Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain uudistuksen täysistunnossaan 19.6.2025 äänin 150-27. Poissa oli 22 kansanedustajaa, tyhjää ei äänestänyt kukaan.
Kaikki paikalla olleet lappilaiset kansanedustajat äänestivät lain hyväksymistä vastaan. Kokoomuksen Heikki Autto sai puolueeltaan varoituksen. Perusuomalaisista Sara Seppänen ja Juha Mäenpää äänestivät lakia vastaan ilman puolueensa lupaa. (Heidät rökitetään sitten myöhemmin, jos rökitetään.)
Tuskinpa veikkaan väärin, jos sanon että eniten arveluttava pykälä uudessa laissa on alkuperäiskansamääritelmä, josta poistettiin polveutumisperiaate.
”Muste ei ollut uudessa laissa ehtinyt kuivua, kun Kittilässä järjestetyn Arctic Forumin tiimoilta saatiin jo kuulla koko joukko seuraavia vaatimuksia. Ensimmäiseksi tietysti yksinoikeus poronhoitoon (eli meidän muiden elinkeinovapauden rajoittaminen), Ilo-sopimus, teostomaksut aina jos joku käyttää lappalaiskoruja tai vaatteita ja käytännön veto-oikeus maankäyttöön, sitten pysyvät EU-edustus ja hurjimmissa visioissa tietysti itsehallintoalue.
Kysymys siitä, kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa ratkaistiin mahdollisimman pienen ja
alueellisesti ja kulttuurisesti Lappia mahdollisimman huonosti edustavan vaihtoehdon mukaan. Nyt saamme kuunnella kuinka ikänsä etelän kaupungeissa eläneet someinfulensserit puhuvat ”meidän maista ja vesistä”, ja katsoa kuinka pohjoisten kuntien elinkeinot ovat valitusautomaatin vankeina.- –
Selvää on, että mikään tasa-arvo ei sillä toteudu, että etelän kaupungeista johdetut puolueet nostavat ulkomailta lainattujen poliittisten virtausten innoittamana Lapissa yhden ryhmän toisten yläpuolelle. Eikä sillä parane saamelaislakikiistassa voittaneidenkaan asema, sillä heidän edustajansa ovat tekemässä valitsijoilleen valtavan imagovahingon. – -” Lähde: Kittilälehti 2.7.2025 Akseli Erkkilä (keskustalainen kittiläläinen kuntapoliitikko).
Lopuksi.
”ILO-sopimuksen mukaan alkuperäiskansan määritelmän mukaan kieli tai etninen perusta ratkaise yhtään mitään, vaan polveutuminen. Nykylaissa oleva lappalaiskriteeri on polveutumiskriteeri, joka tulisi olla osana saamelaismääritelmää. Tekemällä ahdas määritelmä tai tulkitsemalla määritelmää vielä ahtaammin, täysin toisin kuin esimerkiksi Norjassa, varmistetaan vain se, että syntyy kaksi alkuperäiskansaa ja kaksi hallintojärjestelmää; saamelaiskäräjät ja statuksettomien saamelaisten kansalaisjärjestöt. Lakiuudistus on askel tähän suuntaan eikä tämä ole oikea tie. Statuksettomien saamelaisten asema jää liian heikoksi ja luvassa on vain ristiriitoja eri väestöryhmien kesken. Tämä olisi vielä estettävissä.” Lähde: Jouni Kitti, Internet, kirjoituksen otsikko ”Saamelaiskäräjälaki etenee” kesäkuu 2025.
Taustaa: Tuomas sai puukosta kun ei puhunut koiralleen saamea.
Tuomas Keskitalo, 32, ei kuulu niihin, joille lappalainen on loukkaava sana. Hän sanoo olevansa ylpeästi metsälappalainen ja puolustaneensa niin sanottujen ”statuksettomien saamelaisten” oikeuksia jo ennen kuin joutui puukotuksen uhriksi 2015.
Metsälappalaiset katsovat polveutuvansa vuosisatoja vanhoista saamelaissuvuista, jotka ovat elättäneet itsensä luontaistaloudella jo ennen kuin Suomen Lapissa alkoi suurporonhoito 1700-luvulla.
Vaikka Keskitalo puhuu koiralleen suomea, ovat hänen juurensa syvällä Enontekiön Nunnasen kylässä, keskellä perinteistä saamelaisaluetta.
Keskitalo elää esi-isiensä tavoin luonnosta: poronhoidosta ja metsästyksestä. Häntä saamelaiskäräjät ei kuitenkaan vaaliluetteloon päästä. Myös korkein hallinto-oikeus on hylännyt hänen hakemuksensa.
Riita on uhannut paitsi Keskitalon henkeä, myös hänen elinkeinoaan. Hänen puukotuksestaan tuomittu mies kuuluu sukuun, joka on vaatinut Näkkälän paliskunnan jakamista aidalla kahtia.
