Keskustelin yhden Suomen / Venäjän kaksoiskansalaisuuden omaavan henkilön kanssa kauppareissullani, hän on asunut ja työskennellyt vakituiseen Suomessa vuodesta 99 lähtien, mutta vierailee kuukausittain Venäjällä sukunsa luona ( Viron kautta ) Karjalassa sillä alueella, joka sodassa jäi Venäjän puolelle.
Mutta se hänen taustastaan. Ihmettelin hänelle ja olen ihmetellyt monelle muullekkin sitä, että mihin ja miksi on lintulaudoiltani hävinnyt kaikki niin hömö/kuusi kuin töyhtötiaisetkin, ainoastaan talitiaiset ja sinitiaiset ovat runsaslukuisina edustettuina. Töyhtötiaisia en ole nähnyt useampaan vuoteen ja nyt hömö ja kuusitiaisetkin loistavat poissaolollaan.
Tätäkös tämä keskustelukumppanini kovasti ihmetteli ja sanoi, että hän ei ole huomannut niiden vähentyneen, päin vastoin hänestä tuntuu että ovat lisääntyneet viimevuoteen verratessa. Me pidämme kortteeria muutaman kymmenen kilometrin päästä itä-rajasta ja hänen kotinsa suvun maat ovat n.140 kilometrin päässä rajasta.
Hän mainitsi, että hänen lähialueillaan on laajat alueet koskematonta metsään, siis metsää jota ei ole hakattu ”talouskuntoon” eikä muutenkaan kirves ole vieraillut muuten kuin pienimuotoiseen poltto,-ja rakennuspuun hakuun.
Tässähän se taisi olla vastaus kyselyyni lintulajien puuttumiselle omissa ruokintapaikoissani, kun rajan Suomen puolella on pääasiassa pelkkiä puupeltoja.
Tuossa muutaman kymmenen kilometrin päässä on yksi Pentti Linkolan ostama 20ha metsätila joka on luonnonsäätiön omistama, mutta se on kuitenkin niin mitätön pläntti, että sillä ei ole vaikutusta lintujen esiintymiselle puoleen eikä toiseen.
Jos Venäjä on asukkailleen sellainen ”vankileirien saaristo”, niin linnuille ja varmasti kaikille metsien asukeille se on luonnon monimuotoisuudessaan paratiisi.
Sanoi sotien taistelualueen kelottuneista ikihongista löytyvän yhä sirpaleita sahattaessa.