Ykkösen iltauutisissa kyseltiin vihdan ja vastan perään. Näytettiin myös Suomen karttaa, jonka mukaan läntinen Suomi käyttää (noin mitalla) vihta-sanaa, kun taas itäinen Suomi käyttää vasta-sanaa.
Itse asun läntisen Suomen puolella ja käytän kumpaakin muotoa, vihta tai vasta, miten milloinkin. Olen hunteerannut, että koivunlehdistä valmistettu huiska, jolla pieksetään kroppaa saunan löylyssä, on tuoreena vihta (vihanta), kuivattuna tuoreen vastine eli vasta.
Asiaan liittyen: Satakunta vuotta sitten meidän kylässä oli sattunut metka tapaus. Oli kesä ja heinäkuu. Maiju-emäntä oli yksin kotona, kun tupaan saapui vieras mies. Mies otti lakin päästään ja kysyy päivää. Maiju käski vierasta istumaan. Mies istahti ovensuupenkille. Siihen aikaan kulki täällä päin kesäisin työttömiksi joutuneita tukkijätkiä tarjoten itseään talollisille heinäntekorengiksi. Maiju arveli tämänkin miehen sellaiseksi. Mies kuitenkin kysyy:”Saako talossa maksua vastaan vihtua?”
Maiju ajoi miehen ulos kiukkuisen sanatulvan kanssa. Kaikenlaisia! Kun talon miesväki illempana saapui kotiin heinäniityltä, Maiju kertoi hävyttömästä miesvieraasta. Kaikenlaisia! Miehet, jotka olivat savotoilla tottuneet kuulemaan eri murteita, valistivat Maijua:”Ei se vieras mies naista ollut vailla, vaan tarkoitti että saako talossa maksua vastaan käydä saunassa.” Maiju oli noloa naista ja miesten suupieliä pyrki nykimään.
”Muuttumaton raja
Vihta- ja vasta-sanat ovat hyvin syvällä suomen puhujien mielessä.
Vuonna 1932 ilmestyi kielitieteellisessä Virittäjä-lehdessä Kustaa Vilkunan laatima kartta, joka näytti, miten vihta–vasta-raja kulki tuolloin Suomen halki.
Kun vuoden 1932 karttaa vertaa nykyhetken karttaan, huomaa heti, että raja ei ole muuttunut juuri ollenkaan.
– Nämä kaksi karttaa ovat hämmästyttävän samannäköisiä. Raja kulkee aikalailla samassa kohdassa, sanoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Lappalaisen mukaan nyt valmistunut kartta vaikuttaa hyvin uskottavalta.
Vaikka suomen kielen puhujat ovat liki sadassa vuodessa muuttaneet eri puolille Suomea ja suomen kielikin on sinä aikana muuttunut, niin vihta–vasta-raja pysyy.- -” Ylen verkkojulkaisu, toimittanut Mikko Savolainen.
Hyvää juhannusta kaikille!
Vihta vai vasta? -Sanojen alkuperälle on ehdotettu erilaisia selityksiä. Sanaa vasta on pidetty pitkään vanhana venäläisenä lainasanana, mihin itämurteisiin painottuva levikki sopisikin. Lähtökohdaksi ajateltiin muinaisvenäjän häntää tarkoittavaa sanaa, joka olisi aiemmin merkinnyt ehkä vihtaa. Nykyään on kuitenkin päädytty siihen, että kyseessä on vanha laina germaaniselta taholta. Lainalähteen jatkajia nykykielissä on esimerkiksi ruotsin luutaa, huiskaa ja saunavastaa tarkoittava sana kvast.
Länsimurteisen vihdan alkuperä on toistaiseksi hämärämpi. Sen ajateltiin aiemmin olevan myös venäläistä lainaperua, vaikka sanan levikki ei tätä oletusta tukenutkaan. Lainalähtöisyyden sijaan on sittemmin ehdotettu, että vihta olisi omaperäinen ja kuuluisi ehkä samaan sanueeseen kuin hiljaista sadetta tarkoittava vihma.
https://kotus.fi/sana/vasta-ja-vihta/