Tekijä: arvi.

Kun näin viisikymmentä luvulla syntyneenä vertaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani nykypäivän vastaaviin, niin kyllä täytyy sanoa, että jos yksinkertaisuuden  sanotaan olevan kaunista, niin ainakin 50-60 ja vielä 70 luvuillakin se sitä oli kaikesta vaatimattomuudestaan huolimatta, tai sanoisinko että juuri siksi.

Ei ollut huolta huomisesta ja vaikka ei ollutkaan aina ”päätä” tai varallisuutta, että olisi voinut käydä muuta kuin kansakoulun, niin silti lähtökohdat olivat toisenlaiset  kuin nykynuorilla, sillä olipa nyt kansakoulun todistus minkälainen hyvänsä, niin töihinpääsyyn se ei ollut esteenä työn yksinkertaisuudesta johtuen, jolloin kulloinenkin työ opittiin työtä tehdessä vanhemman työntekijän katsoessa vähän perään ja neuvomassa alkuun.

Liikunta kaikenlaisine lajeineen ja kisailuineen oli lähes ainoa harrastusmuoto mitä tehtiin pienten kolttosten lisäksi ja kun rippikolun jälkeen saatiin vanhemmilta lupa lähteä iltamiin, niin joillakin oli sitten ”rohkaisua” puvun taskussa, että uskalsivat vastakkaiselle sukupuolelle ehdotella, josko saisi luvan ja voisko vielä päästä saatille.

En nyt kyllä muista että lapset ja nuoret olisivat kärsineet mielen ongelmista ja luultavammin vain puristettiin entistäkin kovemmin käsi nyrkkiin ja piilotettiin se taskun pohjalle ja itku tuli vasta illalla maata mentäessä, jolloin silmät kuivattiin pranellipaidan helmoihin…..oletan.

Ei ollut suuria vaateita, kunhan leipää ja lämmintä riitti ja joskus varallisuus riitti hakemaan pitkäripaisesta sitä sisäistäkin villapaitaa ujouden voittamiseksi lavatansseissa……oletan.

Elämä soljui turvallisissa merkeissä Herran nuhteessa ja pelossa, eikä varmasti kenellekkään ollut epäselvää erottaa oikeata väärästä ja jos joskus teki teon vanhempien ohjeden vastaisesti, niin koivumäen herra kyllä opasti oppimaan ja kouluissa opettaja oli auktoriteetti, eikä silloiseen maailmanaikaan kukaan vanhempi sotkeutunut siihen mitä, miten ja miksi jotakin ainetta opiskellaan tai jätetään opiskelematta.

Kyllä se nykyisillä lapsilla ja nuorilla on jokapäiväistä taistelua ja kilvoittelua lähes kaikesta ja ei sitä kyllä kannata ihmetellä, että ns.pudokkaiden jonot pitenee ja mielentervespalvelujen kynnystä vaaditaa madellettavaksi tässä jatkuvassa kilpajuoksussa, tai sanoisinko kilpalaulannassa, jossa raha ja materia on ainoa onnelliseksi tekevä voima.

Kun mikään ei enään tunnu miltään ja tulevaisuus on maailmanlopun odottelua ilmastoineen ja sotineen ja tavallinen arki koetaan epäonnistumiseksi, kun elämä ei aina olekkaan yhtä kivaa ja hauskaa mitä mediat tuuttaa eetteriin 24/7

Taitaa olla niin, että omassa lapsuudessani koettiin rajojen olevan rakkautta kun vanhemmat ja myös opettajat ja myös koko yhteiskunta asetti lapsilleen ja nuorilleen.  Nykyään rajojen asettaminen koetaan rangaistuksena, kun vapaan kasvatuksen tulokset ovat karmeudessaan nähtävissä ja kun niin kotona kuin kouluissakin vanhemmat ja opettajat ovat menettäneet auktoriteettinsa lapsille ja nuorille, koska heiltä on viety mahdollisuudet toteuttaa rajat on rakkautta metodeja….pelosta joutua opetushallituksen ja viranomaisten ruoskittavaksi.

En toki puhu mistään ruumiillisesta väkivallasta, vaikka silloin kun itse koulutiellä olin, niin useasti kyllä opettaja ojensi myös muuten kuin sanallisesti ja näin jälkeenpäin kun arvioin, niin hyvä että opetti, ne ojennukset ja opetukset  ovat aikuisenakin olleet vielä muisissa, kun on tehty ero hyväksyttävän ja hyväksymättömän välillä.

