Amerikkalaiset eivät luota turhan naurajaan taloudenpidossa.

Noin kuukauden kuluttua sitten jo nähdään, kenet Amerikkalaiset äänestävät seuraavaksi neljäksi vuodeksi Valkoisen talon isännäksi tai emännäksi.

Minulle se valinta on varma kuin pläkki ollut jo siitä asti, kun Trump asetettiin puolueensa  presidenttiehdokkaaksi.

Mutta sitä en voi ymmärtää, että medioissa juoksee 24/7  jos jonkin moista Amerikka asiantuntijaa ja vaalianalyytikkoa sanomassa, että he eivät pysty sanomaan kuka Valkoiseen taloon valitaan, että kisa on niin tasainen, että se voi olla kumpi hyvänsä, joka Kamala tai Trump.

Mutta voi pyhä jyssäys sentään, eivätkö  he ole lukeneet tutkimuksia kun kansalaisilta on kysytty, että kumpaan kahdesta presidenttiehdokkaasta he luottavat enempi valtion taloudenhoidossa, eli jos nämä ns.vaaliasiantuntijat tämän tutkimuksen tuloksen olisivat lukeneet, niin koska minäkin osaan sitä tulkita, niin varmasti hekin, vai eikö ole halunneet sitä tunnustaa, että Trump on Yhdysvaltain seuraava presidentti.

Tämän kyseisen tutkimuksen tulos oli Trump 69%

Harris 31%

Ei tämä ole mitään avaruustiedettä, koska Amerikkalaiset äänestävät ensisijaisesti aina rahapussinsa mukaan.

Vaaleja ei ratkaista ulkopoliittisista kysymyksistä eikä liioin Abortin tiimoilta, eikä myöskään maahanmuuton osalta, sen ratkaisee kansalaisten rahapussin paksuus, eli kumpi ehdokkaista takaa sen menestyksen omassa taloudessaan.

Vasemmiston/kepun uskottavuus on pelkkä 0

Nyt kun Orpon neljän puoleen enemmistöhallitukselle ei oppositio ole kyennyt mitään  uskottavaa vaihtoehtoa esittämään, niin sitten he sotkeutuvat lillukanvarsiin kadonneen uskottavuutensa palauttamiseksi kansalaisten silmissä.

Mutta tässäkin kyllä oppositio lyö taas kirveensä kiveen, jos se kuvittelee kansalaisten lähtevän mukaan näihin  ulkopoliittisiin lillukanvarsiin, jossa Tavio toimi  kansan enemmistön tulkkina, eikä lähtenyt ensitöikseen sateenkaarilippua nostamaan Ukrainalaiseen lipputankoon sodan runtelemassa maassa.

Ja samoin tulee käymään tässä Lähi-Idän Israelia koskevassa äänestyksessä, josta kansalaiset ovat varmasti sillä kannalla Suomessa että,  EVVK.

Mutta antaa nyt opposition sotkeutua ihan itse ulkopoliittisiin lillukanvarsiinsa välikysymys ja luottamusäänestyksineen, sillä jos he kuvittelevat että heidän uskottavuutensa palautuu tämän heidän sirkuksensa myötä, niin kyllä se siinä mielessä toimii, että entistäkin makeammin kansalaiset saavat nauraa heidän epätoivolleen.

Ja niinhän siinä näyttää käyvän kepunkin kohdalla, että edelliset neljä vuotta yhtä jalkaa vasemmistohallituksessa ja nyt sitten samassa rintamassa sosialistien kanssa kaatamassa oikeistohallitusta.  Jos he tällä kuvittelevat uskottavuutensa paranevan, niin kyllä siinä tulee niin käymään pienestä Gallupnosteesta huolimatta, että sitä mukaan kun Orpon hallitusohjelma muuttuu lihaksi, niin kepun ajautuu yhä pahenpaan anorectiaan.

Kaikki apinan tuntee, mutta apina ei tunne ketään.

Eilen kun seurasisin eduskunnasta lähetettyä  kyselytuntia ja mietin sitä, että miten ja millä sanoilla luonnehtisin vasemmiston esiintymistä.

