Talouskasvua käytetään jo vaalimainonnassakin.!
Kyllä se talous lähti nousuun kolmen vuoden myönteisillä puheilla…
VM on tehnyt ennusteita ja niiden pohjalta on tehty toimenpiteitä.
https://www.hs.fi/visio/art-2000012194417.html
– Niin jos ennusteet ovat menneet pahasti pieleen, kyllä niiden perusteella tehdyt toimetkin ovat sen mukaisia?
– Ennustaja eukoista puhuttu maailman sivu!
Sopivan mansellismielinen blogialusta
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000012194858.html
– Suomen suunta on hukassa?
Ennuste on aina vain ennuste. Se mitä on tapahtunut, kertoo asioiden todellisen tilan. Oleellista on kasvu vuoden takaiseen verrattuna. Kvaartaalit mahtuvat tillastovirheen sisään. Eli siis:
2,5 % kasvu: Vuosikasvu verrattuna Q2 2025 -jaksoon.
Ja mistä tämä koostuu? Luku on hämäävä BKT:n laskemisitavan takia. Näistä:
Mihin 2,5 % kasvu on käytetty?
Puolustushankinnat: Valtion suuret puolustusinvestoinnit (kuten hävittäjähankinnat) nostivat julkisia investointeja alkuvuonna peräti 30,8 %. Tämä kasvattaa BKT-lukua, mutta raha menee laitevalmistajille.
Teollisuuden vienti: Erityisesti metsä- ja kemianteollisuuden sekä energiasektorin vienti ulkomaille on elpynyt vauhdilla.
Vihreät investoinnit: Yritykset ovat investoineet energiasiirtymään ja uuteen teknologiaan. Raha sitoutuu koneisiin ja tehtaisiin, ei palkkoihin.
Varastojen täydentäminen: Yritykset ovat alkaneet jälleen täyttää taantuman aikana tyhjentyneitä varastojaan.
Tuottavuuden parantaminen: Yritykset ottavat kasvusta tehoja irti ensin olemassa olevalla henkilöstöllä.
Vihreiden investointien raha ei ole peräisin puhtaasti yritysten omasta taskusta tai pelkistä tavallisista pankkilainoista. Todellisuudessa kyseessä on monimutkainen yhdistelmä, jossa julkiset tuet ja kansainvälinen erityisrahoitus vetävät mukanaan yritysten omaa rahaa.
Mitä ulkomaille valuu?Osingot ja voitot: Kun tuulipuisto tuottaa sähköä markkinoille, sen myynnistä syntyvä liikevoitto tilitetään emoyhtiölle tai kansainvälisille sijoitusrahastoille (esimerkiksi Saksaan, Ranskaan tai Pohjoismaisiin rahastoihin).Korkotuotot: Ulkomaiset emoyhtiöt rahoittavat Suomen-tytäryhtiöitään usein sisäisillä lainoilla. Tällöin Suomen yhtiö maksaa korkoa ulkomaille, mikä samalla pienentää Suomeen maksettavia yhteisöveroja.
Teollisuuden viennin ”vuosikasvuna” näkyy mm. yksi Meyerin rakentama luksusristelijä, jota on hitsailtu jo vuosi, mutta koko hinta menee tilastossa luovutuspäivän kohdalle.
Kun lukee ja käyttää tilastoja, kannattaa aina muistaa tarkistaa syvemmälle – mitä oikein on tilastoitu ja miten.
Huom! Lisäksi uusien hävittäjien hankinta on nosttanut BKT:a, eli kasvu ei ole sama tilastoissa ja jalkakäytävällä.