Mutta saatan olla väärässäkin, sillä maailma muuttuu eskoseni……silti väitän, että joissakin keskeisissä arvoissa ja asenteissa ollaan menty pahasti metsään, kun muna on otettu neuvojaksi kanalle.

Eduskunnan oppositio kauhistelee kokomuksen ja Ruotsalaisten toimintaa ja sanovat, että kuinka te kehtaatte ja ettekö te osaa edes hävetä, kun olette lähteneet toteuttamaan hallituspolitiikkaa, jossa näkyy voimakas perussuomalaisten kynän jälki.

Tätä samaa sanomaa on nyt puolitoista vuotta kuunneltu ja ei se ole hallitusyhteistyötä suuremmin horjuttanut sen ohjelman puitteissa, ainoastaan Ruotsalaiset näkevät rasismia samasta avaimenreijästä tiiraillen kuin sosialistitkin. Mutta mahtaakohan  Ruotsalaiset koskaan ja missään hallituksessa aikaisemmin saanut niin hyvin politiikkaansa ja sidosryhmiensä ääntä kuuluviin kuin nyt tässä Orpon hallituksessa.

Samaa pätee kokoomukseenkin, että vain perussuomalaisten mukaanottaminen hallitukseen takasi heille ne tavoitteet toteutettavaksi, jotka sosialistien kanssa ei olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.

Joten varmasti kaikki neljä hallituspuoluetta ovat pienten haitallisten lillukanvarsien sijaan varsin tyytyväisiä hallitusohjelmansa kirjauksiin ja sehän on selvää, että kaikki ovat saaneet ja kaikki ovat  joutuneet myös luopumaan jostakin niistä tavoitteista, joita ennen vaaleja tavoittelivat.

Varmasti tämän nelivuotis hallitusperiodin jälkipuoliskolla tulee myös hallituspuolueiden suunnalta sellaisia irtiottoja, jotka poikkeavat sovitusta, mutta ne pitää jättää omaan arvooinsa, sillä mitä lähemmäksi mennään vaaleja, niin näillä aisanyli potkimisilla halutaan vain miellyttää omaa äänestäjäkuntaa.

Se nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tulevaisuutta ajatellen, että kansalaiset seuraavissa vaaleissa muistaisivat sen mitä sanotaan myymälävarkaista, että ne syövät sinunkin pöydästäsi,  ( myymälävarkaan voit korvata vasemmistolla.)

Minulla on sellainen näppituntuma, että suurin osa kansasta olisi itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa valmis lopettamaan, kun ne joita saamme kiittää itsenäisyytemme säilyttämisestä ovat jo lähes kaikki poistuneet keskuudestamme.

Varmasti olisi parempiakin tapoja juhlistaa itsenäisyyttä kuin hyväosaisten ja paljolti samojen naamojen kekkulointi presidentin linnassa TAAS  kansan piikkiin.

Jospa edes nyt otettaisiin edes tänä vuonna esimerkkiä vuodelta 1933, kun juhlat presidentin linnassa peruttiin taloudellisen tilanteen, eli laman seurauksena, jolla osoitettiin solidaarisuutta tavalliselle kansalle.

Varmasti se lama kosketti ja koetteli kansalaisia hieman eri tavalla v.1933 kuin mitä nyt laman kourissa olevat kansalaiset, silloin oli kysymys leivästä ja sen puutteesta, nykyään koetaan olevansa lamassa kun ei päästä jokavuotiselle ulkomaanmatkalle tai joudutaan tinkimään ulkona syömisestä, puhumattakaan että joutuisi vastaanottamaan hengissä pitimikseen paskaduunia.

Sillä lamassahan nyt ollaan ja eletään jos on uskominen sosialisteja, jotka kiljuvat toreilla leipää, toki heidän taloissaan leipää on vintillä, mutta kun söivät itse rappuset.

Toiveeni lienee turha lopettamisesta ja en varmasti suuresti erehdy kun veikkaan, että suurin osa kutsutuista taitaa olla sitä sateenkaari,-ja kulttuuriporukkaa, joilta julma hallitus on vienyt apurahaleikkauksien seurauksena punkkupullon pöydästä, mutta iloitsevat kuitenkin siitä, että nyt maalla on presidentti, joka jo nosti heidän sateenkaarilippunsa presidentinlinnan tankoon hulmuamaan sorretun voimaa.

