Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain uudistuksen täysistunnossaan 19.6.2025 äänin 150-27. Poissa oli 22 kansanedustajaa, tyhjää ei äänestänyt kukaan.
Kaikki paikalla olleet lappilaiset kansanedustajat äänestivät lain hyväksymistä vastaan. Kokoomuksen Heikki Autto sai puolueeltaan varoituksen. Perusuomalaisista Sara Seppänen ja Juha Mäenpää äänestivät lakia vastaan ilman puolueensa lupaa. (Heidät rökitetään sitten myöhemmin, jos rökitetään.)
Tuskinpa veikkaan väärin, jos sanon että eniten arveluttava pykälä uudessa laissa on alkuperäiskansamääritelmä, josta poistettiin polveutumisperiaate.
”Muste ei ollut uudessa laissa ehtinyt kuivua, kun Kittilässä järjestetyn Arctic Forumin tiimoilta saatiin jo kuulla koko joukko seuraavia vaatimuksia. Ensimmäiseksi tietysti yksinoikeus poronhoitoon (eli meidän muiden elinkeinovapauden rajoittaminen), Ilo-sopimus, teostomaksut aina jos joku käyttää lappalaiskoruja tai vaatteita ja käytännön veto-oikeus maankäyttöön, sitten pysyvät EU-edustus ja hurjimmissa visioissa tietysti itsehallintoalue.
Kysymys siitä, kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa ratkaistiin mahdollisimman pienen ja
alueellisesti ja kulttuurisesti Lappia mahdollisimman huonosti edustavan vaihtoehdon mukaan. Nyt saamme kuunnella kuinka ikänsä etelän kaupungeissa eläneet someinfulensserit puhuvat ”meidän maista ja vesistä”, ja katsoa kuinka pohjoisten kuntien elinkeinot ovat valitusautomaatin vankeina.- –
Selvää on, että mikään tasa-arvo ei sillä toteudu, että etelän kaupungeista johdetut puolueet nostavat ulkomailta lainattujen poliittisten virtausten innoittamana Lapissa yhden ryhmän toisten yläpuolelle. Eikä sillä parane saamelaislakikiistassa voittaneidenkaan asema, sillä heidän edustajansa ovat tekemässä valitsijoilleen valtavan imagovahingon. – -” Lähde: Kittilälehti 2.7.2025 Akseli Erkkilä (keskustalainen kittiläläinen kuntapoliitikko).
Lopuksi.
”ILO-sopimuksen mukaan alkuperäiskansan määritelmän mukaan kieli tai etninen perusta ratkaise yhtään mitään, vaan polveutuminen. Nykylaissa oleva lappalaiskriteeri on polveutumiskriteeri, joka tulisi olla osana saamelaismääritelmää. Tekemällä ahdas määritelmä tai tulkitsemalla määritelmää vielä ahtaammin, täysin toisin kuin esimerkiksi Norjassa, varmistetaan vain se, että syntyy kaksi alkuperäiskansaa ja kaksi hallintojärjestelmää; saamelaiskäräjät ja statuksettomien saamelaisten kansalaisjärjestöt. Lakiuudistus on askel tähän suuntaan eikä tämä ole oikea tie. Statuksettomien saamelaisten asema jää liian heikoksi ja luvassa on vain ristiriitoja eri väestöryhmien kesken. Tämä olisi vielä estettävissä.” Lähde: Jouni Kitti, Internet, kirjoituksen otsikko ”Saamelaiskäräjälaki etenee” kesäkuu 2025.
