Hyvinvointivaltio on rikki sanoo Murto.
Nyt on sitten aika jolloi hyväosaiset kahmivat.
Hallitus tekee parhaansa.
Sosiaalitukea heikennetään edelleen.
Kela-apu hyväosaisille vaikka samaan aikaan
ollaan eläkeläisten kimpussa:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011948019.html
– Sotamateriaalia ostetaan ja Ukrainaa autetaa velkarahalla.
Toimia tekee nykyhallitus.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
”.. hyväosaiset kahmivat…”
Kuten Murto mainitsee, Suomen talous ei ole juuri kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Pyysin Chatgpt:tä vertaamaan eri tuloluokkien veroastetta vuoden 2008 ja 2023 (Marinin hallituksen lopussa) välillä. Chatgpt:n mukaan alempien tuloluokkien efektiivinen veroaste oli laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2023 5%-yksilköä, keskituloisilla se oli noussut noin 1% ja hyvätuloisilla reilut 5%. Toisin sanoen verotus oli vuosien 2008 – 2023 välillä selvästi keventynyt pienituloisilla ja kiristynyt hyvätuloisilla.
Vuoden 2008 finassikriisistä aina Orpon hallitukseen asti Suomessa marginaaliverot kasvoivat, kun ylimpien tuloluokkien veroja kiristettiin samalla kun alimpien tuloluokkien veroja laskettiin. Lopputuloksena Suomen ylimpien tuloluokkien marginaaliverot nousivat 59.5%, ja kun päälle lasketaan veroluonteiset työttömyysturva- ja sosiaaliturvamaksut, hyvätuloisten kohdalla palkankorotuksesta työntekijälle jäi käteen sevästi alle puolet.
Näillä hyvätuloisia kurittavilla ja pienituloisia suosivilla veromuutoksilla ei tunnetusti ole saatu kunnollista talouskasvua aikaiseksi. Mediassa puhutaan usein tuntemattomasta talouden jarrusta, joka voi hyvinkin olla ylempien tuloluokkien korkea marginaalivero. OECD:n näkemysten mukaan 40-50% marginaalivero on vielä melko neutraali talouskasvun suhteen, mutta 55-60% marginaalivero on jo selväsi talouskasvua hidastava tekijä, ja Suomessa tuo vero oli siis 59.5% (+ maksut ~8%). Orpon hallituksen veromuutoksilla ylintä marginaaliveroa on tämän vuoden alusta laskettu lähemmäs OECD:n ”suosittelemaa” tasoa, sen olessa nyt 52.5%.
Chatgpt:n mukaan nykyinen hyvätuloisten efektiivinen veroaste on kuitenkin edelleen noin 1% korkeampi kuin vuonna 2008. Kun samaan aikaan alimpien tuloluokkien veroaste on vuoteen 2008 verrattuna laskenut, on tuloverojen progressio edelleen jyrkempi kuin ennen finassikriisiä. Joten puheet hyvätuloisten suosimisesta eivät ainakaan hiemankaan pidemmän aikavälin tarkastelussa kestä oikein päivänvaloa. Myöskään vertailu mihin pohjoismaihin ei anna kuvaa hyvätuloisia kevyesti verottavasta maasta, sillä vain Tanskassa hyvätuloisten verotus on yhtä ankaraa.