 

Laiskuuden sanotaan olevan yksi kuolemansynneistä.

No, en hänen syntisyydestään osaa sanoa sitä enkä tätä, mutta jos nyt näin  paljon elämää nähneenä ja kokemuspohjalta sanon, että  vaikka se laiskuus kuinka näyttääkin houkuttelevalta, niin kyllä se on kuitenkin työ joka sen suurimman tyydytyksen antaa.

Eräs asia putkahti hyötyliikuntani lomassa mieleen tämän päivän politiikastamme josta sanotaan, että  kaiken pahan alku ja juuri on  nykyisen oikeistohallituksen aikaansaannosta ja aiheuttamaa.

Minä taas sanon, että asiat eivät koskaan niin huonosti ole, etteikö niitä vasemmistopolitiikka pysty huonontamaan.

Kun Hitler tapatti vuosina 39-45  n.6 miljoonaa Juutalaista, niin ihmeteltiin että miksi he eivät ryhtyneet vastarintaan, vaan alistuivat kohtaloonsa.

Ja nyt kun Juutalaiset sitten asettuvat puolustamaan itseään ja omaa maataan niin se tuomitaan ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Historia näkyy toistavan itseään, kun taas ovat Juutalaiset vainon ja terrorin kohteina, myös Suomessa.

Häpeällistä toimintaa Suomen valtiojohdolta, kun ovat lähteneet mukaan näihin Islamisti,-ja Arabimaiden ja totalitarististen valtioiden kuten esim. kiinan, iranin ja venäjän juklilausumiin YKssa, jossa Israelin oikeus itsenäisyytensä ja demokratiansa puolustamiseen  kyseenalaistetaan.

Onhan aikoihin eletty, kun Suomi väittää olevansa historian oikealla puolella, kun samaan hengenvetoon kuitenkin toimii pahan akselin puolestapuhujana.

Toivon todella että Trumpista tulee presidentti pian alkavissa vaaleissa ja antaa luvan Israelille viedä Hamasin ja terroristien tuhoamistyön loppuun lähi-idässä, Kamala ei siihen kykenisi vasemmistolaisena kahden valtion hokemin.

Siviilejä kuolee aina sodissa ja niin nytkin, mutta on järjetöntä syyttää Israelia kansanmurhasta, sillä suurin syyllinen siviilien kuolemaan on Hamas joka sodan aloitti ja itse nimitän sotatoimia Gazassa Israelin puolustustaisteluksi omasta suvereniteetistaan.

Minä kun keskustelen aika paljon niin Tamperelaisten  kuin Kesälahtelaistenkin asukkaiden kanssa maailman menosta eri kanteilta.

Usein tulee puheeksi suhteemme venäjään ja kuten ollaan Gallupeissa huomattu, niin lähes yksimielisesti ne näyttävät negaatiota venäjän suuntaan valtakunnallisissa otoksissa, mikä on toki ymmärrettävää.

Mutta sitten omissa mielipidekyselyissäni mitä olen tehnyt näiden kahden paikkakunnan toreilla ja torien reunoilla niin yllättävältä kuin se kuulostaakin, niin täällä itärajalla suhtaudutaan paljonkin myötämielisemmin venäjään kuin Tampereella.

Useimmilla rajan läheisyydessä asuvilla olisi toivomuksena rajan nopea avaaminen pointimene hyöty kaupankäynnin ja turismin palaamisesta sille tasolle jossa se oli ennen venäjän ”erikoisoperaatiota” Ukrainassa.

Mutta mitä kauempana asutaan venäjän rajasta, niin sitä kielteisemmin ja jyrkemmin suhtaudutaan rajan aukaisemiseen ja venäjään yleensäkkin, kuten kyselyni osoittaa Tampereen kohdalla.  Tampereelle ei ole suuntaan eikä toiseen mitään merkitystä onko raja auki vai kiinni toisin kuin itäsuomalaisilla, helle se antoi työtä ja leipää pöytään ennen rautaesiripun laskeutumista.

Ja Kesälahdella toisin kuin Tampereella ollaan vähemmän peloissaan sodan eskaloitumisesta Suomen puolelle, sitä oltiin ennen Natoon liittymistä kuin nyt myös liittymisen jälkeenkin.

