Todennäköisesti jää ruusu ja apila kuin ruusu ja ruiskukka itämättä, kun voikukka valloittaa.

Kaikki sen tietävät ja näkevät, että demarit ovat niin varmoja jo ensikevään vaalien jälkeisestä ykköstilastaan, että heidän kirjanpidossaan yksi plus yksi ei olekkaan kaksi vaan kolme.

Tarkoitan tällä sitä, että demarit laittavat nyt kulisseissa kokoomuksen ja kepun kilpailemaan keskenään siitä, että kumpi pääsee kakkospuolueeksi Lindtmanin hallitukseen. Demarit siis vedättää näitä kahta puoluetta ja tekee iltalypsyjä omaa hinkkiään täyttääkseen.

Ja jos Lindtman valitsee kepun, niin yksi vasemmistopuolue jää oppositioon eli vihreät, tämä on kepun prioriteetti hallitukseen osallistumiselleen.

Ja jos Lindtman valitsee kokoomuksen, niin siihen hallitukseen ei sovi  vasemmistoliitto, se on kokoomukselle kynnyskysymys.

Se ei taas ole ratkaisevaa onko kokoomus ja kepu saavuttanut vaaleissa torjuntavoiton, hallitukiima voittaa kyllä veretseisauttavat vaalitappiotkin.

Lindtman voi kyllä rauhassa minunpuolestani iltalypsää etuja hallituskipeiltä kokoomukselta ja kepulta ennen vaaleja, mutta luulen, tai olen entistäkin vakuuttuneemi siitä, että ne jäävät toteuttamatta kun pääministeri ei olekkaan Lindtman.

Mutta kun Purra nousee hallitustunnustelijaksi niin olen varma  että  Lindtmanin toimistossa kadutaan sitä päätöstä jonka Marin teki, että perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyöhön ei osallistuta. Toki Lindtman on tämän Marinin lausuman toistanut, mutta kyllä demaritkin tietävät neljän oppositiovuoden jälkeen, että parempi olisi olla Purra I.sessä kynnysmattona, kun köyhänä rahattoman markkinoilla.

Ajattelisin niin, että jos, siis jos meidän demarit olisivat tulevalta politiikaltaan vähänkin kuten veljespuolueensa on Tanskassa, niin yhteistyö saattaisi onnistuakkin perussuomalaisten hallituksessa.  Mutta vielä siihen on pitkä matka, kun viha sumentaa demareiden arkijärjen ja sumeana tekevätkin  hallaa juuri niille joita väittävät puolustavansa.