En tahtonut millään löytää mihin heitä vertaisin, niin otin avukseni kirjahyllystäni 60 luvulla painetun tietosanakirjan, jotta löytyisi vasemmistollemme luonnehdinta.

Johan löytyi vastaava, eli Etelä Amerikassa elävät Mölyapinat, nimensä ne ovat saaneet siitä, että niiden mölinä saattaa kuulua jopa useiden kilometrien päähän ja mölinät  ovat erilaisia niiden merkityksen mukaan.

Haluan nyt heti pyytää anteeksi Etelä Amerikassa eläviltä mölyapinoilta, kun rinnastin heidät Suomessa elävään vasemmistolaiseen mölinälaumaan.

En tiedä elääkö Korkeasaaressa Etelä Amerikkalaista mölyapinaa, mutta eduskunnasta samaa mölinää kyllä löytyy vasemmistolauman esittämänä.

Toinen vaihtoehto olisi tietenkin värin perusteella olla punapersepaviaanit, mutta päädyin kuitenkin mölyapinoihin.

Vasemmistolainen talousoppi….auta armias.

Useat väittävät, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta

Minä olen toista mieltä, se on helppoa, mutta se vaatii vastapainoksi historian tuntemista ja kuten sanonta kuuluu, että historia toistaa itseään, tämän kun oivaltaa, niin tulevaisuuden ennustaminenkin on helppoa kuin heinän teko.

Esim. Pystyn varmuudella jo ennustamaan ajanjakson vuodesta 2027 – 2030 jos, siis painotan sanaa jos Suomessa on vasemmistolainen tai vasemmistovetoinen hallitus.

Silloin tulee käymään niin, että kaikki se työ minkä nykyinen Orpon oikeistohallitus on tehnyt maamme nostamiseksi takaisin velkahelvetistä kestävämmälle talouden uralle, niin se valuu maahan kuin vesi hanhen selästä.

Sillä tässä historia toistaa itseään, näinhän on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin, että sen minkä oikeisto korjaa sen vasemmisto tärvelee, toisin muotoiltuna, minkä oikeisto säästää, sen vasemmisto tuhlaa.

Oikeistolaiset kysyvät, että mitä he voivat tehdä yhteiskunnan hyväksi.  Vasemmistolaiset kysyvät, mitä yhteiskunta voi tehdä heidän hyväkseen.

Oikeistolaiset ottavat itse päävastuun omasta tulevaisuudestaan, kun taas vasemmistolaiset haluavat yhteiskunnan niistävän jopa heidän nenänsä ja pyyhkivän perseensä näin karrikoidusti ilmaisten.

 

Presidentti ei tuo lisäarvoa, vaikka kuinka puettaisiin.

Olen ollut, olen nyt ja olen jatkossakin sitä mieltä, että Suomessa kun lähdettiin presidentin valtaoikeuksia karsimaan, niin työ jätettiin pahasti kesken.

Presidentin valtaoikeudet olisi pitänyt riisua niin perusteellisesti, että jäljelle olisi jätetty vain seremoniamestarin moninainen rooli, esim. urheilukilpailujen suojelija, harjannostajaisen peruskiven muuraaja, laivojen vesilaskuissa samppakaljapuollon rikkominen paatin kylkeen, jne jne.

Jos nyt lähden liikkeelle vaikka vuodesta 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, niin sen jälkeen presidentti olisi voinut Suomessa olla enään yllä kuvailemani seremonia mestari.

Ja se missä nyt olemme ulkopoliittisessa puolustus,-ja turvallisuuspoliittisessa katsannossa, niin jos joku kykenee sanomaan minulle että presidentin rooli on ollut ratkaisevassa asemassa siihen missä nyt olemme, niin saataisin hieman tinkiä seremonimestarin statuksesta, mutta sellaista ei varmasi löydy.

Ottamatta nyt kantaa henkilöihin, jotka ovat esim. presidentteinä ja pääministereinä hallituksineen olleet maan asioita hoitamassa vuoden 95 jälkeen, niin kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin olipa presidentti ollut sitten riisuttu tai ”puettu” nykyisenä ajanjaksona 1995 -2024, niin tilanne ei nykyisestä olisi poikkeava.