Joten päätelmäni tutkimuksestani on, että mitä kauempana asutaan venäjän rajasta, niin sitä suurempi pelko, tai sanoisinko suoranainen viha on venäjän suuntaan kuin niillä, jotka noin kuvainnollisesti asuvat kiven heiton päässä rajasta.

Otokseni ei ole henkilömäärin niin laaja että se kelpaisi tieteelliseksi näytöksi ihmisten käyttäytymisestä, mutta tähän pätee kuitenkin sama kuin on laajemmissakin Gallupeissa, eli + – 2% suuntaansa.

Kokoomukselle hallitusohjelman kirjaukset ovat edenneet askel askeleelta ja porras portaalta siihen suuntaan, jota se on tavoitellut itse asiassa jo vuosi- kymmeniä, ( työ,-ja sotesektori ) mutta muiden kuin nykyisen hallituskoalition puitteissa se on ollut pään hakkaamista vasemmistolaiseen punamäntyyn, eli mitä lujempaa on lyöty, niin sitä enempi se on sattunut kansalaisen näkökulmasta.

Samoin on perussuomalaisten osalta, kun ovat  saaneet hallitusohjelmaan keskeisimmän poliittisen tavoitteensa, eli haitallisen maahanmuuton kiristykset siihen politiikkaan nähden, jossa oltiin hyvää vauhtia etenevässä ns. Ruotsin mallia kohti.

Nämä kaksi edellämainittua onnistunutta tavoitetta minkä kokoomus ja perussuomalaiset ovat saaneet muuttumaan todeksi, niin tulevat heidän hallitusvastuunsa takaamaan myös seuraavaksi nelivuotisperiodiksi, vaikka vielä nyt   vasemmisto ja kepupopulismi on saanut kansalaiset sairastumaan punatautiin. Mutta mikä tähän punatautiin sitten olisi lääkkeeksi, niin ei siihen muuta lääkettä liene, kuin lisätä annostusta entisestään, vain sillä saadaan pidettyä hullun Huittislaisen miehen syndooma aisoissa ja se ei tule onnistumaan muuten kuin lisäämällä reikiä vyössä. ja kiristämään henkseleitä ettei selkäranka valahda housuihin.

Vähitellen siihen luurankoon, eli luukasaan minkä oikeistohallitus sai perinnöksi vihervasemmiston ja kepun yhteenliittymältä, niin on saamassa lihaa luunsa ympärille, jossa työ ja yrittäminen tulee syrjäyttämään vasemmistolaisen unelman oleskeluyhteiskunnasta, jossa valtio kyydin maksaa.

Nyt kun Stubb matkustaa Kiinaan valtiovierailulle, niin toivon todella että hän ajattelee mitä sanoo, ettei yht´äkkiä sano mitä ajattelee.

Joten pois sormen heristelyt Kiinan ihmisoikeuksista ja muustakin heidän harjoittamastaan  ulkopolitiikasta, sillä  on yhtä pieni vaikutus kuin on hyttysen paskalla Tyynessä valtameressä sen puhtauteen.

Suomen ei pidä näytellä kokoaan suurempaa, sillä ei pötyä tuoda Suomalaisten pöytään, eikä meidän kansantaloutemme kasva esteitä rakentelemalla suurvallan suuntaan, vaikka heidän yhteiskuntajärjestelmänsä ei meidän oikeuskäsityksiemme mukaisia olekkaan.

Minulla on aina kylmä rinki perseen ympärillä kun Stubb  lähtee rajojemme taakse ”pelastamaan maailmaa”, sillä tuomarin osa sopii huonosti maalle  joka elää viennistä, tuleepa se sitten vaikka minkälaisesta pahuuden akselista hyvänsä.

Suomi on tosiaan niin pieni paska Tyynessä valtameressä, että sillä ei maailmaa pelasteta katastrofeilta, olipa ne minkä sorttisia hyvänsä.

”Makeasti oravainen, nukkuu sammal vuoteellansa, sinne pääse hallin hammas, eikä metsämiehen ansa”……..

( anteeksi toinenkin blogi samalle päivälle )

Kuinka vapauttavalta se tuntuikaan, kun yli neljäkymmentä vuotta olemme siirrelleet kellojamme  milloin kesä ja milloin talviaikaan ja nyt sitten lopetimme  omalta osaltamme tämän pelleilyn.

