Pahoittelen jos otsikko sisälsi tietoa, joka mullisti jonkun elämän. Niin se vaan on että kun on kotona ja tehdään etätöitä, luetaan blogeja ja pelataan nettipelejä, niin jossain sen kaiken tekniikan laskenta on tehtävä. Tilanne on asettanut uusia haasteita konesaleille, laitetoimittajille ja sinne sun tänne tietotekniikan alaa. Avaan tässä hieman konepeltiä kiinnostuneille.
Samoja ja erilaisia osia
Oli palvelu sitten laskutusmuodoltaan pilvipalvelu tai perinteinen ATK-huoneessa pyörivä palvelin, taustalla on aivan samanlaisia komponentteja: prosessoreja, keskusmuistia, tallennustilaa, verkkosovittimia, koottuna yhteen emolevyillä, koteloilla ja virtalähteillä. Prosessoreista pääosan tekee Intel, AMD:n ja muutaman pienemmän haastaessa sivulta. Perusmodernin kotiläppärin prosessori perustuu samaan tekniseen runkoon ja usein tulevat samalta tehtaaltakin. Palvelimissa on isompia siruja, isompia tehoja jotka jakaantuvat useampiin samanaikaisin tehtäviin ja on myös isompi virrankulutus, kun taas kotikoneissa keskitytään virransäästöön ja pienempään määrään samanaikaisia tehtäviä. Kotitietokoneiden kysyntä on jo romahtanut, palvelinten kasvanut ja tuotantolinja ei aivan yön yli muutu. Valmistajat ovat luvanneet kestävänsä muuttuneen tilanteen ja kehuvat toimitusaikojen yhä pitävän, mutta haaste on selvä ja toimituksissa on jo vaikeuksia.
Sitten meillä on verkkoliikenne. Sitä voi ihan oikeasti kutsua putkiksi. Vertaus käy vaikkapa vesiputkeen, jolla on tietty halkaisija ja siten läpi pääsee tietty määrä litroja vettä sekunnissa. Jos kysyntä on kovempaa kuin putken läpäisykyky, paine laskee loppupäässä ja sama metafora pätee Internet-kapasiteettiin. Valitettavasti maailmassa on harvoja maita, Suomi mukaanlukien, jossa Internet-kapasiteetti kestää yllätyksiä hyvin. On kuitenkin sellaisia Internetin kehitysmaita kuten Saksa ja Ranska, joissa runkoverkot ovat huonossa hapessa, mobiiliverkot huonommassa. Langaton yhteyskin on langaton vain lähimmälle tukiasemalle asti, siitä eteenpäin se jatkuu valokuituna. Miljoonat videopuhelut vaativat osansa myös verkosta, kuten myös kymmenien miljoonien kotiin jääneiden ihmisten halu katsella TV-sarjoja ja elokuvia verkossa. Tämä mielessä, kaikki merkittävimmät verkkovideotarjoajat (Netflix, Apple, Amazon, Youtube, ym.) ovat jo Euroopassa tiputtaneet kuvanlaatua, jotta Keski-Euroopan nettiputket eivät täysin hajoa tuskaansa. Olisi ikävää jos elintarvikekaupan tilaussanomat eivät mahtuisi nettiin, koska saippuasarjojen katselijat varasivat koko kapasiteetin. Varotoimenpiteet näyttävät toistaiseksi riittävän.
Mainitsin äsken valokuidun. Se on mitä mainioin teknologia tiedonsiirtoon ja nykyään sangen edullinen. Hyvin ohuessa kaapelissa saa kulkemaan uskomattomia määriä tietoa, erittäin nopeasti, erittäin pitkälle. Valokuitukaapelin molemmissa päissä on lähetin, useimmiten pikkuriikkinen palikka. Riippuen halutusta nopeudesta ja kuidun pituudesta, lähettimen hinta on mitä tahansa parista kympistä tuhansiin euroihin. Homman juju on, että maailman valokuitulähettimistä melkoinen osa valmistetaan Kiinan Hubeissa, eli alueella josta koronavirusepidemia sai alkunsa. Toimitusajoissa on siten ollut hieman haasteita, joskin Kiina on määrätietoisesti lähtenyt korjaamaan ongelmaa. Itse odottelin lähettimiä kolme kuukautta.
Omia kokemuksia
Koska tosiaan kaupan alan tekniikkaa koitan pitää kasassa, on laitetarpeita jonkin verran tullut. Tällä hetkellä ajan aika monilla rattailla ja koitan tilata tarvittavia komponentteja rinnakkain monesta suunnasta pieniä eriä. Odottelen tavaroita niin Pirkkalasta kuin Puolasta – ja jopa Suomen Turusta (!), katsotaan kuka ehtii ensin. Olenpa jopa kodin tietokoneista joutunut ryöstämään komponentteja lainaan palvelinkäyttöä varten. Pirkan blogien alustajärjestelmästäkin on pitänyt lainata yksi vikasietoisuuspalikka hetkellisesti. Tilanne on vain melkoisen jännä.
Tietojärjestelmät ovat myllerryksessä siinä missä muukin yhteiskunta ja tilanteeseen pitää sopeutua. Uutiset eivät kuitenkaan ole vain surkeimmasta päästä. Hajautetun laskennan projekti Folding@Home päihittää jo maailman seitsemän tehokkainta supertietokonetta laskentatehossa. Tässä projektissa kuka tahansa tietokoneen omistaja voi lahjoittaa laskentatehoa koronavirustutkimukseen ja vapaaehtoisista ei ole ollut pulaa. Lopulta siis käydään täysi kierros: supertietokone voikin rakentua aivan tavallisista kodin tietotekniikan osista, kun vain vähän kikkaillaan.
P.S. Joku kuitenkin on utelias. Tuo Folding@Home laskentaprojektin huipputeho oli 470 petaflopsia. Numeron 470 perässä on 15 nollaa ja mittayksikkö on liukulukulaskua sekunnissa. Teholla on jo saatu mullistavia oppeja viruksen toiminnasta ja tavoista hyökätä sitä vastaan, teho kun riittää viruksen tutkimiseen atomitasolla.


