Koti, usko, isänmaa, ne hyvin voidaan rinnastaa, kaikki yhden, yksi kaikkien, puolesta ne taistoaa.
Kotimassa sisäisesti, sanan miekat loimuaa, mutta samas juoksuhaudas, yhteinen on kotimaa.
Kirkkomaiden valkoristi, vapautta osoittaa, sankarvainaat kummun alla, meille turvas isänmaan.
Turhaa luulla että vieras, tulis meitä auttamaan, suomineidon nimi heille, ei ja eitä toistetaan.
Vasemmiston nuotistoa, itse en mä tajua, mainehaittaan Suomi kaatuu, aidat ovat turhia.
Persut yksin oli ainoot, miinan nimeen vannoivat, nyt on muutkin huomanneet et, persun linja oikea.
Sotiemme jälkeen emme, armeijasta luopuneet, muut kun uskoi kesyyn ”karhuun”, meitä eivät huijanneet.
Nato- linna taitaa olla, pystytetty hiekalle, isänmaamme graniitille, tehty oma torppamme.
Putini ja Trumppi taitaa, suunnitella diiliä, jossa jakaa etupiirit….. harakiriin päätyvät.
Antaa ryssän ahkeroida, karttapöytäins parissa, suomineidon valloituksiin, Kremlin joukot heikkoja.
Atomeilla Putin koittaa, muita saada pelkäämään, suomipojan koo koo kyllä, pistää polsut hyppimään.
Ei nyt meidän pidä itkee, 5% puolesta, sillä liehuu jatkossakin, siniristi salossa.
Kyllä sitä ”köyhä kansa”, elää vaikka leivättä, mutt ei elä kovin pitkään, ryssä ”Tornis” vahtina.
Siperian punkit tulee, tänne vaik`ei kutsuttais, Kremlin punkki tullessansa, Konnunsuolle kuskattais..
Varsin pian koittaa päivä, että Putin pakenee, Trumpilta hän joutuu anoon, turvapaikkaa rahoilleen.
Eikä medän pidä huolta, kantaa karhun toimista, rajan takaa näyttää karttaa, minne itsens hautaavat.
( Minusta inspiraatio on vitsi, jonka runoilijat ovat keksineet tehdäkseen itsestään tärkeitä.)
