Seuraan tätä yhteiskuntamme yleistä ilmapiiriä vähän kuin kärpäsenä katossa. Tarkoitan tällä sitä, että kun tänä päivänä ilma on sakeana pelkkiä uhkia ja uhkakuvien maalareita ja harvassa näkyy olevan itseni lisäksi ne henkilöt, jotka emme ole huolissamme sen paremmin ulkoisesta kuin sisäisestäkään turvallisuudestamme, vaan elämme kuin pellossa jatkossakin. Sillä miksi kantaisin huolta sellaisesta johon itse en pysty vaikuttamaan
Minä en esim. keräile sodan varalle ja pelossa mitään muonapakkauksia vinttikomerooni vaikka politikot niin neuvovat tekemäänkin, se tulee mikä on tullakseen.
En pelkää ulkoista uhkaa, mutta jos nyt jostakin uhasta olen huolissani, niin pelkona on että sosialisit pääsevät v.27 vallankahvaan, siinä kyllä menetetään se myönteinen kehitys jota on tämän hallituksen aikana saatu rakennettua sisäiseen turvallisuuteemme. Ja jos sisäinen turvallisuus päästetään taas retuperälle, niin se heijastuu väkisinkin myös ulkoiseen turvallisuuspolitiikkaamme vastakkainasetteluna ja kansan puolustustahdon rapautumisena, kun sirppi ja vasaraliput kulkevat sosialistiairueiden kärjessä.
Kun kansa viisaudessaan äänesti nykyisen oikeistokoalition kuskin paikalle, niin uskon että se tekee sen myös v.27 Sillä eihän kahdenkymmenen vuoden jatkuvaa persmäkeä muutamassa vuodessa korjata plus merkkiseksi.
Ainoan virheen minkä hallitus nyt tässä taloudellis/turvallisuuden tilanteessa voisi tehdä, olisi lähteä pelkäämään punapersepaviaanien olevan muuta kuin mölyapinoiden sukua alenevassa polvessa.
Jokainen voi tästä kielikuvasta olla mitä mieltä hyvänsä, ainoastaan pyydän anteeksi apinoilata, kun vertaisin heitä sosialisti politikoihin.