Ja kun nyt nykyään käydään kovaa valtataistelua siitä, että kuka olisi se poliittinen avainhenkilö, oliko se presidentti vai pääministeri joka Suomen Natoon johdatti, niin sanoisin että ei kumpikaan, se oli Suomen kansa.  Mutta samaan hengenvetoon jatkan myös, että kyllä me Natoon olisimme  päässeet ja menneet riisutullakin presidentillä.

Stubbista nyt kuitenkin sen verran, että kuten ollaan nähty ja kuultu, niin hänen johdollaan on ulkopolitiikkamme kysymyksissä tullut jo useasti erijalkaisuutta valtioneuvoston ja eduskunnan suuntaan, kun ulkoministeri Valtosen kanssa esim. päättivät Israelin tuomitsemisesta, ollen samassa rintamassa mm. venäjän, Iranin ja muiden muslimimaiden kanssa.

Suomessa ylintä valtaa käyttää eduskunta ja eduskunnan enemmistöön nojaava valtioneuvosto ministereineen.

Mihin pieni maa vielä tarvitsee nykyisillä valtaoikeuksilla toimivaa presidenttiä……..ei mihinkään ja totean vain tässäkin kuten viimeaikona ollaan huomattu, että mitä useampi lautanen….eiku kokki, niin sitä huonompi soppa.

Nykyään presidentti koettaa pysytellä sisäpolitiikan ulkopuolella, mutta eihän siitä mitään tule, kun sisä ja ulkopilitiikkaa ei voi näin EU.n aikana erottaa toisistaan ja eikös se pääministerin rooteriin kuulukkin.

 

Totuus ja oma toive eivät ole sukulaisia keskenään.

En tiedä että mikä kumman vimma ja tarve on tänne Suomeen raijata kaikki ne venäjältä karkoitetut ja maanpaossa elävät venäläiset ja antamaan lausuntoja että pian se venäjä kaatuu ja luhistuu.

Näillä lausunnoilla ei ole mitään muuta totuuspohjaa kuin näiden karkotettujen ja maanpaossa olevien oma toive.

Päin vastoin, venäjä vahvistuu päivä päivältä ja koko maa on siirtynyt sotatalouteen ja kauppa käy ja henki haisee ja pakotteet mitä venäjään kohdistetaan niin näyttävätkin kääntyvän asettajiaan vastaan.

Täällä kesälahdella olen jonkun kerran jutellut yhden venäjän ja Suomen passin omaavan kanssa, joka melko  säännöllisesti vierailee Pietarissa sukuloimassa viron kautta.  Niin hän sanoo että siellä ei sodasta ole nähtävissä mitään merkkejä, eletään kuten on aina eletty ja tavaroita ja elintarvikkeita on kauppojen hyllyt täynnä ja on sillä muka edelleen länsituotteitakin saatavilla vähän joka lähtöön pakotteista huolimatta.

Tämä ei nyt ole venäjän puolustuspuhe, vaan ihmettelyni siitä, että tänne Suomeen otetaan vähän joka tilaisuuteen näitä maastakarkoitettuja puhumaan muunneltua totuutta.  Ymmärrän toisaalta että miksi he puhuvat venäjän romahtamisesta lähi tulevaisuudessa, sillä jos he sanoisivat että venäjä voimistuu niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikkin jatkossa, niin tuskin olisivat sen jälkeen missään asiantuntioina arvioitaan venäjästä esittelemässä, saattaisiva saada jopa Putinistin leiman.

Kenen vika se on jos suksi ei luista.

Juttelin tuolla sauvakävelylenkilläni  yhdelle maajoukkuehiihtäjälle, joka oli rullasuksilla liikkeellä  ja tiedustelin häneltä mielipidettä venäjä boikottiin.

Hän sanoi että hänen puolestaan venäläiset voivat taas tulla osaksi hiihtoperhettä, että heidän poissaolonsa on tehnyt erittäin aneemisen koko lajista ja nyt ne muistuttavat lähinnä Norjan mestaruuskisoja.