Jakamisen kannattajien mukaan paliskunnan pohjoisosassa harjoitetaan ”perinteistä saamelaista poronhoitoa”. Keskitalon porot olisivat jääneet jaossa aidan eteläpuolelle, jossa niiden laitumet olisivat olleet kehnot.
Saamelaiskäräjät puolusti jakoa, mutta vuosien kiista päättyi kesäkuun alussa Keskitalon kannalta hyvin. Korkein hallinto-oikeus asettui tukemaan Lapin aluehallintovirastoa, joka ei hyväksynyt paliskunnan jakoa.
Keskitalo ei uskalla enää kulkea Enontekiön keskustaajamassa Hetassa Marianpäivän juhlissa lapintakki päällään. Joidenkin mielestä hänellä ei ole oikeutta käyttää saamelaisten perinneasua.
– Ei ne miehet niinkhään, vissiin meillä on liian leveät hartiat, että ne ei lähde koittamaan. Mutta naiset panthiin sitten. Tuntuu, että ne reppii silmät päästä, Keskitalo kertoo.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009626863.html
Kovasti on riitaa jota ei etelän mies ymmärrä.
Vastaavasti muuallakin alkuperäiskansa on ajautunut ahtaalle.
Erkoopee taitaa tykätä erottelusta perinnäiseen tapaansa?Etnonationalistipuolueen Eevakin kannattanee?
Vähän taustaa kiinnostuksestani blogini aiheeseen.
Aluksi. Jouni Kitti, jonka kirjoitusta lainasin avaukseni lopussa (s..1943) on Inarin metsäsaamelainen, entinen saamelaispoliitikko: Saamenkieliseen Sapmelas-lehteen Jouni alkoi kirjoitella 1970-luvulla. Ko. lehden päätoimittajana hän toimi vuosina 1981-1998. Tämä rehti ja oikeudenmukainen J. Kitti tuli minulle tutuksi v. 2005, kun kansainvälinen Greenpeace-järjestö hillui Inarissa. Greenpeacen tarkoitus oli alkuperäiskansa-aatteella ratsastaen saada oma metsäsertifikaatti hyväksytyksi. Greenpeacelle tuli kuitenkin Inarista ajolähtö, kun muun muassa paikalliset metsurit perustivat oman ”vastaleirinsä”. (Ja etninen puhdistus jäi silloin tekemättä.)
Sitten.
Kun Greenpeacen aktivistit ottivat päivitystä Inarin keväthangilla, läänimme valtalehden, Lapin Kansan, yleisönosastossa käytiin kiivasta debattia aiheena saamelaispolitiikka ja Lappiin tilattu rikosluonteinen ympäristöjärjesto Greenpeace.
Jouni Kitin mukaan toispuolen saamelaisilla oli tarkoituksena Greenpeacen avulla tehdä etninen puhdistus: Inarin ja muiden alueiden metsäsaamelaiset oli tarkoitus polkea suohon.
Sinä vuonna Lapin Kansan yleisönosasto oli sakeanaan tietoa jos tuomaskuonaakin ko. aiheesta, ja osallistuin siihen debattiin itsekin omalla vaatimattomalla panoksellani.
Silloin sain niin paljon dataa saamelaisasiasta kuin myös poron elinkaaresta pälvivasikasta kirnuun asti, – että kiitin korkeinta siitä että asuin Kittilässä enkä Ylä-Lapissa (pitäköön tunkkinsa).
Itse olen tietääkseni suomalaisugrilaista rotua, mutta koska olen paljasjalkakittiläläinen, lienee minunkin suonissani ainakin muutama pisara saamelaisverta. Vaimoni taas on saamelaistaustainen, olisiko verenperinnöltään neljäsosasaamelainen (Kittilän saamelaisia).
Pääpontimeni tämän ketjun kirjoituksissa ei liity maan ja veren mystiikkaan (niin sanotusti), vaan haluun ja intoon parantaa maailmaa terveyteni ja mielialani sallimissa puitteissa.🙂
Saamelaiskriteerin muuttaminen.
Keskeinen uudistus on saamelaiskriteerin kiristäminen poistamalla lappalaispykälä. Tämä johtaa muutamien satojen äänestäjien poistamiseen vaaliluettelossa. Heidän tunnetuin edustajansa on ääniharava Kari Kyrö joka on useita vuosia toiminut opposition keulakuvana käräjillä. Kyrö ja kaikki saamelaiskäräjien valtaeliitille epämieluisat ihmiset tullaan poistamaan vaaliluettelosta.
https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/lexkyro.html
Laki ei varmasti ole paras mahdollinen, mutta sentäs se saatiin voimaan. Täydellistä siitä ei voi saada, mutta jos edes käyttökelpoisen.
Aika näyttää.