekeskusten määrä ja niissä voisi yhteistuumin hoitaa sote ja kunta-asioita.
Omakotitaloja nousee yhä vähemmän ja isoin syy työpaikan varmuus/luotettavuus. Tämä aika tuottaa irtolaisuutta ja juurettomuutta.