Mutta sitten äimistyin kun hän sanoi, että se on kuitenkin hyvä asia että venäjä on boikotissa, sillä sen myötä heillekkin avautuu paremmat mahdollisuudet päästä palkintorahoihin käsiksi.

Tätähän ei kukaan hiihtäjä uskalla tietenkään julkisesti lausua.

Moraalin sanelee oma rahapussi.

Karjalassa kajahtaa ( narahtaa )

Minulle tulee pian viisitoista vuotta aikaa siitä, kun alkoholipitoiset tuotteet jätin janoisemmille.

Mutta sen päätin, että kun Yhdysvallat valitsee itselleen Marraskuussa ex presidentin uudelleen   Valkoisen  talon isännäksi, niin silloin kyllä korkki narahtaa sen kunniaksi.

En minä korkkia narauta Trumpin politiikan vuoksi, mutta narautan sen siksi, kun näen minkälaisen paskahalvauksen se saa aikaiseksi Suomessa ja Suomalaisissa, siinä riittää housupyykkiä pitkäksi aikaa.

Jos nyt yleensä sitten Trump elääkään Marraskuuhun asti, sillä niinhän sitä sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo.  Minulla ei ole sen parempaa tutkimustieto Trumpin murhayrityksistä, mutta olen varma kuullun ja nähdyn perusteella, että enemmistö Suomalaisista harmitteli ampujien epäonnistumisia. Tämä on ikävästi sanottu, mutta se on tosi.

Jos nyt niin käy mitä en usko, että äänet lasketaan taas väärin ja Kamala pääsee Valkoiseen taloon, niin ei narahda korkki, pysytään vesi linjalla jatkossakin.

Ruoskaa ei pidä säästää, jos vaakakupissa on rauha.

Kyllä on masentavaa kuunnella tämä jatkuva marina Suomessa, että kuinka huonosti meillä nyt menee, kun hallitus priorisoi asioita turvallisuus lähtökohtaisesti.

Nämä marisiajat, jotka eivät luopuisi mistään saavutetuista sirkushuveistaan, niin nämä pitäisi viedä Ukrainaan ja Lähi-Itään katsomaan mikä ihmisille  on se ykkösprioriteetti, eli turvallisuus, jos sitä ei meillä olisi, niin olisimme hyvin pian siinä tilanteessa kuin missä Ukrainassa ja lähi-idässä nyt eletään.

Jos ei ihminen kykene priorisoimaan omaa talouttaan nykytilaa vastaavaksi, niin ehkäpä se johtuu siitä kun on totuttu liian hyvään ilman velvotteita.

Suomessa on kuitenkin perustuslaissa määrätty  kansalaisille kohtuullinen ja varma toimeentulo, vaikka et omaa korttasi koko elämäsi aikana kantaisi yhteiseen kekoon.

Välillä tulee mieleen, että olisikohan sota sitten se ainoa keino, millä kansalaiset saataisiin marisemisen sijaan kiittämään siitä mitä meillä nyt on, eikä vaadittaisi kädettöminä ja jalattomina yhteiskuntaa kävelemään heidän puolestaan ja pyyhkimään heidän perseensä.

 

 

On kuin kissa pistoksissa.

Lukaisin tuossa aamukaffeeta hörppiessäni, että Matti Vanhaselta oli ilmestynyt poliittiset muistelmat.

Hänen päiväkirjamerkintänsä siltä ajalta kun hän oli puhemiehenä ja Marinin hallituksen valtiovarainministerinä, niin sen perusteella mitä hän kertoo, niin minulle tuli mieleen sanonta, että kukas sen kissan hännän nostaa jos ei kissa itse.  Ja varsinkin nyt sitä rohkeutta löytyy, kun Niinisto on enään vain ex-presidentti.

En tiedä sitten onko tällä satukirjalla Vanhasen tarkoituksena tehdä itsestään uskottava valtiomies vai markkinoida kirjaansa.  Itse en hänen satukirjaansa tule lukemaan, itsekehu haisee jo kilometrien päähän.

Kirjoitelkoon nyt mitä hyvänsä, niin minun mielipiteeni hänestä on aina ollut, on nyt ja myös tulevaisuudessa, että koijari mikä koijari.