Näin me eläkeläisukkona ja akkana elelemme omalla tavallamme ja ajallamme, emmekä ole sidottuja  aikarautaan, toki jos johonkin on aika tilattuna, niin osaamme kyllä katsoa miten muu maa elää, että emme ole tuntia myöhässä tai vastaavasti tuntia liian aikaisessa sovituista tapaamisista.  Mutta meidän  aikarautamme raksuttavat mennyttä aikaa myös tulevaisuudessa ja ne jotka tätä järjettömyyttä jatkavat ( pakotettuna ) niin siinäpähän jatkavat oman sisäisen kellonsa kiduttamista.

Talo elää tavallaan ja vieraat käyvät meidän kellojemme ”pysähtyneisyyden” huomioiden.

Nytkin kun tätä kirjoitustani lopettelen, niin kelloni näyttää olevan karvaa verran vaille seitsemän, muille aikarautansa vankina elämään joutuville se näyttää vähän vaille kuutta.

Sanotaan että se on vähän sama kuin rahaa laittaisi pankkiin kun lapsi nukkuu ja näin vanhana voin sanoa, että se saattaa pitää lääkärinkin loitolla, kun elelee vain yhtä aikavyöhykettä kesät talvet, tiedä sitten hänen todenperäisyydestään.

Kun seuraa, lukee ja kuuntelee Suomalaista poliittista jornalismia, niin näin perussuomalaisena voin sen sanoa ja jonka näkee jo ”sokee Reetakin, että media toimii tutkivassa journalismissaan lähinnä hutkijoina,  joka viimeistä pilkkua myöden on kopioitu suoraan  vihervasemmistolaisista ajatushautomoista, demonioidessaan meistä persuista maanpäällisiä  ihmishirviötä.

Mutta yhden huomion olen viime aikoina havainnut, että kun tämä vihervasemmistolainen tutkiva journalismi on kerta toisensa jälkeen lyönyt kirveensä kiveen, tavoitteenaan saada vihdoinkin ne perussuomalaiset hautajaiset järjestetyksi, niin onkin vain saanut ristiäiset aikaiseksi ja yhä useammin ovi kääntyykin sisään eikä ulospäin perussuomalaisessa kotipesässä.

Ja kun tämä vihersosialistinen sanoma ei ole perussuomalaisista saanut aikaan muuttovirtaa muihin puolueiseen, vaan pieni aleneva kannatus Gallupeissa johtuu joidenkin persujen siirtymisestä  katsomoon, mutta eivät he lopullisesti jää tuleen makaamaan, kyllä ne katsomosta taas eduskuntavaaleihin heräävät ja menevät poliittisten vastustajien suon yli että heilahtaa.

Mutta tarkkanököisemmät ovat varmasti huomanneet saman kuin minkä itsekkin olen, että kun vihersosialistisella sanomalla ei ole vaikutusta persukannatukseen, niin nyt onkin sitten otettu kepu keppihevoseksi, jolla tavoitellaan kepusta perussuomalaisten äänestäjiksi siirtyneet palaamaan takisin heidän pettäjän tien politiikan ymmärtäjiksi.

Varmasti kun media tarpeeksi usen toistaa sanomaa kepun autuaaksi tekevästä onnesta, niin todennäköisesti löytyy jokko niitäkin, jotka vielä kuvittelevat kepua äänestäessään saavansa liikettä maaseudulla aikaiseksi muuallekkin kuin hautuumaalle.

Kovasti kuitenkin ihmettelen, että kaikkea mitä kepu nyt esittää oppositiossa, niin niiden eteenpäin vieminen hallitusvastuussa olisi ollut mahdollista, nyt se on vain suun pieksentää  oppositiossa odottaen, että kansalaiset kuvittelisivat paskan puhumisen pellonlaidalla saavan mahonkin maan tuottavaksi.

Kaikkosesta media nyt leipoo sateentekijää kepulle, mutta ei se kyllä kovin sateelta näytä kun kuuntelee kepujohdon kommentteja  Pekka Aittakummun siirryttyä perussuomalaisiin.  Kepu kun kerrankin katsoisi omaan peiliinsä, sieltä se syyllinen tapittaa vastaan ja antaa vastauksen Aittakummun lähtöön.