Datakeskusta pukkaa, nyt Varkauteen ja Suomesta datakeskusinvestoinnin sijoituskohteena on kiinnostusta kaiketi ainakin 100:lle ellei jopa 200:lle datakeskukselle lisää.
Meillä on halpaa puhdasta energiaa ja juuri sitä datakeskukset tarvitsevat. Meillä halpa ja puhdas energia (puhtaus?) tuotetaan tuuli ja aurinkovoimalla, ydinvoima selkärankana.
Punaniska Porista kysyy, että suljetaanko datakeskukset talvikuukausiksi kun tuulet ovat heikompia ja aurinkopaneelit eivät tuota kuin lumitöitä?
Selkä ja Perämeren voi täyttää metikotkien silppureilla ja pellot peittää aurinkopaneeleilla, mut se ei tilannetta miksikään muuta.
Irlanti on varoittava esimerkki datakeskuskiimasta.
Muutoinkin koko kaikki tarvii sähköä toimiakseen ajattelu on mielestäni hyvin lyhytnäköistä ja kolahtaa vielä ihmisapinaa omaan nilkkaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011234444.html
Tämä datakeskushypetys vie Suomea entistä enemmän banaanivaltiotaloutta kohti. Suomi on pian vain raaka-aineidentuottaja ja hyödyn kerää ulkomaiset toimijat. Suomelle ja suomalaisille jäävät vain haitat, joita tuosta toiminnasta seuraa.
Lisätään tuohon kasvava sähköautoistuminen, vihreä vety ja teräs, ym. niin on selvää, että sähköstä tullaan kilpailemaan ja sen kilpailun tulee häviämään tavallinen sähkön pienkuluttaja kasvavina sähkönsiirto- ja sähköenergia maksuina.
Pysyvä työllisyysvaikutuskin noilla datakeskuksilla on suhteellisen vaatimaton haittoihin verrattuna.
Juha U, no ihan juuri näin.
Valmistuttuaan datakeskusten työllistävä vaikutus on hyvin vaatimaton.
Liikenteen sähköistyminen tulee olemaan yksi suuri sähkösyöppö ja mikä huvitavinta, nykyiset sähköautot vanhenee käsiin, eikä suinkaan ainoastaan akkujen osalta vaan koko teknologian.
Tänään 50 000 euroa maksava sähkövatkain voi akkutakuun jälkeen olla arvoltaan 0 euroa.
Pitää oikein ihmetellä, että ovatko ”kertakäyttöautot” tosiaan ekologisia?
Ikävä kyllä olet liiankin oikeassa.
Myllyjen ja paneelien rakentajat pitäisi velvoittaa rakentamaan se tarvittava säätö- ja varaenergia oalla kustannuksellaan.
Niin sitä sähköä ei ole tarpeeksi nytkään.
Entä valvonta mihin ja miten ko datakeskusta käytettäisiin?
Sähkössä toimii kysynnän ja tarjonnan laki. Jos kysyntä lisääntyy, varmasti tulee tarjoajia myös. En ole tästä yhtään huolissani. Datakeskuksetkin maksavat markkinahintaa ja kiitos nykyhallituksen, jatkossa myös sähköveroa. Yksi harvoja fiksuja päätöksiä tältä hallitukselta.
Datakeskuksessa tämäkin blogi pyörii. Tosin alle sadan neliön sellaisessa. Talvella käytämme sähköä vähemmän, koska ulkoilmaa voi käyttää jäähdytykseen. Jäähdytys on merkittävä tehosyöppö, ja tämä osin kompensoi tuota Mikan esiin nostamaan huolta.
Datakeskuksilla tulee jatkossa olemaan myös osansa sähköreservissä.
– Joka datakeskuksella on massiivinen akusto
– Datakeskus voi erittäin nopeasti säätää tehonkulutusta, jopa sekunneissa, mutta suuremmassakin määrin minuuteissa
Kyuu, en epäile, etteikö kysyntä lisäisi tarjontaa, mutta taitaa kuitenkin datakeskuksen rakentaminen olla nopeampaa kuin uuden sähköntuotannon rakentamisen?
En tiedä onko näin, mutta…
Toivottavasti valtio ei mene takaamaan niille edullista sähköä. Tultaneen eri syistä kokemaan hetkiä, lyhyitä ja pitkiä, jolloin kilowattitunnin hinta kohoaa yli euron.
Eipä valtio heille edes voisi taata edullista sähköä, joten en pidä tätä huolena.
Varmasti pientä turbulenssia näkyy sähkön hinnassa – mutta ei lähellekään niin suurta kuin pari vuotta takaperin. Valitettavasti joudun olemaan optimisti datakeskusten osalta.
Jos pitäisi jotain kritisoida niin se on tuo omistusten peittely, ja toisekseen se miten turhia nuo keskukset ovat sinänsä. Emme me niistä maksa vaan nettoamme, mutta silti kaikki tarpeellinen tietotekniikka ja leijonaosa tarpeettomastakin voitaisiin tuottaa murto-osalla tuosta kapasiteetista.
Sähköstä uskon minäkin olevan kysyntöö, tuskinpa hinta ainakaan laskee. Siksi ajattelen, että kannattaa sijoittaa Fortumiin ja aurinkoenergiaratkaisuja tuottaviin yrityksiin. Niin voi myös hyötyä siitä että sähköä tarvitaan lisää ja hintakin voi nousta.
Fortum on tehnyt pari vuosisadan möhläystä. Lapioi suomalaista rahaa Venäjälle luokkaa viisi miljardia, ja sinne ne jäävätkin.
Toisen suuren möhläyksen varmaan lähes kaikki muistavat.
Niin on, mutta nyt ne ovat jo historiaa ja jos on ostanut Fortumin noiden möhläysten jälkeen niin ne eivät haittaa enää, päinvastoin kun osakkeiden arvo putosi niin niitä voi saada halvemmalla.
Nykyisin riskejä on ainakin Kiina- sidosten suhteen ja ylipäänsä vientiyritysten suhteen Trumpin uhkausten takia. Mutta sähköntarve kyllä kasvaa joten sen tuotantoon liittyvillä yrityksillä on mahdollisuus menestyä. Suurimmat arvonnousut liittyvät silti tekoälyyn ja sitä hyödyntäviin teknologiayrityksiin USAssa. Mutta miten korkealle nekään vielä voivat yltää on toinen kysymys.